Vahvuudet käyttöön – ilmaisluento  Tampereella tiistaina

Comment

Vahvuudet käyttöön – ilmaisluento Tampereella tiistaina

Jos satut olemaan ensi tiistaina (19. helmikuuta) Tampereen seudulla, tässäpä sinulle oivallinen menovinkki. Tule ihmeessä moikkaamaan meitä!

Millaista meillä olisi yhdessä, jos tunnistaisimme, arvostaisimme ja hyödyntäisimme enemmän sekä omia että toistemme vahvuuksia? Mitä saisimme tuolloin aikaan vanhempina, auttajina, pomoina tai työkavereina? Miten vahvuuksien mielekäs käyttö vaikuttaisi meihin – merkityksen tunteeseemme, itsemyötätuntoomme ja kukoistukseemme?

Vain joka kolmas meistä näyttää tutkimuksen mukaan osaavan nimetä omat vahvuutensa, vaikka kaikilla on omansa! Sekin on tutkittu, että vahvuuksiaan käyttävät ihmiset uskovat muita enemmän omiin kykyihinsä ja ovat kolme kertaa tyytyväisempiä elämäänsä. Samoin tutkimukset ovat osoittaneet vahvuuksia käyttävien kokevan muita huomattavasti enemmän työn imua ja uppoutumisen tunnetta. Valitettavasti huomio menee työpaikoilla edelleen kuitenkin pääosin siihen, mikä ei toimi.

Tervetuloa kuulemaan aiheesta tiistaina 19.2. kello 18 - 19. Luennon jälkeen esittelemme halukkaille koulutustarjontaamme. Tilaisuus järjestetään Tampereen pääkirjasto Metson Kuusi-salissa (Pirkankatu 2). Luento on maksuton ja kaikille avoin! Se on tarkoitettu kaikille hyvästä elämästä kiinnostuneille.

Lähestymme vahvuuksia käytännönläheisesti positiivisen psykologian tieteen näkökulmasta. Kukoistus muodostuu tällöin kuudesta osa-alueesta, jotka ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Luento keskittyy ennen kaikkea uppoutumiseen sisältyviin luonteenvahvuuksiin. Toki kaikki osa-alueet ovat kytköksissä toisiinsa.

Tilaisuuden vetävät soveltavan positiivisen psykologian maisterit ja asiantuntijat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo. He ovat kehittäneet ja tuoneet Suomeen tällä hetkellä laajimman Suomessa tarjolla olevan positiivisen psykologian koulutusohjelman. Lehtosen ja Piipon perustama yritys Joylla tarjoaa koulutusta yhdessä kesäyliopistojen kanssa. Lisätietoja osoitteesta www.joylla.com

Lisätiedot myös:

Netta Lehtonen, 050 345 1045, netta (at) joylla.com

Paulina Piippo, 040 506 8762, paulina (at) joylla.com

Comment

Kirja, joka kaikkien pitäisi lukea

Comment

Kirja, joka kaikkien pitäisi lukea

Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala

Mitä jää jäljelle, kun ihmiseltä viedään kaikki ja elämä voi loppua milloin tahansa? Mikä saa kestämään painajaismaisen todellisuuden, toivottomuuden, hitaan kuoleman? Ja miksi jokaisen nykyihmisen pitäisi lukea Viktor Franklin 77 vuoden takaisista kokemuksista kertova Ihmisyyden rajalla -kirja? Siksi, että se opettaa elämästä asioita, joita ei voi oivaltaa mukavuuden ympäröimänä.

Syyskuussa 1942 itävaltalainen neurologi ja psykiatri Viktor Frankl vietiin junaan. Tuo juna vei hänet ja 1 500 muuta juutalaista keskitysleirille. Yhdessä hetkessä oma elämä oli muiden käsissä. Perillä SS-mies ohjasi vangit yksitellen etusormen heilautuksella vasemmalle ja oikealle – kuolemaan ja elämään. Yhdeksän kymmenestä päätyi vasemmalle, Viktorin kohdalla kohtalo heilahti oikealle eli työleirille.

Vielä silloin Frankl ei tiennyt, että edessä olisi kolmen vuoden vankeus keskellä kuolemaa. Eikä hän tiennyt sitä, että ilman näin äärimmäisiä olosuhteita ja kärsimystä hän ei saisi ymmärtää elämän ydintä, jonka avulla selviäisi hengissä yhtenä harvoista. Tai sitä, että hän kehittäisi myöhemmin oivalluksistaan elämän merkityksellisyyttä korostavan opin, logoterapian.

Keskitysleirillä Frankl oivalsi tämän: Kun ihmiseltä viedään kaikki paitsi hänen alaston ruumiinsa, jäljelle jää se, mitä ei voi tuhota. Se sama voima, joka antaa elämälle merkityksen – rakkaus.

Ihmisen pelastus on rakkaudessa”, Frankl kirjoitti.

Rakkaus näkyi siinä, miten toiset vangeista antoivat muille viimeisen leipäpalansa tai löysivät henkisen kasvun mahdollisuuden omasta kärsimyksestään. Tämä todisti sen, että ihminen voi valita oman asenteensa – rakkauden – kaikissa tilanteissa. Kukaan ei voi ottaa pois tätä vapautta, sillä se on jokaisen oma sisäinen päätös.

Juuri henkinen vapaus tekee elämästä merkityksellisen”, Frankl kirjoitti.

Frankl löysi oman merkityksen ja toivon matkaamalla mielessään tulevaisuuteen. Hän kuvitteli, mitä halusi vielä tehdä ja mitä elämä häneltä odotti. Hän haaveili kirjoittavansa tuhotun käsikirjoituksensa uudelleen valmiiksi. Hän näki itsensä luennoimassa keskitysleirien psykologiasta. Hän keskusteli mielessään vaimonsa kanssa ja kuuli tämän äänen korvissaan. Rakkauden voima ylitti ajan ja paikan. Se oli yhtä todellinen, jopa todellisempi, hengen tasolla.

Mutta tärkeintä ei ollut se, mitä hän odotti elämältään, vaan mitä elämä odotti häneltä.

Franklilta elämä odotti, että hän kestäisi tämän haasteen, jotta voisi sen jälkeen kertoa tarinansa – mitä ihmissielun syvyyksistä löytyy – niin hyvässä kuin pahassa. Merkitys auttoi häntä selviytymään ja vapauduttuaan elämään tavoitteensa toteen.

Franklin Ihmisyyden rajalla -kirja muistuttaa, että elämä odottaa samaa meiltä jokaiselta – olosuhteista riippumatta. Miten jokaisella on oma ainutlaatuinen merkityksensä, jonka vain itse voi täyttää ottamalla elämän haasteen vastaan.

Kirsi-Marja_Kauppala.jpg

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa.
Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

Comment

Ilolla ihmetellen, Sarianna: Mitä positiivinen psykologia on?

Comment

Ilolla ihmetellen, Sarianna: Mitä positiivinen psykologia on?

Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogisarjan toinen jakso on käsillä!

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen vastikään aloittanut Sarianna Turula laittoi poikansa unille ja istahti takkatulen ääreen pohdiskelemaan, millaisia mielikuvia positiivinen psykologia herättää tieteenalasta tietämättömälle. Antaako positiivinen psykologia lainkaan sijaa negatiivisille tunteille?

Vlogissa eli videoblogissa vastataan myös teidän katsojien esittämiin kysymyksiin. Mietitään muun muassa sitä, kuinka miehiä saataisiin innostettua lisää positiivisen psykologian teemojen äärelle. Positive Psychology Practitioner -koulutuksen asiantuntijat ja kouluttajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo vastaavat sähköpostitse (sarianna (at) joylla.com) lähetettyihin kysymyksiin ja Sarianna kertoo vastauksia teille aina seuraavassa vlogijaksossaan.

"Ilolla ihmetellen, Sarianna" on vlogisarja kotiäitinä tällä hetkellä työskentelevän toimittajan ja vuorovaikutuskouluttajan, Sarianna Turulan, tutustumismatkasta positiivisen psykologian tieteeseen. Sarianna osallistuu Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen kevään ja kesän 2019 aikana ja kertoo koulutuksen herättämistä ajatuksista vlogissaan milloin Oulusta, lentokoneesta ja Dallasin auringon alta. Opintomatkassa opastavat positiivisen psykologian asiantuntijat ja kouluttajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo Joyllalta. He vastaavat Sariannan vlogin kautta katsojien lähettämiin kysymyksiin. Kysymyksiä voit lähettää elokuun loppuun saakka osoitteeseen sarianna (at) joylla.com.

Keskellä iloitsevaa Sariannaa auttavat hänen opintomatkallaan Joyllan soveltavan positiivisen psykologian maisterit Paulina Piippo (vas.) ja Netta Lehtonen.

Keskellä iloitsevaa Sariannaa auttavat hänen opintomatkallaan Joyllan soveltavan positiivisen psykologian maisterit Paulina Piippo (vas.) ja Netta Lehtonen.

Vlogisarjan parin viikon takaisen ensimmäisen jakson voit katsella täältä.

Comment

”Laadukas ja erinomaisesti toteutettu koulutus”

Comment

”Laadukas ja erinomaisesti toteutettu koulutus”

Olemme saaneet positiivisen psykologian koulutuksistamme paljon myönteistä – usein jopa häkellyttävän upeaa – palautetta. Se lämmittää mieltämme suuresti ja motivoi meitä jatkuvasti parantamaan palvelujamme.

Tällä kertaa tahdomme esitellä erään tuoreen palautteen. Omista kokemuksistaan kertoo psykologi, kouluttaja, valmentaja, psykoterapeuttiopiskelija ja tietokirjailija Katarina Meskanen. Hän aloitti opiskelunsa Joyllan puolivuotisessa Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa viime syyskuussa.

Katarina lähti koulutukseen saadakseen vahvistusta omaan työhönsä, uusia katsantokulmia ja mahdollisuuden tutustua muihin samasta aiheesta kiinnostuneisiin.

”Positiivinen psykologia erilaisine sovelluksineen oli minulle entuudestaan tuttu. Nyt hain paitsi kokoavaa kertausta omille itseopinnoilleni, myös positiivisen psykologian tiedekentän uusinta tietoa. Onnekseni olen saanut, mitä hainkin – ja paljon paljon muuta!” Katarina kertoo.

Olen nauttinut valtavan paljon Paulinan ja Netan toteuttamasta laadukkaasta koulutuksesta. Koulutus on ollut ihan yliveto ja se on ylittänyt omat odotukseni moninkertaisesti. Arvostan valtavasti koulutuksen tieteelliseen tutkittuun tietoon perustuvaa teoriapohjaa ja ainakin itseeni on vedonnut vahva lähdeviitteiden käyttäminen ja taustateorioiden tuntemus. Itse psykologina ja psykologian maisterin koulutuksen käyneenä olen tietysti näissä asioissa hyvin kriittinen, joten erityinen kiitos koulutuksen vahvasta teoriapohjasta.”

”Vaikka koulutuksen sisältö nojaakin tutkimustuloksiin ja teorioihin, se ei ole ollut lainkaan puiseva, vaan on tarjonnut helposti omaksuttavissa olevaa tietoa. Materiaalit ovat kaiken kaikkiaan oivaltavasti toteutetut”, Katarina kiittelee.

VAHVISTUSTA JA UUSIA OIVALLUKSIA

Katarina ottaa kantaa myös verkossa tapahtuvaan opiskeluun.

”Koulutus on verkossa, mutta yksin ei jää, sillä joka kuukausi tavataan kaksi kertaa verkossa livenä ja verkko-opintojen alusta itsessään mahdollistaa vuorovaikutuksen muihin ja opintojen interaktiivisuuden. Verkkokoulutus mahdollistaa vapauden ja itsenäisyyden opintojen eteenpäinviemisessä.”

”Psykologian ammattilaisena olen saanut koulutukselta paljon uusia oivalluksia ja ajatuksia. Ennen kaikkea olen saanut paljon vahvistusta omille ajatuksilleni ja pohdinnoilleni. Olen saanut valtavasti lisää ymmärrystä ja oivallusta, sekä ammatillisia työkaluja ja välineitä positiivisen muutoksen toteuttamiseksi. Koulutuksen myötä olen entistä vakuuttuneempi, että positiivisen psykologian vahvuus- ja voimavarakeskeinen ajattelutapa on jotain, mitä kaipaamme itse kukin lisää elämäämme.”

”Tämä on aidosti laadukas, oivaltava ja erinomaisesti toteutettu paketti, jota voin estoitta suositella oikeastaan kenelle tahansa, niin psykologian ammattilaisille kuin vähemmän psykologiaan perehtyneillekin”, Katarina kirjoittaa blogissaan.

Psykologi Katarina Meskasen koko kirjoituksen hänen kokemuksistaan Joyllan koulutuksesta voit lukea hänen PsyKat-blogistaan.

Psykologian maisterikoulutuksen lisäksi Katarinalla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus (2,5 vuotta, Helsingin yliopisto) ja lukuisia muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Hänen erityisasiantuntemuksensa ja osaamisensa on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Katarinan laajemman esittelyn voit lukea tästä

Psykologi Katarina Meskanen uskoo vahvasti inhimillisen kohtaamisen voimaan. Hänen intohimonsa on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, löytämään oman hyvinvointinsa lähteet ja elämään enemmän omannäköistään elämää.  Kuva: Amanda Aho / Hyvä terveys Sivun yläkuva: Mikko Käkelä

Psykologi Katarina Meskanen uskoo vahvasti inhimillisen kohtaamisen voimaan. Hänen intohimonsa on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, löytämään oman hyvinvointinsa lähteet ja elämään enemmän omannäköistään elämää.
Kuva: Amanda Aho / Hyvä terveys
Sivun yläkuva: Mikko Käkelä

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta saat lisätietoja täältä.


