Haltioitumisen haltioiva voima

Olen onnekkaana saanut työskennellä mökillä saariston upeissa maisemissa viimeisen parin päivän aikana. Suomen luonto tarjoaa upeita kokemuksia ja olen muun muassa todistanut oikein kauniin ja pysäyttävän auringonlaskun rantakalliolta.

Esimerkiksi tällaiset luonnonilmiöt herättävät meissä haltioitumisen ja kunnioituksen tunnetta (englanniksi awe). Tämä on siis se ihmetyksen tunne joka herää, kun kohtaamme jotakin valtavaa ja avaraa joka haastaa meidän nykyisen maailmankuvan. Haltioituminen ja kunnioitus siirtää meidän huomiomme pois itsestämme ja muistuttaa meitä siitä, että olemme osa jotain suurempaa.

Tähän liittyen on saatu mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että haltioituminen voi lisätä onnellisuutta. Haltioitumisen kokeminen voi myös vähentää kiireen tunnetta, mikä voi johtaa siihen, että olemme alttiimpia auttamaan muita. Lisäksi tutkimukset viittaavat siihen, että haltioitumisen tunne voisi jopa kohentaa meidän vastustuskykyä.

Haltioitumisen kokeminen ei välttämättä vaadi sitä, että matkustaisimme muualle tai poistuisimme edes omasta kodistamme. Haltioitumista voi kokea melkein missä vaan, mutta usein tätä tapahtuu paikoissa, jotka ovat avaria ja joissa on jotakin uutta. Tällaisia paikkoja voi löytyä sekä luonnosta että kaupungista, esimerkiksi ulkona tähtitaivaan alta tai korkean rakennuksen päältä.

Saman tyyppisen tunteen voi myös saada aikaiseksi katsomalla kuvia tai videoita haltioitumista herättävistä asioista. Hieno esimerkki tällaisesta videosta ja Suomen kauniista luonnosta löytyy täältä.

Anna kokemukselle täysi huomiosi, niin saat siitä eniten irti. Haltioivaa viikon jatkoa!

Ilolla,
Paulina

Kulisseissa tapahtuu

Välillä yrittäjänä tuntuu, ettei saa asioita aikaiseksi tai ainakaan riittävästi tehtyä. Kun itse tekee kaikkea, saattaa valmiin lopputuloksen saavuttaminen viedä aikaa. Nyt meidän ahkera työskentely kuitenkin palkitaan ja kulissien takana tekemämme työ alkaa näkyä myös muillekin.

Tattadadaaa…. 31.5 klo 19.00 järjestämme sinulle ILMAISEN vahvuudet voimavarana -webinaarin. Valmennuksessa kerromme mistä kuudesta elementistä kukoistava elämä koostuu, millä työkalulla voit kartoittaa omat luonteenvahvuutesi ja miten voit tunnistaa muiden vahvuuksia.

Ilmoittaudu mukaan tästä.

Hyödynnä tämä ainutkertainen mahdollisuus, sillä emme tule tarjoamaan tätä ilmaiseksi missään muualla!

Jaa ihmeessä ilosanomaa myös kavereillesi!

Ilolla,
Netta

Mikä ihmeen positiivinen psykologia?

Kun kerromme ihmisille positiivisesta psykologiasta, saamme usein vastata kysymykseen: ”No mitä se negatiivinen psykologia on?”

Niin sanotun perinteisen psykologian ja positiivisen psykologian eroa voisikin kuvailla janan avulla, joka kulkee välillä -10 ja +10. Perinteinen psykologia tutkii sitä, miten pääsemme miinuspuolelta nollaan. Tästä janan miinuspuolesta tiedämme jo hyvin paljon. Erityisesti toinen maailmansota ja sen seuraukset antoivat aihetta tutkia janan negatiivista osuutta. Vuonna 2000 tehty tutkimus osoitti, että edellisten 30 vuoden aikana oli julkaistu jopa 46 000 masennusta käsittelevää tieteellistä artikkelia.

