Siiri ja Pinja saivat vapaapaikan

Vapaapaikat huhtikuun alussa alkavaan, puoli vuotta kestävään Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen on nyt jaettu. Päätimme lahjoittaa lupaamamme yhden paikan sijasta kaksi vapaapaikkaa. Onneksi olkoon, Siiri Mikkola ja Pinja Kuusi!

Saimme jälleen ennätysmäärän loistavia hakemuksia. Niitä tuli reilusti yli 200! Suuret kiitokset kaikille hakijoille. Kuten aiemmillakin kerroilla, myös nyt jokaisen videon lähettäjä olisi ansainnut tulla valituksi. Hakemusten joukossa oli suuri määrä todella koskettavia ja vaikuttavia videoita. Vielä kerran: kiitos ihan jokaiselle!

Tällä kertaa päätimme lahjoittaa ”PPP-koulutuksen” nuorelle, tämän kevään abiturientille ja vaikeiden kipupotilaiden kanssa työskentelevälle fysioterapeutille.

SIIRI HALUAA JAKAA HYVÄÄ

18-vuotias Siiri Mikkola on tämän kevään abiturientti Sastamalasta. Hänelle tärkeimpiä asioita elämässä ovat luonto ja hyvinvointi.

”Nyt, ylioppilaskirjoitusten lomassa, mietin kovasti, mitä haluaisin elämässä tehdä. Tämä Joyllan koulutus antaisi minulle mahdollisuuden oppia asioista, jotka kiinnostavat minua todella paljon”, Siiri kertoi jossain päin Lappia, kaukana Sastamalasta, kuvaamallaan videolla.

”Psykologia on ollut koko lukioajan minulle kaikkein merkityksellisin ja mielenkiintoisin aine. Minua kiinnostavat valtavasti kaikki psyykkiset mekanismit ja varsinkin hyvinvoinnin edistäminen. Tämä koulutus antaisi minulle mahdollisuuden kokea ja jakaa hyvää ja lisäksi uppoutua.”

”Hyvän jakaminen tarkoittaa tällä hetkellä elämässäni sitä, että saisin jakaa näitä oppeja arjessa läheisilleni ja ehkä opiskeluporukoissa.”

Mutta mikä onkaan Siirin suurin unelma? Sekin liittyy hyvinvointiin ja pohjoisiin oloihin.

”Unelmani on perustaa hyvinvointiyritys tänne pohjoiseen. Mikä olisikaan parempi paikka jakaa positiivisen psykologian oppeja kuin tällaisen upean luonnon keskellä”, Siiri kertoi ihastuttavalla videollaan kinosten keskellä.

”Maailmassa on ihan tarpeeksi pahaa. Hyvää ei voi koskaan korostaa liikaa. Haluan olla jakamassa sitä hyvää”, Siiri Mikkola kertoo.

PINJA TAHTOO OPPIA LISÄÄ

Toisen vapaapaikan sai vaikuttavalla videohakemuksellaan tamperelainen fysioterapeutti Pinja Kuusi.

”Fysioterapeuttina teen töitä ennen kaikkea vaikeiden kipupotilaiden ja vanhusten kanssa ja kehitän jatkuvasti sitä toimintaa. Olen myös sijaisvanhempi 9-vuotiaalle siskoni tytölle”, Pinja kertoo.

”Käytän jo nyt niin töissäni kuin muussa elämässäni positiivisen psykologian oppeja. Lisäksi olen opiskellut muun muassa NLP:tä. Positiivinen psykologia kiinnostaa minua tosi paljon ja haluan ehdottomasti oppia sitä lisää.”

Ja niin siinä sitten kävi, että Pinja saa opiskella positiivista psykologiaa puolen vuoden ajan vapaaoppilaana!

”Positiivinen psykologia on minulle jo tuttua ja haluan ehdottomasti oppia sitä lisää ”, Pinja Kuusi sanoo.

VERKKOKOULUTUS ALKAA 1. HUHTIKUUTA

Seuraava, kevään viimeinen Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus alkaa pian, 1. huhtikuuta. Olet sydämellisesti tervetullut mukaan Siirin ja Pinjan sekä monien muiden motivoituneiden opiskelijoiden huippuporukkaan! Vielä ehdit ilmoittautua!

Saamamme palaute aiemmista, 20 opintopisteen PPP-koulutuksista on ollut erinomaista. Lisätietoja koulutuksesta – ja palautteista – saat täältä.

Vahvuudet käyttöön -ilmaisluento Helsingissä

Järjestimme helmikuussa Tampereella ilmaisluennon vahvuuksista. Pääkirjasto Metson Kuusi-sali tuli täpötäyteen innostunutta väkeä. Siitäkös innostuimme…

Nyt on Helsingin vuoro. Joten tule moikkaamaan meitä tiistaina 19. maaliskuuta!

Millaista meillä olisi yhdessä, jos tunnistaisimme, arvostaisimme ja hyödyntäisimme enemmän sekä omia että toistemme vahvuuksia? Mitä saisimme tuolloin aikaan vanhempina, auttajina, pomoina tai työkavereina? Miten vahvuuksien mielekäs käyttö vaikuttaisi meihin – merkityksen tunteeseemme, itsemyötätuntoomme ja kukoistukseemme?

Vain joka kolmas meistä näyttää tutkimuksen mukaan osaavan nimetä omat vahvuutensa, vaikka kaikilla on omansa! Sekin on tutkittu, että vahvuuksiaan käyttävät ihmiset uskovat muita enemmän omiin kykyihinsä ja ovat kolme kertaa tyytyväisempiä elämäänsä. Samoin tutkimukset ovat osoittaneet vahvuuksia käyttävien kokevan muita huomattavasti enemmän työn imua ja uppoutumisen tunnetta. Valitettavasti huomio menee työpaikoilla ja muussakin elämässä edelleen pääosin siihen, mikä ei toimi.