Comment

Kiintymyssuhteet parisuhteessa

Comment

Kiintymyssuhteet parisuhteessa

Suurin osa ihmisistä solmii elämänsä aikana parisuhteen: globaalilla tasolla yhdeksän kymmenestä. Sen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Avioliitossa olevat ovat muita onnellisempia. Parisuhteet luonnollisesti kiinnostavat useimpia meistä. Tällaisten läheisten suhteiden aloittaminen ja ylläpitäminen eivät kuitenkaan aina ole helppoja.

Vaikka ihastuminen ja rakastuminen ovat ihastuttavia tiloja, eivät ne ole joka päivä pelkkää hattaraa. Muun muassa menneisyyden kokemukset läheisistä suhteista vaikuttavat taustalla. Positiivisen psykologian kentällä tutkitaan ihmissuhteita, kommunikaatiota ja läheisyyden merkitystä. Kiintymyssuhteet ovat yksi tärkeä ihmissuhteisiin vaikuttava aihe, joka on myös osana Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen kukoistuksen kehystä.

TURVALLISET JA TURVATTOMAT KIINTYMYSSUHTEET

Varhaiset kiintymyssuhteet ovat yksi merkittävä tekijä, joka näkyy parisuhteessa. Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman välillä olevaa tunnesuhdetta, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Se on elämän ensimmäinen suhde ja siten hyvin tärkeä selviytymisen ja terveen psykososiaalisen kehityksen kannalta. Suhteen erityisyyttä kuvaa sekin, että äitien tiettyjen aivoalueiden on havaittu reagoivan voimakkaammin tai eri tavalla, kun he katselevat videolta omia lapsia verrattuna siihen, että he katselisivat vieraita lapsia. Kiintymyssuhteella on evolutiivista hyötyä: on tärkeää tunnistaa ja kiinnittyä juuri omaan lapseen, jotta tämä selviytyy. Samoin lapsella on biologinen valmius muodostaa side hoitajaan.

Turvallisen kiintymyssuhteen avulla ihminen oppii säätelemään tunteitaan, rauhoittamaan itseään ja kurottumaan toisiin niin ilon kuin hädän hetkellä. Lapsen tarpeisiin on vastattu ja hänet on nähty ja huomioitu. Aikuisena turvallisesti kiintyneen on helppoa muodostaa emotionaalisia suhteita toisiin. Hänen on helppo etsiä turvaa läheisiltä ja ottaa vastaan rakkautta. Itsenäisyys ja riippumattomuus eivät nekään tuota vaikeuksia, kun osaa myös luottavaisesti sitoutua.

Turvallisen lisäksi on olemassa turvattomia kiintymyssuhteita. Eri tutkijat luokittelevat turvattomia kiintymyssuhteita hieman eri tavoilla, tässä yksi jaottelu:

Välttelevästi kiintyneellä on vaikeuksia luottaa toisiin, hän pysyy etäällä. Lapsen perustarpeista on huolehdittu, mutta negatiivisesta tunneilmaisusta rangaistu. Lapsi oppii siihen, että on pärjättävä yksin. Välttelevästä voi kehittyä supersuorittaja. Aikuisena perheen ja työelämän yhdistäminen voi olla haastavaa, koska työ saattaa mennä perheen edelle. Välttelevää kiintymyssuhdetta tavataan meillä enemmän kuin toisissa kulttuureissa.

Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy epäjohdonmukaisesta vanhemmuudesta. Vanhemman käytös ei ole ennustettavaa, mikä saa lapsen olemaan jatkuvasti varuillaan. Lapsen itkiessä vanhempi saattaa lohduttaa – tai suuttua. Loogisuus puuttuu täysin. Lapsi saattaa vetäytyä tai päinvastoin heittäytyä aggressiiviseksi saadakseen huomiota. Aikuisena ristiriitaisesti kiintyneen voi olla hankalaa ilmaista tunteitaan, koska toisten tunteet ovat jatkuvasti mielessä. Hän yrittää vältellä konflikteja viimeiseen asti. Parisuhteessa se voi näkyä vaihtelevana ja kaoottisena käyttäytymisenä vuoroin lähestyen ja vuoroin vältellen puolisoa ristiriitaisilla tavoilla.

Jäsentymätön kiintymyssuhde muodostuu traumaattisissa kasvuolosuhteissa. Lapsi ei löydä tiettyä kiintymysstrategiaa, joka toimisi. Perheessä voi olla esimerkiksi alkoholismia ja väkivaltaa. Vanhempien vaarallisuus voi aiheuttaa lapsessa erikoisia reaktioita, esimerkiksi jähmettymistä tai toistuvaa liikehtimistä.

Kiintymyssuhteita on tutkittu mielenkiintoisesti tekstaamisen kautta eli kuinka paljon ihmiset lähettävät tekstiviestejä kumppaneilleen. Tässä havaittiin eroja kiintymyssuhteiden välillä. Tutkimuksessa kiintymyssuhteet jaettiin turvalliseen ja turvattomaan eli ahdistuneeseen ja välttelevään. Turvattomat lähettelivät eniten viestejä, turvalliset taas vähiten. Tutkimuksessa arvioidaan, että vältteleville voi olla luonnollisempaa kommunikoida vähemmän intiimillä keinolla eli tekstaamalla. Ahdistuneesti kiintyneet taas pelkäävät menettävänsä partnerin ja pyrkivät pitämään tämän lähellään jatkuvasti. He takertuvat. Rakkautta varmistellaan ja pyritään vahvistamaan viesteillä. Voi olla, että mitä enemmän viestejä vaihdetaan, sitä onnettomampi suhde on. Tämä selittynee sillä, että runsas viestittely on pois kasvotusten tapahtuvasta kommunikaatiota ja läheisyydestä. Viestittely ei tietenkään vaaranna suhdetta, mutta jos vuorovaikutus nojaa enemmän sähköiseen muotoon, se voi merkitä tyytymättömyyttä suhteeseen.

Positiivisessa psykologiassa tutkitaan mm. ihmissuhteita ja hyvää vuorovaikutusta. Yksi parisuhteen merkittävimmistä tekijöistä on kiintymyssuhde eli   se kaikkein ensimmäinen ihmissuhde, jonka lapsi muodostaa vanhempaansa.

Positiivisessa psykologiassa tutkitaan mm. ihmissuhteita ja hyvää vuorovaikutusta. Yksi parisuhteen merkittävimmistä tekijöistä on kiintymyssuhde eli se kaikkein ensimmäinen ihmissuhde, jonka lapsi muodostaa vanhempaansa.

KIINTYMYSSUHTEET OSANA ELÄMÄNKAARTA

Kiintymyssuhteesta tulee yksi osa ihmisen persoonallisuutta. Ei ihmekään, että se vaikuttaa merkittävästi siinä, miten yksilö muodostaa ihmissuhteita ja kuinka läheisiä nämä ovat. Kiintymyssuhde muodostaa lapselle käsityksen siitä, mitä ihmissuhteet ovat ja miten niissä toimitaan. Tästä kehittyy kiintymystyyli, joka tarkoittaa tapaa olla suhteessa ja kokea turvallisuus, luottamus ja läheisyys.

Kiintymyssuhteessa (tai kiintymyssuhteissa: lapsi muodostaa molempiin vanhempiinsa kiintymyssuhteen, jotka ovat yhtä merkittäviä) opitut taidot ja tavat olla toisen kanssa siirtyvät myöhempiin läheisiin ihmissuhteisiin. Yleensä lapsuuden kiintymyssuhde näkyy erityisesti parisuhteessa, mutta yhtä hyvin se voi tulla esiin myös tärkeässä ystävyyssuhteessa. Toinen voi kokea hylätyksi tulemista, jos ystävä peruu yhteisen tapaamisen. Voi kuulostaa pieneltä jutulta, mutta on hyvä muistaa, että kiintymyssuhde on ennen kaikkea mielen sisäistä turvallisuutta/turvattomuutta, jota on helppo horjuttaa suhteissa, jotka ovat yksilölle tärkeitä. Hyvinvoivassa parisuhteessakin on mukana ystävyyttä.

Kiintymyssuhteet kehittyvät ja muovautuvat koko elämän. Aiemmin kiintymyssuhteita on pidetty pysyvinä, mutta nykytutkimus tietää, että ne voivat muuttua. Eräässä laajassa kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että pysyvyyttä ei ollut lainkaan, kun seuranta-aika oli yli 15 vuotta. Monet tekijät vaikuttavat ihmiseen. Kiintymyssuhdekin on vain yksi osa ihmisen käyttäytymistä, joka vaihtelee tilanteesta ja ihmisestä toiseen, eikä sitä siksi ole järkevää ottaa hyvin kategorisesti. Paljon riippuu myös kumppanista. Jos turvaton saa kumppanikseen turvallisen, tämä voi olla eheyttävä kokemus. Kun näin onnellinen asia tapahtuu, turvallinen kiintymyssuhde voi periytyä omille lapsille.

TOIVEET JA TARPEET ROHKEASTI ESILLE

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen kehottaa kumppaneita keskustelemaan omista toiveista ja tarpeista. Puolison erilainen kiintymystyyli voi tuntua oudolta, mutta se tulee ymmärrettäväksi avoimuuden ja kontaktin myötä. Näin omaa kiintymyssuhdetta voi hoitaa ja korjata. Alun perin turvaton voi tuntea olonsa turvalliseksi sopivan kumppanin löytyessä.

Joyllan perustajat ja Positive Psychology Practitioner -koulutuksen pääkouluttajat Paulina Piippo ja Netta Lehtonen kertovat, että kirjallisuudessa takertuvia kehotetaan opettelemaan omien tarpeiden ja tunteiden esille tuomista. Välttelevän taas kannattaa opetella tiedostamaan oma välttelevä tapa olla parisuhteessa sekä unohtamaan ajatuksen sen oikean löytämisestä, mikä voi olla tapa vältellä sitoutumista. Kouluttajat jatkavat, että ylipäätään parisuhdetta voi vaalia olemalla kiinnostunut, osoittamalla kiintymystä, kiinnittämällä huomio hyvään ja välittämällä empatiaa, myötätuntoa ja anteeksiantoa. Ratkaisukeskeinen riitely eli yhteisymmärrykseen pyrkivä neuvottelu syyllistämättä toista on myös tärkeää.

Omaa tunnesäätelyä ja parisuhteen vuorovaikutustaitoja voi myös tarvittaessa harjoitella esimerkiksi pariterapiassa. Turvallinenkaan kiintymyssuhde ei ole tae parisuhdeonnelle tai sen kestävyydelle, vaikka se toki antaa hallintakeinoja ristiriitoihin. Oli kiintymyssuhde mikä hyvänsä, toimivan parisuhteen voi muodostaa monella tavalla.

Teksti: Anne Haikola
Psykologi ja Positive Psychology Practitioner

Lähteet:

Bowlby, J. (1969). Attachment. Attachment and loss: Vol. 1. Loss. New York: Basic Books.

Broad, K. D., Curley, J. P., & Keverne, E. B. (2006). Mother–infant bonding and the evolution of mammalian social relationships. Philosophical Transactions of the Royal Society B, 29(361), 2199-2214. doi:  [10.1098/rstb.2006.1940]

Desrosiers, A., Sipsma, H., Callands, T., Hansen, N., Divney, A., Magriples, U., & Kershaw, T. (2014). ”Love hurts”: Romantic attachment and depressive symptoms in pregnant adolescent and young adult couples. Journal of Clinical Psychology70(1), 95-106. doi: 10.1002/jclp.21979

Holmes, B. M., & Johnson, K. R. (2009). Adult Attachment and Romantic Partner Preference: A Review. Journal of Social and Personal Relationships, 26(6-7), 833-852. doi: 10.1177/0265407509345653

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Luo, S. (2014). Effects of texting on satisfaction in romantic relationships: The role of attachment. Computers in Human Behavior, 33, 145-152. DOI: 10.1016/j.chb.2014.01.014

Main, M., & Solomon, J. (1990). Procedures for identifying infants as disorganized/disoriented during the Ainsworth Strange Situation. Teoksessa M. T. Greenberg, D. Cicchetti, & E. M. Cummings (toim.), The John D. and Catherine T. MacArthur Foundation series on mental health and development. Attachment in the preschool years: Theory, research, and intervention (s. 121-160). Chicago, IL, US: University of Chicago Press.

Markova, K. Aikuisrakkaus ja kiintymyssuhde. (n.d.). Noudettu 3.12.2018 osoitteesta http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/nettikurssit/parisuhde-puheeksi-neuvolatyossa/3-jakso-aikuisrakkaus-ja-kiintym/

Sinkkonen, J. (2004). Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 120(15). Noudettu 3.12.2018 osoitteesta https://www.duodecimlehti.fi/duo94437

Sinkkonen, J. (2018). Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Helsinki: Duodecim.