Toisin oli onnellisuuden kanssa; siitä oli julkaistu ainoastaan 400 tutkimusta. Kuitenkin suuri osa ihmisistä varmaankin sanoisi, että onnellisuus on yksi tärkeimmistä asioista heidän elämässään.

Tähän epäkohtaan herättiin vuonna 1998, jolloin Martin Seligman, niin sanottu positiivisen psykologian isä, toimi American Psychology Associationin puheenjohtajana ja pani alulleen positiivisen psykologian tutkimuksen.

Pahoinvoinnin poissaolo ei ole yhtä kuin hyvinvointi, ja viime vuosikymmeninä tämä uusi tieteenala onkin ryhtynyt tutkimaan sitä, miten pääsemme nollasta plussan puolelle ja kukoistukseen. Ja tarvetta näyttää olevan, erään 3000 ihmistä käsittäneen tutkimuksen mukaan ainoastaan 17 % meistä kukoistaa, 57 % voi kohtuullisen hyvin, 12 % on nuutuneita, eli nollan paikkeilla, ja 14 % vakavasti masentuneita.

Alun perin psykologialla oli kolme missiota: parantaa mielisairauksia, tehdä ihmisten elämästä onnellisempaa, tuottavampaa ja tyydyttävämpää sekä tunnistaa ja vaalia lahjakkuutta. Hiljalleen pääpaino kuitenkin siirtyi vikojen ja sairauksien tutkimiseen, kun psykologit lyöttäytyivät psykiatrien rinnalle hoitamaan veteraaneja ja sodista traumatisoituneita ihmisiä.

Positiivisessa psykologiassa tutkittavat asiat eivät siis millään lailla ole uusia. Jo antiikin filosofit, kuten Platon ja Aristoteles, pohtivat hyvää elämää ja elämän merkityksellisyyttä. 1900-luvulla humanistinen psykologia ja esimerkiksi Abraham Maslow ja Viktor Frankl tutkivat näitä samoja aihealueita. Heiltä puuttui kuitenkin tieteellinen näyttö, ja tätä asiaa positiivinen psykologia pyrkii aktiivisesti paikkaamaan.

On kuitenkin tärkeää pitää mielessä tasapaino pimeän ja valoisan puolen välillä. Positiivista psykologiaa syytetään välillä positiivisuuden tyranniasta ja yltiöpositiivisuudesta. Ihmiselämä sisältää kuitenkin sekä hyviä että huonoja hetkiä ja nämä kaikki ovat meille merkittäviä. Tällä hetkellä puhutaankin positiivisen psykologian toisesta aallosta, positiivinen psykologia 2.0, joka pyrkii huomioimaan sekä pimeyden että valoisuuden. Positiivinen psykologia ei myöskään korvaa sitä perinteistä puolta, vaan molempia tarvitaan.

Me haluammekin aktiivisesti tuoda esiin tätä kokonaisvaltaista käsitystä ihmiselämästä iloineen ja suruineen ja tarjota työkaluja ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä kukoistuksen edistämiseen.

Ilolla,
Paulina

Voi tätä ilon päivää!

On vihdoin koittanut aika julkaista Joyllan kotisivut. Elämme jännittäviä aikoja, kun jälleen kerran saamme toteuttaa suurta unelmaamme. Tällä kertaa se tapahtuu luomalla uraa yrittäjinä ja levittämällä positiivisen psykologian ilosanomaa. 

Suurenmoinen kiitos kaikille teille, jotka olette tukenamme ja auttaneet meitä matkamme varrella. Kiitos myös sinulle, joka osoitat mielenkiintoa positiivista psykologiaa ja Joyllaa kohtaan – vaikkapa lukemalla tätä tekstiä.

Joyllan blogissa julkaisemme muun muassa vinkkejä ja ajatuksia positiivisen psykologian tutkimuksista. Voit seurata meitä myös Instagramissa nimellä joyllafi ja Joyllan Facebook-sivuilla.

Ilolla,
Netta ja Paulina