Vasama, T. (2018, marraskuu 8). Suomalaisia on kasvatettu ylenpalttiseen reippauteen, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen – Sillä on hintansa, ja nyt se heijastuu parisuhteisiimme ja omien lastemme käytökseen. Helsingin Sanomat. Noudettu 3.12.2018 osoitteesta https://www.hs.fi/elama/art-2000005891557.html

Wan, M. W., Downey, D., Strachan, H., Elliott, R., Williams, S. R., & Abel, K. M. (2014). The neural basis of maternal bonding. PLos One, 9(3). doi:  [10.1371/journal.pone.0088436]

Comment

Ilolla ihmetellen, Sarianna

Comment

Ilolla ihmetellen, Sarianna

Lähde mukaan matkalle! Tänään alkaa vlogisarja Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksen herättämistä ajatuksista. Matkaoppaana toimii koulutukseen osallistuva toimittaja ja viestintä- ja vuorovaikutuskouluttaja Sarianna Turula.

Mitä Sarianna odottaa positiivisen psykologian koulutukselta? Entä mikä on positiivisen psykologian suurin oppi sen asiantuntijoille, soveltavan positiivisen psykologian maistereille ja pääkouluttajille Netta Lehtoselle ja Paulina Piipolle? Katso ”oppimispäiväkirjan” eli Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogin ensimmäinen osa tuosta hieman alempaa!

Tällä hetkellä kotiäitinä työskentelevä Sarianna päivittää videoblogia eli vlogia Oulusta, lentokoneesta, Dallasin auringon alta ja milloin mistäkin koko puolivuotisen koulutuksen ajan.

Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogisarjan ensimmäisessä osassa Sarianna odottaa positiivisen jännittynein tunnelmin kohta alkavaa koulutusta.

Sarianna Turula  aloittaa opiskelunsa Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa maanantaina 28. tammikuuta. Voit lähettää Sariannalle kysymyksiä, joita hän voi esittää pääkouluttajille. Toki kaikki muukin palaute on lämpimästi tervetullutta. Sariannan sähköpostiosoite on sarianna (at) joylla.com

Sarianna Turula aloittaa opiskelunsa Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa maanantaina 28. tammikuuta. Voit lähettää Sariannalle kysymyksiä, joita hän voi esittää pääkouluttajille. Toki kaikki muukin palaute on lämpimästi tervetullutta. Sariannan sähköpostiosoite on sarianna (at) joylla.com

P.S. Vielä ehdit ilmoittautua Sariannan ja muiden mukaan seuraavaan Positive Psychology Practitioner -koulutukseemme, joka alkaa verkossa ensi maanantaina 28. tammikuuta. Lisätietoja löydät täältä.

Comment

Positiivista psykologiaa Yle Puheella

Comment

Positiivista psykologiaa Yle Puheella

Joyllan Netta Lehtonen ja Paulina Piippo vierailivat Yle Puheen lähetyksessä puhumassa positiivisesta psykologiasta. ”Tiina Lundbergin huoltamo” -ohjelmassa pohdittiin muun muassa, miten onnellisuuspuhe sopii yhteen elämän väistämättömien vastoinkäymisten kanssa.

Tiina Lundberg esitti lukuisia tiukkojakin kysymyksiä Joyllan perustajille ja soveltavan positiivisen psykologian maistereille. Muun muassa näihin kiperiin kysymyksiin kuultiin vastaukset:

”Onko niin, että perinteisessä psykologiassa pyöritellään traumoja ja positiivisen psykologian saralla etsitään ihmisten kukoistusta?”

”Onko positiivinen psykologia jotain amerikkalaista positiivisuus- tai onnellisuushöttöä?”

”Onko ihminen yksin vastuussa onnellisuudestaan?”

”Kannattaako onnellisuutta tavoitella?”

”Millaisia työkaluja teidän työkalupakistanne löytyy epämukavien tunteiden käsittelyyn?”

”Mistä positiivisessa psykologiassa on pohjimmiltaan kysymys?”

Netta ja Paulina kertoivat, kuinka positiivinen psykologia perustuu vahvasti tieteeseen ja tutkittuun tietoon. Ja miten sen avulla voi ennaltaehkäistä ongelmia. Sekin tuli vahvasti esille, että positiivisen psykologian tarkoituksena ei missään nimessä ole korvata perinteistä psykologiaa, vaan ne täydentävät toinen toistaan.

Paljon puhuttiin myös merkityksellisyydestä, itsemyötätunnosta, kukoistuksesta, kiitollisuudesta ja ihmissuhteiden valtavan suuresta merkityksestä. Ja tietenkin hyvästä elämästä – kutsutaanhan positiivista psykologiaa myös hyvän elämän tieteeksi.

Jos Yle Puheen mainio ohjelma meni ohi korviesi, voit kuunnella lähes tunnin mittaisen lähetyksen kokonaisuudessaan täältä!

Netta Lehtonen (vas.) ja Paulina Piippo (oik.) saivat vastailla moniin kiperiinkin kysymyksiin Tiina Lundbergin haastattelussa.

Netta Lehtonen (vas.) ja Paulina Piippo (oik.) saivat vastailla moniin kiperiinkin kysymyksiin Tiina Lundbergin haastattelussa.

P.S. Netan ja Paulinan tarinat löytyvät ohjelman alusta kohtaan 18:20 asti, kohdasta 30:25 - 42:55 ja lopusta 55:15 - 57:24. Suosittelemme kuitenkin kuuntelemaan koko ohjelman, jossa puhuvat myös Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara sekä liikunta- ja urheilupsykologian maisteri Aleksi Tossavainen.

Juonipaljastus: Aivan lopussa selviävät myös keinot, joiden avulla maailma olisi paljon kauniimpi paikka tulevaisuudessa :)

Nautinnollista kuunteluhetkeä!


Comment

Kekkereillä kukoistettiin!

Comment

Kekkereillä kukoistettiin!

Joylla järjesti historiansa toiset Kukoistuskekkerit. Paikalla Lauttasaaressa oli lähes 40 positiivisen psykologian opiskelijaa ja jo valmistunutta Positive Psychology Practitioneria. Tilaisuus oli niin järjestäjien kuin osallistujien mielestä onnistunut verkostoitumisen ja hyvän mielen tapahtuma.

YHDESSÄOLOA JA RÄPPIÄ

Vanhat tutut moikkailivat toisiaan ovilla, kun Joyllan perustajat ja positiivisen psykologian kouluttajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo ottivat osallistujat sydämellisesti vastaan. Tunnelma oli myönteisen utelias ja virittynyt: mitähän kaikkea kivaa tänään tapahtuu? Verkkokoulutuksessa olevat kommentoivat, että oli mukavaa tavata opiskelukavereita viimein livenä.

Lounas ja iltapala saapuivat lähellä olevasta ravintola Rugosasta. Ruoka oli mieltä hivelevää niin maultaan kuin ulkonäöltään. Täytettyjä kesäkurpitsoja, salaatteja, kasvispyöryköitä ja erilaisia leipiä ja levitteitä. Kahvia, teetä, Makersin raakakakkuja ja pientä naposteltavaa oli tarjolla koko kekkereiden ajan. Nälkä ei vaivannut koko päivänä! Itse podin lähinnä täyden vatsan ongelmaa, kun kaikkea herkkuahan oli pakko maistaa.

Paulina ja Netta aloittivat tilaisuuden kertomalla, kuinka kiitollisia he ovat siitä, että olemme kaikki valinneet tänään tulla tänne, ja että loistelias PPP-yhteisömme kasvaa. Jokainen pääsi ääneen hauskan leikin avulla. Siinä kukin esitteli hieman itseään ja kertoi jotain ainutlaatuista itsestään, esimerkiksi: ”Harrastan flamencoa.” Jos oli muita flamencon harrastajia, heidän piti mennä istumaan esittelijän syliin. Nauruhan siinä hersyi, kun sylikkäin oli kuusikin ihmistä kerrallaan. Leikin aikana kuultiin jopa räppiä.

Iloisia ilmeitä ja rentoa yhdessäoloa. Siinäpä lyhykäisyydessään Joyllan Kukoistuskekkereiden resepti.

Iloisia ilmeitä ja rentoa yhdessäoloa. Siinäpä lyhykäisyydessään Joyllan Kukoistuskekkereiden resepti.

VALMENNUSTA JA IDEOINTIA

Tutustelun jälkeen erikoispsykologi, psykoterapeutti, kouluttaja ja Joyllan Positive Psychology Practitioner -opiskelija Satu Pihlaja piti valmennuksen ajatusten ja tunteiden johtamisesta. Kävimme läpi, millaisia pulmia voi olla ajatusten ja tunteiden johtamisessa, ja kuinka niitä voisi paremmin valjastaa käyttöönsä. Valmennus viritti hyvää keskustelua ja vinkkejä.

Satu Pihlaja puhui ajatusten ja tunteiden johtamisesta.

Satu Pihlaja puhui ajatusten ja tunteiden johtamisesta.

Siirryimme joogaopettaja, Positive Psychology Practitioner (Joylla) ja terveystieteiden maisteri Anna-Sofia Kuoppalaakson johdolla kehotietoisuutta herättelevään joogaan, jossa oli mukana positiivisen psykologian vahvuusajattelua. Koin joogan myönteisenä ja energisoivana. Valitsin vahvuudekseni rohkeuden, jota haluaisin harjoitella enemmän. Harjoituksen myötä tunsin paremmin kehossani, miltä rohkeus tuntuu. Tässäpä näppärä vinkki, jota voisi valjastaa paremmin niihin hetkiin, kun tarvitsee rohkeutta (tai mitä tahansa muuta vahvuutta) avukseen.

Keho ja mieli rentoutuneina jatkoimme seuraavaan ohjelmanumeroon, joka oli positiivisen psykologian projekti. Edellisillä Kukoistuskekkereillä syyskuussa pohdimme, kuinka positiivista psykologiaa voisi tuoda lisää ihmisten tietoisuuteen. Post-it-lappuihin oli kerääntynyt eniten ääniä Youtube-videoiden puolesta. Ideoimme ryhmissä, millaisia videoita ja mistä aiheista voisimme yhdessä tehdä, jotta saisimme tärkeää tietoa vietyä eteenpäin. Näistä tullaan taatusti vielä kuulemaan!

NÄHDÄÄN ENSI KEKKEREILLÄ!

Keskustelua ja innostusta riitti niin paljon, että tilaisuus venyi hieman yli päättymisajan. Mutta ei se mitään, tiloihin jääneet jatkoivat vielä viinilasillisen äärellä pohdiskelua ja verkostoitumista. Porinaa oli vielä myöhemmin somen puolella. Tällaisille positiivisille ja antoisille aidoille kohtaamisille on selvästi tarvetta. Moni sanoikin ovella sydämellisten halausten lomassa: ”Nähdään ensi kekkereillä!”

Joyllan Paulina Piippo (vas.) ja Netta Lehtonen (oik.) iloitsivat PPP-yhteisön kasvusta. Keskimmäinen iloinen on tämän jutun kirjoittaja Anne Haikola.

Joyllan Paulina Piippo (vas.) ja Netta Lehtonen (oik.) iloitsivat PPP-yhteisön kasvusta. Keskimmäinen iloinen on tämän jutun kirjoittaja Anne Haikola.


Teksti: Anne Haikola

Psykologi ja Positive Psychology Practitioner

Comment

Monipuolista ja antoisaa verkko-opiskelua

Comment

Monipuolista ja antoisaa verkko-opiskelua

Moni meistä oudoksuu ja epäilee verkko-opiskelua. Mahtaako netissä opiskeleminen tuottaa läheskään yhtä hyviä tuloksia ja kokemuksia kuin perinteinen lähiopiskelu kasvotusten ja vieretysten? Sopiihan tuota epäillä. Ja toisaalta, niinhän se tuppaa olemaan, että jokin tapa toimii toiselle paremmin kuin jokin toinen.

Tässä tarinassa kerromme nykyaikaisen verkko-opiskelun hyvistä puolista ja kokemuksista. Ja kyllä! Meillä on ehdottomasti niin sanotusti oma lehmä ojassa :) Suurin osa Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksista (PPP) tapahtuu verkossa.

MISSÄ JA MILLOIN VAIN

Esimerkiksi 28. tammikuuta alkava, puolivuotinen PPP-koulutus toteutetaan alusta loppuun verkossa. Voit siis opiskella missä ja milloin vain. Kukin koulutuksen kuudesta osa-alueesta koostuu muun muassa videoiduista luennoista (noin 5 - 6 tuntia per osa-alue), positiivisen psykologian harjoituksista, luentomateriaaleista, harjoituskirjasta, kirjallisuuteen tutustumisesta, koulutuskaverityöskentelystä, verkkotapaamisista ja lopputyöstä.

Tapaamme kahdesti kuussa verkossa (noin kaksi tuntia kerrallaan). Verkkotapaamiset sisältävät myös ryhmätöitä. Jos et pääse tapaamiseen, saat myöhemmin tallenteen.

Noin se lyhykäisyydessään sujuu. Tarkempia tietoja PPP-verkkokoulutuksen sisällöstä voit lukea vaikkapa tästä.

HELPPOUS JA TOIMIVUUS YLLÄTTIVÄT

Mutta tässä tulee se tärkein pointti! Mitä tuumaavat Joyllan PPP-koulutuksiin osallistuneet tai parhaillaan osallistuvat itse nimenomaan verkossa tapahtuvasta koulutuksesta?

”Verkko-opiskelun helppous ja toimivuus yllättivät positiivisesti. Se soi mahtavan mahdollisuuden innostavien luentojen toistamiseen. Verkkotapaamiset muiden koulutuksessa olevien kanssa ovat olleet minulle tärkeitä”, kertoo Mari Granholm.

”Mietin alkuun, miten koulutus toimii verkossa, mutta aihe on itselle niin tärkeä, että kaikki sujui oikein hyvin. Koulutuksessa on huomioitu kiitettävästi opiskelijoiden toiveita ja palautteita. Etäopinnot vaativat opiskelijalta omatoimisuutta sekä oman ajankäytön suunnittelua, mutta investointi omaan itseensä kannattaa aina”, kertoo puolestaan Mari Sarajärvi, joka viime syyskuussa päättyneiden PPP-opintojensa jälkeen liittyi itsekin kouluttajaksi Joyllan kasvavaan tiimiin. Hänen tarinansa voit lukea täältä.

YHDESSÄ MONTA OIVALLUSTA

”Verkkokoulutus on sopinut täydellisesti omaan elämäntilanteeseeni, ja opiskelu omatahtisesti äitiyslomalla on tuonut mukavaa virkistystä perhearkeen. Koulutusmateriaalit ovat kätevästi verkossa koko ajan saatavilla. Pystyn kuuntelemaan luentoja hyvin vaunulenkillä ja tekemään tehtäviä vauvan päiväunien aikaan. Vaikka opiskelu tapahtuu verkossa, sitä ei tarvitse tehdä yksin. Koulutuskaveriryhmät ja verkkotapaamiset tuovat elämään uusia, samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Keskustelut heidän kanssaan tukevat oppimista. Yhdessä olemme kokeneet monta oivalluksen hetkeä”, Tiia Trogen korostaa. Tiia kertoo PPP-kokemuksistaan myös omassa Positiivinen Kasvatus -blogissaan.

”Olen opiskellut psykologiaa ja erityisesti positiivista psykologiaa työn ohella niin paljon kuin mahdollista. Kuitenkin vasta tämä laajempi Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus toi minulle tarvittavat työkalut ja tiedot omaan työhöni hyvinvoinnin ja liikunnan alalla. Verkkokoulutus on toimiva, sisältää paljon materiaalia ja on vuorovaikutteinen. Kouluttajat ovat ammattitaitoisia ja innostuneita”, Mia Kuusisto kiittelee.

TIIVISTÄ JA LÄHEISTÄ OPISKELUA

Vaikka lukuisat Joyllan positiivisen psykologian opintoihin osallistuneet ovat yksimielisen innostuneita verkko-opiskelun monipuolisista mahdollisuuksista, edelleen verkossa toteutettava koulutus arveluttaa monia. Siihen on monia syitä, joista Mari Granholm nostaa esille yhden merkittävän:

”Vielä muutama vuosi sitten tekniikka oli paljon nykyistä huonompaa. Siksi monilla on huonoja kokemuksia verkko-opiskelusta – joko omakohtaisia tai kaverilta kuultuja.”

”Minun kokemusteni mukaan verkko on ollut aivan älyttömän toimiva systeemi. Verkko-opiskelu mahdollistaa sen, että voi rauhassa syventyä ajan kanssa tiettyihin aihealueisiin. Luentojen toistomahdollisuus oman aikataulun mukaan on tosi hyvä juttu. Joyllan porukka on luonut verkkoon niin avoimen ilmapiirin, että siellä on helppo lähestyä sekä kouluttajia että kanssaopiskelijoita.”

”Verkko-opiskelu on ollut jopa tiiviimpää ja läheisempää kuin moni aiemmin kokemani lähiopetus. Kyllä tässä katsellaan harvinaisen läheltä toistemme kasvoja sohvan pohjalta, mikä sopii mainiosti tällaiselle sosiaaliselle tyypille”, Mari Granholm sanoo.

TARJOLLA MYÖS YHDISTELMÄKOULUTUSTA

Semmoinenkin ajatus saattaa joidenkin mielessä pyöriä, että verkkokoulutus sopii ennen kaikkea kaukana kasvukeskuksista asuville. Siis sellaisille, joille on vähemmän lähiopetusta tarjolla. Toinen ikivanha fraasi peliin ojassa olevan oman lehmän kaveriksi: tämäkään luulo ei välttämättä ole tiedon väärti. Joyllan verkkokoulutuksiin on osallistunut runsain määrin innokkaita ja sitoutuneita opiskelijoita myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.

Moni valitsee verkko-opinnot voidakseen vapaasti liikkua maailmalla. Kun liikkuvan työn – tai muun reissaamisen – vuoksi on vaikea sitoutua opiskelemaan tiettyinä päivinä tietyssä paikassa, verkkokoulutus on lyömätön vaihtoehto.

Lopuksi mainio vinkki kaikille, jotka tykkäävät sekä lähi- että verkko-opiskelusta. Aloitamme maaliskuussa Helsingin seudun, Tampereen ja Vaasan kesäyliopistojen kanssa PPP-koulutukset, jotka toteutetaan lähiopetuksen ja itsenäisen verkko-opiskelun yhdistelmänä. Yhdistelmäkoulutuksestakin saat lisätietoja PPP-sivultamme.

”Keräämme jatkuvasti palautetta. Yhdistelmäkoulutuskin on syntynyt nimenomaan palautteen ja toiveiden pohjalta. Koulutuksista saamamme palaute ilahduttaa meitä suuresti ja olemme siitä superkiitollisia”, iloitsevat Joyllan perustajat, soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo.

Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi

Comment

Netta & Karita: Voidaan hyvin!

Comment

Netta & Karita: Voidaan hyvin!

Nyt seuraa erittäin vahva katselu- ja kuuntelusuositus! Otathan hyvän ja rennon asennon. Oheiselta videolta voit kuunnella, mitä mielenkiintoista kerrottavaa ja jaettavaa Karitalla ja Netalla saattaisi olla juuri sinulle. Ennen tuolta alempaa löytyvän videon nautiskelua voit lukea tästä hieman taustatietoja:

Joyllan soveltavan positiivisen psykologian maisterin Netta Lehtosen vieraana on Karita Tykkä. Hyvinvoinnin lähettiläs, bloggaaja, luennoitsija, takavuosien Miss Suomi… no, Karita kertoo itse tarkemmin videon alussa.

Joka tapauksessa kokonaisvaltainen hyvinvointi, ravitsemus, terveys ja luontainen kauneus ovat asioita, joista Karita on loputtoman innostunut. Myös positiivinen psykologia kiinnostaa häntä erityisen paljon. Sitä hän on uutterasti opiskellut syyskuusta lähtien Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa.

Videolla Karita ja Netta juttelevat kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, tasapainon tärkeydestä, merkityksellisyydestä ja itsemyötätunnosta sekä suorittamisesta, sisäisistä kriitikoista, loppuunpalamisesta ja täydellisyyden tavoittelusta.

Karita ja Netta kertovat myös, millaisia keinoja he käyttävät muun muassa rauhoittumiseen ja turhan kiivaaksi äityneen tahdin hiljentämiseen, positiivisten tunteiden listaamiseen ja pienten hetkien juhlistamiseen. Kehujakin he ovat kuulemma oppineet pikkuhiljaa vastaanottamaan, vaikka vaikeaahan semmoinen suomalaiselle on.

Videolla kuullaan monituisia mainioita kommentteja, tässä muutama:

Kannattaa ymmärtää, mitä tämä mun upea ja viisas kehoni yrittää mulle kertoa.”

Me ollaan itse kukin niin mieletön kokonaisuus.”

Tämä ei tarkoita, että ummistan silmäni todellisuudelta, vaan haluan antaa itselleni vapauden elää ja olla semmoisissa fiilareissa kuin itse haluan.”

Mä haen hyvän olon merestä, menen sinne vaikka pussipimeällä.”

Kannattaa hakea arkeen asioita, joista tulee hyvä fiilis, ne voivat olla vaikka musiikki tai hiljaisuus tai oranssi väri tai ihan mikä tahansa, sen ei tarvitse olla mitään isoa.”

Voit listata asioita, jotka tuovat sulle positiivista tunnetta ja hyvää fiilistä – mieti, mistä olet vaikkapa lapsena saanut onnellisia tuntemuksia.”

Se, että on trendikästä kun on kiireinen, on ihan hullua. Että se tekisi susta hyväksyttävämmän ja arvostettavamman, kun sulla on kiire koko ajan. Päinvastoin!”

Puhuvatpa Karita ja Netta myös ”hihhulihommista ja huuhaasta”. Toki myös armollisuudesta sekä antamisen ja jakamisen merkityksellisyydestä. Senkin Karita kertoo, millaisen upean ravintolan hänen 8-vuotias poikansa perusti!

Pidemmittä puheitta, nautinnollista videohetkeä!

P.S. Tuo porukan hiljaisin kaveri Netan ja Karitan välissä on Netan Taco.

Netta Lehtosen haastattelussa upea moniosaaja, hyvinvointialan yrittäjä Karita Tykkä.

Kerro ihmeessä, millaisia ajatuksia video sinussa synnytti! Mitkä asiat tuottavat sinulle positiivisia tuntemuksia? Miten sinä huolehdit kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistasi?

Karitan huippusuosittua blogia ”Rakkaudella, Karita” voit lukea täältä.

Comment

Resilienssistä voimaa

Comment

Resilienssistä voimaa

Jokainen on varmasti ihmetellyt, kuinka joku on voinut palautua ja toipua vaikean koettelemuksen jälkeen. Olet saattanut miettiä, etten itse pystyisi tuohon. Ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse mistään yliluonnollisesta vaan meissä jokaisessa olevasta kyvystä. Se kyky on resilienssi.

MITÄ ON RESILIENSSI?

Resilienssi tarkoittaa muutosjoustavuutta. Resilienssi on enemmän kuin joustavuus, johon viittaamme arjessa. Resilienssi kytkeytyy kriiseihin ja vastoinkäymiseen. Se on kykyä ponnahtaa niistä takaisin. Toisin sanoen toipua koettelemuksista. Samalla se on potentiaalia kasvaa vaikeuksista. Resilienssiä voi miettiä kuvaannollisesti kuminauhana. Vaikka kuminauha venyy, se myös palaa takaisin.

Suurin osa meistä kohtaa jossain elämänsä vaiheessa kriisin. Se voi olla esimerkiksi muutto uudelle paikkakunnalle, siirtyminen opiskelusta työelämään, sairastuminen tai läheisen kuolema. Muutosjoustavuus (tai toiselta suomenkieliseltä nimitykseltään muutosketteryys) on sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin ja kykyä toimia hankaluuksista huolimatta. Se auttaa palautumaan negatiivisista tunnekokemuksista ja stressin kuormitukselta. Muutos voi olla positiivinen (vaikkapa häät tai lapsen syntymä), mutta joskus positiivisetkin asiat voivat aiheuttaa kuormitusta.

Resilienssiä tarkasteltaessa oleellista ei ole sinänsä itse vastoinkäyminen vaan sen aiheuttamat negatiiviset tunteet, joista yksilö pyrkii selviytymään.

Enemmistöllä ihmisistä on vahva psykologinen immuunijärjestelmä vaikeuksia vastaan. Erään tutkimuksen mukaan 65 prosenttia ihmisistä pystyi trauman jälkeen palaamaan melko pian normaalitilaansa. 25 prosenttia palautui vuoden tai kahden kuluttua, ja vain pienellä osalla kesti kauemmin. Ei ole täysin turhaa sanoa, että meissä on yleensä enemmän potentiaalia kuin uskommekaan. On hämmästyttävää, kuinka ihmiset löytävät voimavaroja jos minkämoisista tilanteista huolimatta.

Vaikka resilienssi aktivoi negatiivisia tunteita, se antaa ihmiselle myös turvaa. Resilienssin avulla on mahdollista kokea uusia ja haastavia asioita, ja ylittää itsensä. Vastoinkäymisen jälkeen ihmiset usein kuvaavat tuntevansa itsensä vahvemmiksi ja pystyvänsä kokemuksen jälkeen vaikka mihin. Tämä on resilienssin ansiota.

MITEN RESILIENSSIÄ VOI TUKEA?

On havaittu, että resilientit ihmiset ovat optimistisia. Vaikeissa tilanteissa he pystyvät säätelemään tunteitaan ja näkemään ikävässä tapahtumassa jonkin positiivisen merkityksen. Joku voi esimerkiksi kokea, että koettelemus opetti itselle jotain tärkeää tai tuki henkistä kasvua. Ehkä menetys saattoikin avata elämään uusia ovia. Resilienssin ja optimismin yhteys on ilmeinen senkin vuoksi, että jos pessimistisesti ajattelee, ettei pysty tekemään tilanteelleen mitään, ei silloin edes yritä mitään. Optimismi saa yrittämään ja etsimään keinoja. Resilientit ovat siten hyviä ongelmanratkaisussa.

On kiintoisaa, että resilientit kokevat myönteisiä tunteita, vaikka kokisivat samaan aikaan stressiä. Kyseessä voi olla kyky kiinnittää enemmän huomiota positiivisiin tunteisiin. Liiallisuuteen asti vietynä tämä saattaa johtaa yltiöoptimistisuuteen ja piittaamattomuuteen vakavista ongelmista. Tutkimus tukee kuitenkin enemmän sitä, että myönteiset tunteet ovat auttava coping-keino. Myönteiset tunteet auttavat myös fysiologisella tasolla palautumaan negatiivisten tunteiden aiheuttamalta kuormitukselta.

Tutkimuksissa on löydetty myös, että resilienssi yhdistyy sinnikkyyteen. Sinnikkyys saa ponnistelemaan ja antaa poweria toimia. Resilientit käyttävät myös huumoria vahvistamaan myönteisiä tunteita (katso aiempi bloggaus huumorin terveysvaikutuksista ja huumorin lisäämisestä). He osaavat myös hyödyntää rentoutumistekniikoita kiperän paikan tullen. Toiveikkuus, joka kuuluu myönteisten tunteiden perheeseen, on yhteydessä palautumiskykyyn. Se ehkäisee masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä vakavien menetysten ja uhkatilanteiden jälkeen.

Itsetuntemus, omien vahvuuksien tunnistaminen ja niihin luottaminen vaikeuksissa ovat resilienssiä edistäviä tekijöitä. Omiin luonteenvahvuuksiin pääset tutustumaan VIA-testillä. On hyvä tunnistaa omia vinoutuneita ajattelutapoja (esimerkiksi katastrofiajattelu), joita voi kyseenalaistaa ja kääntää rakentavammiksi. Läheiset ihmissuhteet ja niissä muodostuva empatia ovat myös resilienssiä tukevia tekijöitä.

Seuraavan kerran, kun ajattelet, ettet pysty johonkin, voit miettiä resilienssiä, ja saada siitä voimaa.


Teksti: Anne Haikola
Psykologi ja Positive Psychology Practitioner

Lähteet:

Bonanno, G. A. (2010). The Other Side of Sadness: What the New Science of Bereavement Tells Us About Life After Loss. New York: Basic Books.

Goodman, F. R., Disabato, D. J., Kashdan, T. B., & Machell, K. A. (2017). Personality strengths as resilience: A one-year multiwave study. Journal of Personality, 85(3), 423-434. doi: 10.1111/jopy.12250

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Korkeila, J. (2017). Terve mieli terveissä aivoissa. Duodecim, 133, 209-214. Noudettu 12.12.2018 osoitteesta http://suomenaivot.fi/files/terveet_aivot100v_Duodecim2017_art4.pdf

Reivich, K., & Shatté, A. (2011). The Resilience Factor: 7 Keys to Finding Your Inner Strength and Overcoming Life's Hurdles. New York: Harmony.

Tugade M. M., & Fredrickson, B. L. (2004). Resilient individuals use positive emotions to bounce back from negative emotional experiences. Journal of Personality and Social Psychology, 86(2), 320-333. doi:  [10.1037/0022-3514.86.2.320]

Comment

On kiitosten ja uusien seikkailujen aika

2 Comments

On kiitosten ja uusien seikkailujen aika

Suuren suuri ja lämmin kiitos vuodesta 2018!
 
Jos vuotta 2018 kuvaisi Joyllan kannalta yhdellä sanalla, tuo sana olisi kasvu.
 
Olemme saaneet kokea ja kehittyä paljon. Olemme onnistuneet ja tehneet virheitä. Olemme saaneet kasvaa myös ihmisinä. Kiitos teille kaikille! Te, hyvät asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme, olette mahdollistaneet meille tämän suuren seikkailun.
 
Tässä muutamia nostoja Joyllan kuluneesta vuodesta:
 
Tammikuu
Ensimmäiset  Positive Psychology Practitioner (PPP) -opiskelijat aloittavat opintonsa. Lähiopetusta sisältävä koulutus toteutetaan Tampereella.
 
Helmikuu
Kehitämme ahkerasti tuotteitamme ja siinä sivussa hoidamme markkinointia.
 
Maaliskuu
Ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettava PPP-koulutus alkaa ja ensimmäinen vapaapaikka jaetaan.
 
Huhtikuu
Teemme hommia niin Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Ylläksellä kuin New Jerseyssäkin. Haaveemme joustavasta työstä ovat nyt totta.
 
Toukokuu
Ensimmäinen palkka kilahtaa tilille! Takana on kaksi ja puoli vuotta yrittäjinä.
 
Kesäkuu
Opiskelijoilta kerätyt ja saadut palautteet saavat meidät ymmärtämään entistä paremmin, että olemme todellakin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
 
Heinäkuu
Ensimmäinen kunnon loma yrittäjäuralla! Meidän suustamme ei jatkossakaan kuulu lausetta "päivääkään en ole lomaa pitänyt".
 
Elokuu
Tiimi alkaa kasvaa. Upea ja lahjakas Josetta liittyy onneksemme innoissaan porukkaan.
 
Syyskuu
Järjestämme Joyllan historian ensimmäiset Kukoistuskekkerit PPP-opiskelijoille. Lämmin ja rento kokoontuminen kerää väkeä Helsingin Lauttasaareen aina Rovaniemeltä asti.
 
Lokakuu
Media noteeraa Joyllan. Luovuus kukkii tiimissä, ja siitä seuraa useita toimintaa kehittäviä ja tehostavia oivalluksia.
 
Marraskuu
Toteamme suureksi iloksemme kolmen vuoden yrittäjätaipaleen johtaneen kannattavaan  liiketoimintaan. Liikevaihto on kasvanut kymmenkertaiseksi edellisvuodesta!
 
Joulukuu
Tunnemme suurta kiitollisuutta. Kiitämme upeita asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tästä vuodesta! Saamme tehdä huippuhienoa ja merkityksellistä työtä.

kukoistuskekkerit.jpg

Onnea uuteen vuoteen!

Unelmoidaan kaikki ensi vuonna isosti! Se tarkoittaa jokaiselle eri asioita, mutta unelmoimalla, uskomalla unelmiimme ja toimimalla niiden eteen hyvässä hengessä saatamme, kuten tiedät, saavuttaa upeita juttuja. Ja varsinkin hienoja kokemuksia ja yllättäviäkin seikkailuja matkalla kohti unelmiamme.
 
Ei lannistuta matkalle hyvin todennäköisesti osuvista vastoinkäymisistä vaan nähdään ne osana reissua.  Ammennetaan voimaa juhlimalla tiellemme osuvia kiitollisuuden aiheita, pieniä ja suuria.
 
Odotamme ilolla ja uteliaina uuden vuoden mukanaan tuomia uusia seikkailuja ja kauniita kohtaamisia. Toivomme sinulle mahtavaa vuotta 2019!
 
Ilolla,
Netta ja Paulina

Netta Lehtonen Paulina Piippo.jpg

2 Comments

Itsemyötätunnon ja rauhoittumisen aika

Comment

Itsemyötätunnon ja rauhoittumisen aika

HYVÄÄ JOULUAATTOA!

Kiitoskirjeestä, vahvuusbongailusta, kalatarinoista, positiivisesta palautteesta, arvojen pohtimisesta sekä Joyllan päätonttujen Netta Lehtosen ja Paulina Piipon vinkeistä on nyt vihdoin tultu jouluaattoon. On aika siirtyä kukoistuksen kehyksen kahteen viimeiseen teemaan: aikaansaamiseen ja elinvoimaisuuteen.

ITSEMYÖTÄTUNTOA JA ITSEMYÖTÄINTOA

Aikaansaamisen osa-alueeseen liittyen haluamme nostaa esille itsemyötätunnon tärkeyden. Se on todella ajankohtainen teema ja taito myös näin joulun aikaan. Joulusta saattaa nauttia kummasti enemmän, kun muistaa omien rajojensa tärkeyden ja kunnioittamisen. Viime blogipostauksessa pohdimme, kuinka arvot voivat auttaa sinua luomaan rajoja. Myös tuunaamamme Paras mahdollinen joulu -harjoituksen avulla voit mielikuvien kautta pohtia, millainen on sellainen joulu, josta sinä pystyt nauttimaan täysin rinnoin.

"Jos esimerkiksi terveys on yksi tärkeimmistä arvoistani, niin voin hyvällä omallatunnolla olla siivoamatta jokaista kaappia ja arvostaa kävelylenkkiä ja unta sen sijaan. Ja sitten muistuttaa itseäni siitä, että toimin arvojeni mukaan ja pidän huolta hyvinvoinnistani", Netta pohtii.

"On hyvä pitää mielessä armollisuus itseään kohtaan, eikä vaatia itseltään ihan liikaa. Helposti saattaa jäädä kiinni kaikkeen siihen, mitä ei ole tullut tehtyä: että voi kun en nyt sitä porkkanalaatikkoakaan ehtinyt tekemään enkä kerinnyt sitä, tätä ja tota. Huomion voi kiinnittää myös niihin hyviin puoliin ja olla armollinen itselleen", Paulina muistuttaa.

"Ei sitä luultavasti hyvälle ystävällekään alkaisi huomautella kaikista epäonnistumisista ja siitä, mitä hän ei saanut aikaiseksi. Hyvä jos edes huomaisi, että jokin mukamas niin tärkeä asia on unohtunut. Jos sinä et ole itsesi läheisin ystävä, niin kuka sitten?" Netta lisää.

Itsemyötätunnon lisäksi suosittelemme harjoittamaan myös itsemyötäintoa. Sillä tarkoitamme lupaa antautua nauttimaan sekä innostumaan hyvistä hetkistä ja onnistumisista. Vaikka kaikki ei olisi elämässä tällä hetkellä juuri niin kuin toivoisi, ei niistä hyvin olevista asioista kannata olla iloitsematta.

"Ja tietysti myös myötäinto muita kohtaan tekee joulunajasta entistä ihanampaa! Mikäs sen parempaa kuin innostua ja iloita yhdessä rakkaiden kanssa?" Netta kysyy.

RAUHOITU JA RENTOUDU

Moni meistä kokee joskus joulun hieman stressaavaksi ajaksi. Itse asiassa myös tutkimusten mukaan joulunaika saattaa esimerkiksi nostaa sydämensykettä liiallisen korkeaksi. Kuten tiedämme, stressi vaikuttaa sekä mieleen että kehoon. Jos haluamme ennaltaehkäistä ja lievittää stressiä silti myös joulusta nauttien, on tärkeää satsata elinvoimaisuuteen.

"Tietoisen läsnäolon ja mindfulnessin merkitys nousee tässäkin aiheessa esiin. Esimerkiksi lyhyillä hengitysharjoituksilla voimme rauhoittaa sekä kehoa että mieltä. Läsnäolo vahvistaa myös yhteenkuuluvuuden hetkiä rakkaiden parissa", Paulina painottaa.

"Joulu on ihanaa rauhoittumisen ja löhöilyn aikaa. Näin itse tuossa Paras mahdollinen joulu -harjoituksessa paljon ruokaa, joululeffoja ja rentoutumista villasukat jalassa. Mutta arvoja ja hyvinvointia pohtiessani mieleeni tulivat myös esimerkiksi jouluiset kävelyt jouluvaloja ja mahdollisesti lunta ihastellessa", Netta kertoo.

"Meillä on tapana käydä hiihtämässä porukalla Lapin kauniissa luonnossa. Ja tästä tulikin mieleeni palautumisen tärkeys: on hyvä antaa itselleen lupa ottaa jouluna vähän rennommin. Ja jos esimerkiksi haluaa urheilla, niin ehkä tehdä sitä vähän rauhallisemmin. Urheilukin on yksi keino, jonka avulla voimme palautua ja lievittää stressiä, jos se on palauttavaa ja rauhallista", Paulina lisää.

IRTI JOULUN SUORITTAMISESTA

Liikunnan lisäksi uni on yksi tärkeimmistä asioista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja palautumisen kannalta. Kun tarkastelee itseään ja toimintaansa rehellisesti, saattaa huomata helposti ylisuorittavansa myös joulua. Voi olla, että leipominen tai siivous viekin osan yöunista. Tällöin on hyvä palauttaa itsensä sen äärelle, mitä joulu oikeastaan itselle merkitsee ja muistaa olla itselleen armollinen: riittävät unet ja rentoutuminen ovat hyvinvoinnin ja joulun kannalta tärkeämpää kuin se, onko jouluverhot silitetty. Anna siis itsellesi lupa rentoutua ja nauttia.

Lahjavinkki 1:

Vietät itsesi kanssa eniten aikaa tässä elämässä. Silti me unohdamme helposti itsemme kiittämisen ja hemmottelun myös joulunaikaan. Miten voisit siis hemmotella itseäsi tänä jouluna? Mieti, mikä saa sinut hyvälle tuulelle ja rentoutumaan. Ota edes pieni hetki itsellesi joulutohinan keskellä tai järjestä itsellesi aikaa joulun jälkeen. Jotta toteuttaisit itsesi hemmottelun, kirjoita itsellesi lahjakortti ja halutessasi merkitse tämä jo kalenteriinkin.

Lahjavinkki 2:

Tee koko porukalle terveellinen, mutta herkullinen aamiainen joko jouluna tai hieman joulun jälkeen. Löydät netistä paljon ohjeita jouluisiin smoothieihin, herkkuleipiin sekä banaanilettuihin. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voit koota porukan yhteen harrastamaan jotain helppoa arkiliikuntaa tai vaikka hiihtolenkille. Jos porukallanne ei ole tapana antaa jouluna erityisemmin lahjoja, aktiviteettien keksiminen on loistava idea osoittaa välittämistään ja nauttia yhteisestä ajasta.


JOULUNVIETTOON SIIRTYMINEN

Olemme nyt käyneet joulublogissamme läpi kaikki kukoistuksen teemat: myönteisyyden, uppoutumisen, ihmissuhteet, merkityksen sekä nyt viimeiseksi aikaansaamisen ja elinvoimaisuuden. Voit halutessasi palata vielä aikaisempiin teksteihin, muistuttaa itseäsi kunkin teeman tärkeydestä ja sitten voisikin alkaa keskittyä olennaiseen.

Nyt on aika hiljentyä joulunviettoon ja olla läsnä. Hyvänä ohjenuorana toimii pieni rimpsu: kiitä, kehu ja kuuntele.

Lämpöä, iloa ja valoa jouluusi!

Ilolla toivottaen,

Joyllan tiimi


Comment

Kukoistuskekkerit 12.1.2019

Comment

Kukoistuskekkerit 12.1.2019

Tammikuu ja Kukoistuskekkerit lähestyvät, jippii!

Kukoistuskekkerit ovat PPP-koulutusporukkamme ilonpito-, oppimis- ja verkostoitumistilaisuus, jossa tunnelma on lämmin ja rento. Päivän aikana on luvassa muun muassa sen suunnittelua, kuinka viemme positiivisen psykologian oppeja käytäntöön haluamamme tempauksen tai tapahtuman muodossa vuonna 2019, sekä virkistystä keholle ja mielelle. 

Saat lisätietoa ja pääset ilmoittautumaan 12.1.2019 vietettäville Kukoistuskekkereille täällä. 

Alempaa löydät myös Tiia Trogenin ja Mari Granholmin fiiliksiä ja lisää kuvia viime Kukoistuskekkereiltä.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Positive Psychology Practitioner -koulutuksen käyneille, koulutuksessa oleville sekä 4.1.2019 mennessä PPP-koulutukseen ilmoittautuneille.

Rentoa ajatusten vaihtoa kahvin ja kakkujen äärellä Kukoistuskekkereillä syyskuussa 2018.

Rentoa ajatusten vaihtoa kahvin ja kakkujen äärellä Kukoistuskekkereillä syyskuussa 2018.

FIILIKSIÄ KUKOISTUSKEKKEREILTÄ 2018

Syksyn Kukoistuskekkereillä parasta oli päästä tutustumaan erilaisiin ihmisiin, joilla oli kuitenkin sama yhdistävä tekijä, kiinnostus positiiviseen psykologiaan. Vaikka tulin kekkereihin kiireellä, niin siellä oli mahdollisuus pysähtyä, rentoutua ja käydä mielenkiintoisia keskusteluita. Toiminta vei meitä kohti päivän teemaa ja samalla teimme myös yhdessä katsauksen positiivisen psykologian tulevaisuuteen Suomessa ja maailmalla. Jokaisella meistä on osaamista, tietoja ja taitoja, joilla tuoda hyvää toisille. Kekkereistä keho ja mieli saivat virtaa ja voimaa. Kotiin lähti keveämmät, kiireettömät askeleet sekä ravittu mieli ja keho.
— Tiia Trogen
Joyllan syyskuiset Kukoistuskekkerit olivat aivan mahtavat. Oli upeaa nähdä ihan livenä kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa olin ollut verkossa paljon yhteyksissä. Kekkereillä välittyi hieno välittämisen meininki. Keskusteluissa oltiin vahvasti opiskeluaiheemme ympärillä, mikä oli tosi voimauttavaa ja ihanaa. Ihana oli myös tavata koulutuskaverini Jenny, jonka kanssa olimme puhuneet tuntikaupalla puhelimessa, mutta emme koskaan ennen kasvotusten.

Kaiken kaikkiaan seura oli mainiota, samoin ruoka. Monenlaiset harjoitukset ja meditaatiot olivat hienoja. Paljon opin taas lisää, muun muassa vahvuuksista.

Odotan innolla tammikuun Kukoistuskekkereitä. Tällä kertaa varaudun myös yöpymään pääkaupunkiseudulla, jottei tarvitse lähteä kiireessä, eikä energiaa mene matkustamiseen. En malta odottaa, mitä kaikkea on taas tarjolla. Naurujooga loistavan Nooran vetämänä kuulostaa huikealta. Ja se, että saan taas nähdä kanssani samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä, on varmasti se isoin juttu.
— Mari Granholm
Joogaa Kukoistuskekkereillä 2018. Kukoistuskekkerit tarjoavat virkistystä sekä mielelle että keholle.

Joogaa Kukoistuskekkereillä 2018. Kukoistuskekkerit tarjoavat virkistystä sekä mielelle että keholle.

Yhdessä olemme enemmän: Joyllan Paulina Piippo sekä upeita PPP:läisiä Kukoistuskekkereillä 2018.

Yhdessä olemme enemmän: Joyllan Paulina Piippo sekä upeita PPP:läisiä Kukoistuskekkereillä 2018.

NÄHDÄÄN TAMMIKUUSSA KEKKEREILLÄ!

Comment

Saija ja Yacine saivat PPP-vapaapaikat

Comment

Saija ja Yacine saivat PPP-vapaapaikat

Onneksi olkoon, Saija Emlyn ja Yacine Kalke! Vapaapaikat tammikuun lopulla alkavaan, puoli vuotta kestävään Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen on jaettu. Tälläkin kerralla päätimme jakaa lupaamamme yhden paikan sijasta kaksi vapaapaikkaa.

Saimme jälleen hurjan paljon – peräti ennätysmäärän – loistavia hakemuksia. Suuret kiitokset kaikille hakijoille! Kuten edellisilläkin kerroilla, myös nyt jokaisen videon lähettäjä olisi ansainnut tulla valituksi. Vielä kerran: kiitos ihan jokaiselle!!!

YACINEN UNELMA YHÄ LÄHEMPÄNÄ

Yacine Kalke on kolmikymppinen kahden lapsen äiti Helsingistä. Tällä hetkellä valtiotieteiden maisteri ja joogaopettaja on äitiyslomalla.

”Olen työskennellyt koko työurani ihmisoikeuksien parissa. Suurin unelmani on tuoda henkisen hyvinvoinnin tietotaitoa järjestö- ja erityisesti ihmisoikeuspuolelle”, Yacine kertoo .

”Haluaisin joskus perustaa yhteiskunnallisen yrityksen, joka auttaisi ja tukisi pakolaisia nimenomaan henkisen hyvinvoinnin kapasiteetin kasvattamisessa.”

”Uskon, että positiivisen psykologian opit tuovat minulle tosi paljon lisää työkaluja henkilökohtaiseen elämääni ja lasteni kasvatukseen sekä ylipäätään omaan henkiseen kasvuun.”

”Lisäksi positiivisen psykologian työkalut auttavat minua viemään unelmaani eteenpäin – unelmaa siitä, että pystyisin auttamaan heikommassa asemassa olevia löytämään henkisen hyvän olon. Koska heidän ulkoiset tilanteensa ovat usein hyvin raskaita, haluan auttaa heitä voimaan sisäisesti paremmin”, Yacine perusteli videossaan. Ja niin upeasti perusteli, että toinen vapaapaikka on hänen!

Yacine haluaa tukea mm. pakolaisten henkistä hyvinvointia.

Yacine haluaa tukea mm. pakolaisten henkistä hyvinvointia.

LISÄBUUSTIA SAIJAN MISSIOON

Saija Emlyn opiskelee työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmaa Tampereen yliopiston Porin yksikössä. Saija on myös “sydämiä kaikkialla näkevä” viiden lapsen äiti.

”Olin syvästi liikuttunut tarjouksestanne vapaapaikkalaisuudesta. Huomasin liikutukseni johtuvan siitä, että tällä lapsimäärällä on hirvittävän vaikea antaa itselleen asioita”, Saija totesi hakuvideossaan.

”Minun henkilökohtainen missioni on päästä luomaan aivan uudenlaista, positiivista työvoimapolitiikkaa. Ihan pikkuisen jumissa olevasta gradustani lanseeraan jotain sen tyyppistä. Uskon näiden positiivisen psykologian opintojen antavan erinomaisen lisäbuustin mission toteuttamiseen.”

”Rakkaus on elämäni kantava voima. Ratkaisukeskeisyys, yhteisöllisyys ja ihmisen omien voimien vahvistaminen ovat minulle tärkeitä elementtejä ihmisten kanssa toimiessa.”

”Opiskelevana monen lapsen äitinä minulla ei ole tällä hetkellä minkään valtakunnan mahdollisuutta itse ostaa tällaista koulutusta. Minusta olisi aivan superihanaa lähteä teidän kanssanne luomaan uutta maailmaa!” kuuluivat Saijan vastaansanomattoman hienot perustelut.

”Missioni on luoda aivan uudenlaista, positiivista työvoimapolitiikkaa”, Saija sanoo.

”Missioni on luoda aivan uudenlaista, positiivista työvoimapolitiikkaa”, Saija sanoo.

VERKKOKOULUTUS ALKAA TAMMIKUUN LOPULLA

Seuraava Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus alkaa 28. tammikuuta. Jos sinäkin haluat positiivisen psykologian asiantuntijaksi, olet sydämellisesti tervetullut mukaan Saijan, Yacinen ja monien muiden motivoituneiden opiskelijoiden huippuporukkaan!

Saamamme palaute aiemmista, 20 opintopisteen PPP-koulutuksista on ollut erinomaista. Lisätietoja koulutuksesta – ja palautteista – saat täältä.

Ja huomaathan nopean ilmoittautujan edun! Kun ilmoittaudut PPP-koulutukseen viimeistään 31.12.2018, saat meiltä kukoistavan lahjan. Lahjoitamme sinulle 148 euron hintaisen vapaapaikan Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennukseen, jonka voit puolestasi antaa joulu- tai uudenvuodenlahjaksi ihan kenelle haluat.

Ilolla,

Joyllan tiimi

Comment

Positiivista palautetta ja arvojen mukaista joulua!

1 Comment

Positiivista palautetta ja arvojen mukaista joulua!

Viimekertaisessa joulublogissamme puhuimme muun muassa vahvuusbongailusta, jota suosittelemme harrastamaan myös näin joulunaikaan. Monella meistä kun tuppaa näin joulun alla kiirettä olemaan ja stressi painaa päälle. Tällöin on tärkeää muistaa huomata hyvä ympärillä ja etenkin muissa ihmisissä.

Tällä kertaa Joyllan päätontut Netta Lehtonen ja Paulina Piippo keskittyvät ihmissuhteisiin sekä merkitykseen liittyviin teemoihin positiivisen palautteen ja omien arvojen pohdinnan kautta.

POSITIIVISTA PALAUTETTA JOULUPÖYTÄÄN

Harrastettuasi vahvuusbongailua kannattaa viedä se askeleen pidemmälle kehittämällä näistä huomioista vahvuuspalautteita. Näin myös muut pääsevät itse huomaamaan omia vahvuuksiaan. Voimme luvata, että vahvuuspalautteen antaminen luo takuulla lämmintä joulutunnelmaa! Kun joku kattaa joulupöydän oikein kauniisti, valmistaa herkullisia ruokia tai jaksaa leikkiä perheen pienten kanssa tuntitolkulla, siitä kannattaa kertoa hänelle. Sillä kukapa meistä ei haluaisi kuulla olevansa hyvä jossain? Tartu siis tuumasta toimeen ja kehu joulupöydässä ruuanlaittajia ja kuusenkoristelijoita rohkeasti!

Vahvuuspalautteessa voi halutessaan kuvailla tiettyä tilannetta, jossa ihminen hyödyntää vahvuuksiaan. Tämän lisäksi on hyvä kertoa, mikä vahvuus on käytössä ja miten se vaikuttaa, eli miksi se on merkityksellistä.

“Voisin esimerkiksi sanoa: Kiitos kun näit vaivaa ja osoitat rakkautta sekä kauneuden ja erinomaisuuden arvostamista kattamalla meille kaikille näin kauniin joulupöydän, tämä lisää jouluhenkeä ja lämmittää sydäntäni", Netta vinkkaa.

Positiivinen palaute lämmittää mieltä. Kiitollisuuden ja arvostuksen osoittaminen voivat olla toiselle todella merkityksellisiä ja tärkeitä asioita. Usein nämä tuntemukset saattavat kuitenkin jäädä näyttämättä, vaikka niiden osoittaminen voi olla hyvinkin yksinkertainen ja pieni ele. Vastaanottajalle sen sijaan merkitys on usein moninkertainen.

“Ihmissuhteet ja yhteenkuuluvuus ovat myös olennaisia tekijöitä merkityksellisyyden kokemisessa, joten näihin panostamalla teet myös tätä kautta palveluksen itsellesi”, Paulina muistuttaa.

ARVOJEN POHDINTA VOI SYNNYTTÄÄ UUTTA TAI AUTTAA ARVOSTAMAAN VANHAA

Joulunaikaan saattaa välillä iskeä epätoivo: mitä minä kenellekin hankkisin? Onko OK olla ostamatta lahjoja? Voisiko joulun viettää ulkomailla? Tällöin on joskus hyvä kääntyä tarkastelemaan omia arvojaan ja pohtia, mitä esimerkiksi lahjoilla oikeastaan haluaa niiden vastaanottajille kertoa. Millaisia arvoja lahjat edustavat? Kun antamasi lahjat ovat arvojesi mukaisia, niitä on myös paljon mukavampi antaa. Arvojen mukaisen toiminnan on todettu lisäävän myös merkityksen tunnetta.

Omien arvojen pohtiminen saattaa tuottaa uusia luovia ideoita viettää joulua, hankkia erilaisia lahjoja tai toisaalta myös jatkaa tuttuja rakkaita perinteitä. Jos joulupöydän perinteiset tarjoilut eivät ole sinun arvojesi mukaisia, voisitteko yhdessä lähteä uudistamaan joulupöydän kattausta niin, että kaikki voisivat syödä hyvin mielin? Tai mitäpä jos panostaisitte tänä vuonna yhteiseen aikaan ja tekisitte yhdessä jotakin hieman erityisempää, jos tämä tuntuisi lahjojen antamisen sijaan olennaisemmalta?

"Olen pohtinut sitä, minkä tyyppisiä lahjoja sitä haluaa antaa ja ovatko ne omien arvojen mukaisia. Tutkimusten mukaanhan kokemukset antavat enemmän kuin materia, mutta toki se vähän vaihtelee. Voihan olla, että vaikka äiti tai sisko on toivonut jotain tiettyä tavaraa, jolloin voi miettiä haluaako antaa juuri sen lahjan vai jotain muuta. Itse olen viime aikoina tykännyt antaa aineettomia lahjoja”, Paulina pohtii.

"Itse tykkään antaa kokemuksia ja mieluiten vielä sellaisia, joita voi tehdä yhdessä. Siitä tulee oikein moninkertainen efekti", Netta toteaa.

Aineettomaan lahjaan voi yhdistää yhdessä tekemisen, jolloin panostaa samalla ihmissuhteeseen antamalla myös omaa aikaansa. Kuten viime blogitekstissä mainitsimme, läsnäolo on merkityksellisin lahja, jonka toiselle voi antaa. Siispä antaessasi lahjaksi yhteistä aikaa muista myös todella olla läsnä!

Lahjavinkki 1

Vahvuuspalaute tai muu positiivinen palaute. Yksinkertainen tapa antaa vahvuuspalautetta on kertoa esimerkiksi, mikä henkilön vahvuus on ja mitä merkitystä sillä on. Jos positiivisen palautteen antaminen ääneen tuntuu hankalalta (lupaamme, että kun aloitat sen antamisen, se helpottuu!), voit myös kirjoittaa. Kirjoita positiivinen palautteesi esimerkiksi kirjeeseen tai joulukorttiin. Positiivinen palaute on myös siitä hyvä lahja, että se ei kulu sitä jakamalla – älä siis turhaan pihistele tämän lahjan kanssa.

Viime joulublogissa jaoimme myös idean kiitollisuuskirjeen kirjoittamisesta. Voit yhdistää nämä vinkit ja kirjoittaa kirjeen, jossa kerrot sekä kiitollisuudestasi että annat ilahduttavaa palautetta.

Lahjavinkki 2

Kerro minulle -kirjat. Näitä on saatavilla vanhemmille ja isovanhemmille.

"Hankin kirjan muutamille perheenjäsenilleni. Mummuni totesi, että kirjoittaminen on hieman haasteellista, joten lahjan teho sai vielä syvemmän merkityksen, kun siitä tuli meidän yhteinen projektimme. Minä kyselin mummulta hänen tarinastaan, kuten mikä oli hänen lempipäivänsä lapsena. Hän kertoi minulle sen olleen joulu ja jakoi lapsuudestaan tarinoita, joita minä kuuntelin innolla ja kirjoitin samalla kirjaan”, Netta kertoo.

Lisää joulunajan vinkkejä lähipäivinä, silloin aiheina aikaansaaminen ja elinvoimaisuus – kukoistuksen kehyksen teemoja nekin.



1 Comment

Mari Sarajärvi – porukan positiivari

Comment

Mari Sarajärvi – porukan positiivari

Joyllan tiimi kasvaa. Tässä tarinassa esittelemme yhden koulutustiimimme uuden jäsenen, Mari Sarajärven (yläkuvassa oikealla, vasemmalla Netta Lehtonen). Joyllassa Mari toimii esimerkiksi verkkotapaamisten vetäjänä.

Marin polku finanssialan hektisistä esimiestehtävistä positiivisen psykologian ”lähettilääksi” on pitänyt sisällään aiemmin stressiä ja työuupumusta, nyttemmin oppimisen iloa sekä paljon pieniä ja suuria oivalluksia. Seuraavilla riveillä käy ilmi, kuinka stressaantuneesta supersuorittajasta sukeutui porukan positiivari.

MITENKÄS MUN LAPSET?

Piipahdetaan ensin vuoteen 2001. Silloin Mari valmistui oikeustieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Takana oli myös kaupallisia opintoja muun muassa Turun kauppakorkeakoulun avoimessa yliopistossa.

Ennen maisterin tutkintoa Mari oli tehnyt työuran erilaisissa taloushallinnon tehtävissä. Tutkinnon jälkeen hän siirtyi finanssialalle ja työskenteli vuosikaudet esimies- ja johtotehtävissä muun muassa juristina ja myyntijohtajana.

”Työ ja opiskelu ovat aina olleet minulle intohimo, johon olen käyttänyt valtavasti energiaa – jopa niin paljon, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jäi tosi vähälle. Oikeastaan se puuttui täysin. Elämä oli hyvin stressaavaa myös työn ulkopuolella. Perhe kasvoi, oli kaksi pientä lasta, rakennusprojekti ja perinteiset kuviot. Tuli avioero ja jäin pyörittämään arkea ja huushollia lasten ja koirien kanssa.”

”Tuolloin tunsin ehkä ensimmäisen kerran, että itsestäkin pitäisi pitää huolta. Iski syvä huoli siitä, että jos minä kahden pienen lapsen yksinhuoltajana en voi hyvin, niin mitenkäs mun lapset?”

”Ikävä kyllä minulla ei ollut työkaluja oman hyvinvointini parantamiseen, joten elämä jatkui entistä hektisempänä. Lopulta kaikki johti vakavaan uniongelmaan ja sitä kautta fyysisiin sairastumisiin ja työuupumukseen. Tästä kokonaiskierteestä lähdin paranemis- ja toipumismatkalle.”

IHMINEN ALKOI KIINNOSTAA

”Asiat ja numerot olivat olleet minulle aina merkityksellisiä. Nyt aloin kiinnostua ihmisestä; mitä me olemme ihmisinä, miten me toimimme ja käyttäydymme ja mikä saa meidät ajattelemaan? Pikkuhiljaa nousi ajatus siitäkin, että miten ihminen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.”

Niinpä Mari löysi itsensä kouluttautumasta life coachiksi. Ensisijainen ajatus oli löytää itselle työkaluja oman mielen hallintaan ja tasapainoon sekä oman hyvinvoinnin kehittämiseen.

”Niinhän siinä kävi, että tämä uusi osa-alue imaisi mukaansa. Kun jo opiskeluvaiheessa aloin nähdä omia muutoksiani, alkoi kypsyä ajatus, että ’hei, joku muukin voisi hyötyä näistä asioista!’”

Intohimoisena opiskelijana Mari jatkoi opintiellä. Hän opiskeli muun muassa työ- ja organisaatiopsykologian perusopintoja sekä rentoutusohjaajaksi.

”Näiden opintojen aikana törmäsin ensimmäisen kerran positiiviseen psykologiaan. Aloin oivaltaa, että ihminen voi todellakin vaikuttaa omaan mieleensä ihan itse omien ajatustensa ja tunteidensa kautta. Esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjasta oli tullut minulle arkirutiini jo opintojen aikana. Kiitollisuuden tunne oli varmaan ensimmäinen tunne, jota rupesin säännöllisesti harjoittamaan.”

”Silloin kun tein opintoja isommassa määrin, olin opintovapaalla. Palattuani takaisin esimiestehtäviin minulla oli hirveä halu ja tarve viedä oppimiani asioita ja tehtyjä harjoituksia työyhteisöön. Näin selvästi, että työyhteisössäkin tarvittiin hyvinvoinnin edistämistä.”

Tähän väliin kerrottakoon ”todistusaineistona”, että kyllä sen stressaantuneen numero-Marin muutoksen huomattavasti positiivisemmaksi tyypiksi ovat huomanneet muutkin kuin tarinamme päähenkilö itse:

”Meillä oli juuri töissä salainen ystäväni -tehtävä. Sain joltakin salaiselta ystävältä viestin, jossa todettiin, että ’sä oot semmoinen porukan positiivari, joka aina onnistut hakemaan asioista jotakin myönteistä, vaikka olisi kuinka vaikeita tai hankalia asioita ja tilanteita’. Kyllä tuntui ihanalta!”

KIEHTOVA POSITIIVINEN PSYKOLOGIA

Tämän vuoden alkupuolella Mari törmäsi Joyllan järjestämiin positiivisen psykologian opintoihin. Mielenkiinto syttyi heti. Suurinta kiinnostusta herätti verkkokoulutus, koska se oli helppo sovittaa työn oheen.

”Heräsi vahva kiinnostus tutustua syvällisemmin positiiviseen psykologiaan. Minua kiehtoi se, ettei siinä keskitytä vain ihmisen ongelmiin, vaan paneudutaan siihen, millaisilla keinoilla ihminen voidaan saada kukoistamaan ja sitä kautta ehkä menestymään entistä paremmin – onpa se mittari mikä tahansa.”

”Halusin saada myös enemmän tutkimustietoa työkalujen taustalle. Vanha loogisjärkevä ajatusmallini nosti päätään: asioille pitää löytyä faktat ja vahvat taustat. Oppimisen halu ja innokkuus kaikkea uutta ja kehittävää kohtaan olivat tietenkin suurimmat motivaattorit näihinkin opintoihin.”

Syyskuussa päättyneen, puolivuotisen Positive Psychology Practitioner -koulutuksen jälkeen Marin opiskelumatka jatkuu. Nyt hän opiskelee NLP:n parissa, ja ensi vuonna on tarkoitus täydentää työ- ja organisaatiopsykologian opintoja.

SUURTEN ASKELTEN VUOSI

”Tämä vuosi on ollut valtava kasvun, kehittymisen ja suurten askelten vuosi. Vastikään otin tosi ison askeleen, kun päätin ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, työyhteisöjen valmentajaksi. Haluan auttaa työyhteisöjen jäseniä kasvamaan niin, että he löytäisivät oman kukoistuksensa ja menestyksensä ja voisivat yhä paremmin. Kun työyhteisön yksilöt voivat hyvin, koko työyhteisö voi ja menestyy entistä paremmin.”

”Haluan omalta osaltani kehittää työyhteisöjä kohti nykyaikaista oppivaa ja oivaltavaa yhteisöä, jossa vallitsee avoimuuden ilmapiiri ja jossa työntekijät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Tämä mahdollistuu, kun he saavat vaikuttaa aktiivisesti työhönsä ja heille annetaan mahdollisuuksia ja vastuuta.”

”Nykyaikaiset työyhteisöt eivät tarvitse perinteistä esimiestä valvomaan ja kontrolloimaan, vaan esimiehen tehtävä on poistaa kaikenlaisia esteitä omien joukkojensa menestymisen tieltä. Nykyaikaiset esimiehet ovat mahdollistajia ja tienavaajia sekä kannustavia kiittäjiä. Tähän tarvitaan aika isoa kulttuurin muutosta. Koen, että kaikki tämä koulutus ja kokemus esimiestyöstä antavat sellaisen pohjan, että minulla on annettavaa toisille työyhteisöille. Myös yhteistyössä Joyllan kanssa.”

NUKKUMISESTA EN TINGI

Siinäpä piisaa työsarkaa! Tässä kohdin mieleen pomppaa väistämättä olennainen kysymys: miten Mari huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, jotta hän kykenee auttamaan ja valmentamaan muita – ja jottei takavuosilta tuttu uupumus iske uudelleen?

”Minulle ykkösjuttu on nukkuminen. Siitä en tingi. Jos olen väsynyt, koen, että aivot eivät edes toimi. Päivittäinen ulkoilu koiran kanssa on sekin tärkeää. Samoin ihan puhdas oleminen ilman mitään tekemistä. Semmoinen antaa tilaa luovuudelle ja kaiken uuden syntymiselle.”

”Myös jooga, rentoutusharjoitukset ja mindfulness kuuluvat vakiojuttuihin. Ruoan kanssa olen hakenut juuri itselleni sopivia ratkaisuja ja ehkä nyt löytänyt tasapainon. Minulle on tärkeää, että ruoka on hyvin ravinnerikasta. En halua noudattaa mitään tiettyä dieettiä tai linjaa, koska en halua elämääni ylimääräistä tiukkapipoisuutta tai nipottamista.”

”Muutenkin tahdon elämääni rentoja juttuja. Varsinkin lasteni kanssa pyrin saamaan arkeemme mahdollisimman paljon rentoutta. Että arki ei olisi riippakiveä ja pakollista puurtamista. Jos ei huvita tehdä jotakin asiaa, niin sitten me ei tehdä – ja vastaavasti kun jokin asia huvittaa, niin sitä tehdään intoa piukassa!”

”Muita hyvinvointia tuovia asioita ovat itseni jatkuva kehittäminen, lukeminen ja musiikki. Yksi tärkeimmistä on tietenkin ihmissuhteet. Positiivisesta psykologiasta on ollut paljon hyötyä lasten kanssa ja ylipäätään kaikissa sosiaalisissa suhteissa.”

TEE MITÄ RAKASTAT!

Eikä siinä kaikki! Niinkin voi käydä, että jopa tv-mainos tuottaa iloa ja ison oivalluksen.

”Satuin näkemään telkkarista Pauligin uusimman kahvimainoksen. Siinä todettiin, että anna tänä vuonna itsellesi lahja, tee mitä rakastat! ”Tee mitä rakastat” -lause jäi päähäni soimaan. Toivon, että jokainen uskaltaisi unelmoida. Ja antaisi unelmien kasvaa omaksi intohimoksi ja rakkaudeksi kaikkea sitä kohtaan, mitä elämältään haluaa, ja lähtisi oikeasti toteuttamaan ja tekemään sitä, mitä rakastaa. Elämä on liian kallisarvoista käytettäväksi päivästä ja vuodesta toiseen kaikkeen sellaiseen, mitä ei oikeasti halua tai mihin ei tunne intohimoa.”

Tarinan lopuksi palatkaamme vielä positiiviseen psykologiaan ja kukoistuksen kehykseen.

”En enää erota positiivista psykologiaa jotenkin erilliseksi asiaksi. Koen, että positiivisen psykologian koko upea ajatusmaailma on integroitunut hyvin vahvasti osaksi minua.”

”Ensinnäkin myönteisyys on kaiken perusta omassa elämässä. Ihmissuhteet taas ovat kaikkein tärkein peruspilari. Uppoutuminen onnistuu aivan täydellisesti kaikessa siinä, mitä saan tehdä, kun teen sitä mitä rakastan. Se myös lisää merkityksellisyyttä omassa elämässä rakkaiden ihmisten kanssa. Samoin aikaansaaminen: on ollut yllättävää huomata, kuinka paljon olen saanut asioita aikaiseksi sen ansiosta, että olen päässyt tekemään itselleni mielekkäitä asioita. Kukoistuksen kehyksen kuudes pääpointti elinvoimaisuus antaa turvan omaan hyvinvointiin. Siitähän kaikki lähtee, ja sen avulla jaksaa nauttia niistä kaikista muistakin asioista”, Mari Sarajärvi muistuttaa lopuksi.

Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi

Mari Sarajärvi, oikeustieteiden maisteri, Positive Psychology Practitioner, tuore yrittäjä ja Joyllan koulutustiimin uusi jäsen.

Mari Sarajärvi, oikeustieteiden maisteri, Positive Psychology Practitioner, tuore yrittäjä ja Joyllan koulutustiimin uusi jäsen.

Comment

Myönteisyyttä ja uppoutumista joulunaikaan!

Comment

Myönteisyyttä ja uppoutumista joulunaikaan!

Me Joyllalla päätimme tänä vuonna joulukalenterin sijaan jakaa ideoita ja ajatuksia siitä, kuinka kukoistuksen kehyksen mukaiset teemat (myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus) voi tuoda mukaan omaan ja läheisten joulunaikaan.

Viime viikolla aloitimme jouluun valmistautumisen Paras mahdollinen joulu -harjoituksella. Tänään jatkamme kukoistuksen kehyksen teemoissa. Miten myönteisyys ja uppoutuminen liittyvät joulunaikaan ja miten niitä voisi edistää omalla toiminnallaan?

Seuraavassa esittelemme muutamia Joyllan päätonttujen Netta Lehtosen ja Paulina Piipon vinkkejä.

SIIVOA KAAPPISI JOULUKSI, JOS AIOT VIETTÄÄ JOULUSI KAAPISSA

Joulu on ensinnäkin suurelle osalle meistä erinomaista aikaa kiitollisuudelle ja kaikenlaisen hyvän huomaamiselle. Tästä huolimatta iso osa hyvästä saattaa jäädä huomaamatta, jos keskitymme liikaa asioihin, jotka loppupeleissä eivät oikeastaan edes ole meille kovin merkityksellisiä. Helposti saamme kuitenkin luotua näistä asioista stressiä ja paineita. Milloin joulusiivous pitäisi aloittaa? Pitäisikö myös matot tampata? Onko lahjoja tarpeeksi?

Mitä jos keskittyisit huomioimaan hyviä hetkiä ja ihmisten ihania puolia sen sijaan, että miettisit kaikkea, mikä ärsyttää? Meillä ihmisillä on nimittäin sellainen maaginen taito, että voimme valita, mihin keskitymme ja mikä on olennaista.

MUUTA NÄKÖKULMAASI JA KESKITY TÄRKEIMPÄÄN

“Perheessäni on tapana käydä hakemassa aattona kaloja joulupöytään. Kun tämä hoidetaan vasta aattona, tilanteeseen liittyy helposti pientä viime hetken stressiä ja erilaista sählinkiä, etenkin kun tähän liittää vielä viimeisten lahjojen hankkimisen… Tässä tilanteessa toimii hyvänä muistutuksena näkökulman vaihtaminen. Kiireen sijaan olennaisempaa on keskittyä siihen, kuinka mukava yhteinen perinne kalojenhakureissu on. Ja kuinka kiitollinen saakaan olla siitä, että on isä, jonka kanssa viettää tällaista perinnettä”, Netta kertoo.

“Itsellä hyvänä esimerkkinä toimii joulukuusen laittaminen. Kun luminen kuusi tuodaan sisään ja vesi valuu parketille, saattaa siitä syntyä pientä stressaantuneisuutta. Keskity nauttimaan perinteestä, kuusen luomasta tunnelmasta, mahdollisesti yhteisestä ajasta ja ihailemaan kaunista kuusta. Valitse olla turhia stressaamatta siitä, onko kuusen laittaminen nyt hoidettu tismalleen oikein sinun tyylilläsi”, Paulina vinkkaa.

Kun jokin joulunajan perinne stressaa sinua tai tuottaa päänvaivaa, mieti, voisitko muuttaa näkökulmaasi. ”Keskity hyvään” on oiva muistisääntö. Yksi hyvä keino keskittyä hyvään on miettiä päivän aluksi tai päätteeksi asioita, joista on kiitollinen. Tämä edistää sitä, että pysähdytään hehkuttamaan sitä kaikkea, mikä on hyvin.

Jos perinne ei ole sinulle tai seurueellesi merkityksellinen, voitte myös miettiä, olisiko aika uudistaa perinteitä. Tässä apuna toimii esimerkiksi Paras mahdollinen joulu -harjoituksemme.

KALAREISSUJA JA KUUSEN KORISTELUA VAHVUUSNÄKÖKULMASTA

Hyvän huomaamista ja lisäämistä voi lähestyä myös vahvuusnäkökulmasta. Pääsetkö tekemään asioita ja uppoutumaan kokemuksiin, joissa saat hyödyntää omia vahvuuksiasi? Entä mitä tapahtuu “muista” aiheutuvalle tai tarttuvalle stressille, jos bongailet tietoisesti lähipiirisi vahvuuksia?

“Kuusen laittamiseen liittyy myös erittäin myönteinen yhteinen jouluperinne, jossa vahvuuteni saavat loistaa. Kuusen sulettua seuraa yhteinen koristelu perinteisesti jouluaattoaamuna. Tässä kohtaa pääsen käyttämään rakkauden vahvuutta, kun saan viettää laatuaikaa rakkaiden kanssa. Kauneuden ja erinomaisuuden arvostuksen vahvuus pääsee hyötykäyttöön koristeita asetellessa. On upea päästä uppoutumaan joulunaikaan vahvuuksien käyttämisen myötä”, Paulina iloitsee.

“Noilla kalanhakureissuilla keskityn isäni vahvuuksiin sen sijaan, että lähtisin mukaan stressiin. Keskityn huomioimaan sen, kuinka isäni ystävällisyys ja rakkaus tulevat esiin siinä tilanteessa, kun hän haluaa lähteä yhdessä meidän lasten kanssa hakemaan kaloja. Näin hän omalta osaltaan haluaa tehdä meille parhaan mahdollisen joulun. Tällaista vahvuusbongailua kannattaa harrastaa ylipäänsä perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin liittyen”, Netta ehdottaa.

Lahjavinkki 1.

Kiitollisuuskirje on lahja, josta ilahtuu varmasti niin sen saaja kuin antaja. Tutkimusten mukaan kiitollisuus lisää muun muassa auttamishalua, tukea ja empatiaa muita kohtaan, prososiaalista käyttäytymistä ja vahvistaa ihmissuhteita.

Lahjavinkki 2.

Aito läsnäolo on kallisarvoisin lahja, jonka voi toiselle antaa. Tämä lahja on myös arvokas antaa itselle. Jätä puhelin sivuun, sulje televisio ja keskity tietoisesti muihin ihmisiin tai vain käsillä olevaan hetkeen. Tietoisen läsnäolon on todettu parantavan vuorovaikutustaitoja, lisäävän itsetuntemusta ja positiivisia tunteita sekä vähentävän stressiä.

“Meillä toimii tosi hyvin se, että sisarusten kanssa pelataan jotain lautapeliä yhdessä jouluaattona. Ei olla pelkästään samassa paikassa vaan aidosti yhdessä ja läsnä”, Netta korostaa.

Lisää joulunajan kukoistusvinkkejä ensi viikolla!

Comment

Kuuntele sydämellä

Comment

Kuuntele sydämellä

Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala

Kuunteleminen on taitolaji, jolla saa tehtyä toisen näkyväksi. Se on harvinainen lahja nykypäivänä. Kaikki kuulevat, mutta harva osaa hiljentää oman mielensä hetkeksi, jotta voi todella tuntea ja vastaanottaa toisen viestin.

Käsi ylös, kuka osaa kuunnella! Oman kokemukseni mukaan aika harva. Paljon yleisempiä ovat ne kohtaamiset, joissa toinen osapuoli ei tule kuulluksi tai nähdyksi. Näissä kohtaamisissa ollaan paikalla, muttei läsnä.

Tiedätkö, miltä tuntuu avata sydäntään, kun toisen katse ajautuu tämän tästä puhelimensa näytölle? Tai kun näet toisen silmistä, että hän miettii samaan aikaan, mitä itse haluaa sanoa seuraavaksi? Tai kun olet juuri kertonut jotain tärkeää ja toinen vaihtaa heti puheenaiheen? Tai kun olet jakanut hyvät uutisesi ja toinen ei kommentoi niitä mitenkään? Tai kun kerrot jotain henkilökohtaista ja toinen keskeyttää tarinasi? Tai ei omilta kuulumisiltaan edes kysy, mitä sinulle kuuluu?

Toisille voi riittää se, että saa asiansa sanottua, vaikka se olisi kaikunut kuuroille korville.

Mutta rikastava vuorovaikutus, todellinen yhteys, ymmärrys ja kokemus kuulluksi tulemisesta, vaatii aktiivista kuuntelemista – sitä, että viesti pelkän välittämisen sijaan myös vastaanotetaan.

Miksi kuunteleminen on sitten niin tärkeää?

Kuunteleminen on rakkaudenosoitus toiselle. Se on pysähtymistä hetkeen, tilan antamista ja toisen arvostamista. Se on oman itsensä laittamista syrjään, jotta voi olla läsnä toiselle. Aitoa kiinnostusta, kysymyksiä, myötäelämistä, ilon ja surun jakamista. Se on nähdyksi ja kuulluksi tulemisen lahja, joka ei maksa antajalleen mitään.

Ehkä juuri siksi, että kuunteleminen on niin harvinaista, sen lahjan tunnistaa heti ja sitä osaa todellakin arvostaa. Hyvä kuuntelija on kultaakin kalliimpi ystävä.

Onneksi kuka tahansa voi kehittää kuuntelemisen taitoa ja tulla hyväksi kuuntelijaksi. Riittää, että jättää puhelimensa laukkuun, on läsnä ja yksinkertaisesti kuuntelee. Kuuntelee paitsi korvilla, myös sydämellä. Ei tarvitse antaa ohjeita, omia mielipiteitä eikä tuomita. Riittää, kun jakaa toisen tunteen, tarvittaessa kysyy lisää tai on vain hiljaa.

Ja jos kuunteleminen tuntuu vieläkin vaikealta, mieti, miten itse haluaisit tulla kohdatuksi vastaavassa tilanteessa. Kultainen sääntö pätee tässäkin lajissa. Kun kuuntelet, tulet myös itse kuulluksi.

Kirsi-Marja Kauppala, vahvuudet, kuunteleminen, positiivinen psykologia, Joylla.

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa. Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä:
www.coretunne.com

Comment

Paras mahdollinen joulu -harjoitus

Comment

Paras mahdollinen joulu -harjoitus

Millainen on joulunaika, joka on juuri sinulle ihanteellinen? Minkälainen olisi paras mahdollinen joulusi?

Monilla meistä on jouluna pitkä lista rutiineja, perinteitä ja tapoja, joista ei tingitä. Varmasti useat näistä perinteistä ovat sellaisia, jotka tuovat iloa ja niitä muistellaan jälkikäteen lämmöllä. Saatat kuitenkin myös tunnistaa joulustasi tapoja, jotka elävät oikeastaan vain tavan vuoksi, ja asioita, joita et toivoisi joulunaikaasi liittyvän. Jos joulusi muuttuisi, kuin taikasauvasta, juuri sinulle täydelliseksi, millainen se olisi?

Olemme tuunanneet tunnetusta, positiivisen psykologian saralla tutkimuksissa usein käytetystä Best Possible Self -harjoituksesta joulumallin: tämän avulla voit kulkea kohti joulua, joka on juuri sinun näköisesi ja sinulle ihanteellinen. BPS-harjoituksen on todettu mm. lisäävän positiivisia tunteita, optimismia ja toiveikkuutta. Lukuisat sitä käyttäneet henkilöt ovat kokeneet sen hyödylliseksi.

VINKKEJÄ HARJOITUKSEN TEKOON

- Ota itsellesi mukava, rentouttava asento ja ryhdy harjoitukseen ihanan Paulina Piipon kanssa klikkaamalla alla oleva video käyntiin
- Kuvittele, näe ja tunne itsesi viettämässä parasta mahdollista joulua
- Saat harjoituksesta vielä enemmän irti, kun yrität kokea ja tuntea asioita mahdollisimman yksityiskohtaisesti
- Halutessasi voit tehdä harjoituksen myös kirjoittamalla: käytä myös tällöin rohkeasti mielikuvitustasi äläkä keskity liiaksi oikeinkirjoitukseen tai järkevien virkkeiden muodostamiseen

Toivottavasti nautit harjoituksesta!

Paras mahdollinen joulu -harjoitus ihanan Paulina Piipon seurassa.

Comment