Tervetuloa kuulemaan aiheesta tiistaina 19.3. kello 18 - 19. Luennon jälkeen esittelemme halukkaille koulutustarjontaamme. Tilaisuus järjestetään Haaga-Helian Pasilan toimipisteessä (auditorio 1. kerros), Ratapihantie 13 (aivan Pasilan juna-aseman ja Helsingin Messukeskuksen vieressä).

Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin! Se on tarkoitettu kaikille hyvästä elämästä kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestävät Joylla ja Helsingin seudun kesäyliopisto.

Lähestymme vahvuuksia käytännönläheisesti positiivisen psykologian tieteen näkökulmasta. Kukoistus muodostuu tällöin kuudesta osa-alueesta, jotka ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Luento keskittyy ennen kaikkea uppoutumiseen sisältyviin luonteenvahvuuksiin. Toki kaikki osa-alueet ovat kytköksissä toisiinsa.

Tilaisuuden vetävät soveltavan positiivisen psykologian maisterit ja asiantuntijat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo. He ovat kehittäneet ja tuoneet Suomeen tällä hetkellä laajimman Suomessa tarjolla olevan positiivisen psykologian koulutusohjelman. Lehtosen ja Piipon perustama yritys Joylla tarjoaa koulutusta yhdessä kesäyliopistojen kanssa. Lisätietoja osoitteesta www.joylla.com

Lisätiedot myös:

Netta Lehtonen, netta (at) joylla.com

Paulina Piippo, paulina (at) joylla.com

Haluatko olla itsesi puolella vai itseäsi vastaan?

Voit myös kuunnella tämän tekstin tästä!

Itsemyötätunto on ollut mediassa paljon esillä viime vuosina. Se on aivan yhtä tärkeää kuin toisiin ihmisiin kohdistettu myötätunto. Mutta mitä itsemyötätunto tarkoittaa? Tutustutaan ensin Marin tarinaan ja hänen kokemuksiinsa itsemyötätunnosta.

ÄIDIN MENETYS HERÄTTI ITSEMYÖTÄTUNNON

Oululaiselle Mari Rytilahdelle itsemyötätunto tarkoittaa itsen hyväksymistä kokonaisuutena. Se kattaa kaikki ajatukset ja tunteet sekä kehon ja ulkonäön. Vaikka Mari on kokenut olleensa aina itsemyötätuntoinen, välillä se on ollut vähissä. Äidin kuolema viime syksynä syvensi itsemyötätuntoa entisestään.

”Turha on karissut pois. Aiemmat stressin aiheet eivät enää hetkauta. Tunnen oloni kevyemmäksi ja levollisemmaksi. En tietenkään ole joka hetki iloinen, mutta ei itsemyötätunto sitä tarkoita. Tietynlainen ahdistus ja vaativuus ovat poistuneet itsestä.”

Muutoksen myötä Mari on uskaltanut ottaa riskejä työelämässä ja lähteä uusille urille. Hän tuntee olevansa nyt rohkeampi ja tavoittelevansa unelmiaan, eikä pelkää enää niinkään mahdollisia sudenkuoppia.

”Epäonnistuminen ei minua haittaa, koska aina voi aloittaa alusta ja kokeilla uudestaan.”

KAIKKI MENEE HYVIN

Mari oppi äidiltään itsensä hyväksymistä. Mari on siitä onnekas, että hän kasvoi kodissa, jossa sai näyttää tunteet ja olot. Ehkä siksi itsemyötätunto on hänelle helpompaa. Koulukiusaamistakin hän on kokenut, mutta toipunut siitä. Silloinkin Mari harjoitteli itsemyötätuntoa. Hänelle laulut ja voimalauseet ovat antaneet lohtua vaikeina hetkinä.

Viimeisinä päivinään äiti sanoi Marille: ”Mari, ei oo hätää. Kaikki tulee menemään hyvin.” Tuo lause on jäänyt Marin mieleen lohduttavana. Elämä kantaa. Se sai hänet tajuamaan, että itsestä on pidettävä huolta, kuten äitikin pitää huolta lapsestaan.

Miten Mari neuvoisi kehittämään itsemyötätuntoa?

”Salli itsellesi kaikki tunteet ja ajatukset. Älä välttele negatiivisia tuntemuksia. Kärsimys ja paha olo kuuluvat elämään. Voi ajatella, että mulla on paha olla, hyväksyn tämän, olen riittävän hyvä. Ei kannata vaatia itseltään liikoja. Hemmottele itseäsi ja anna itsesi vaan olla. Sano ääneen, että kaikki menee hyvin.”

ITSEMYÖTÄTUNNON KOLME KOMPONENTTIA

Kysytään Joyllan toiselta perustajalta, soveltavan positiivisen psykologian maisterilta, Netta Lehtoselta, mitä on itsemyötätunto.

”Itsemyötätunto ei juuri eroa myötätunnosta. Se on itseen kohdistettua ystävällisyyttä, vähän kuin kohtelisi itseään kuin hyvää ystäväänsä.”

Netta kertoo, että Texasin yliopiston professorin Kristin Neffin mukaan itsemyötätunnossa on kolme komponenttia: ystävällisyys itseä kohtaan, jaettu ihmisyys ja tietoinen läsnäolo.

Itsemyötätuntoinen käyttää näitä kaikkia osa-alueita. Hän on lempeä itselleen, ei kritisoi vastoinkäymisten yhteydessä, vaan osaa olla armollinen. Jaettu ihmisyys on inhimillisyyttä. Se on ymmärrystä siitä, että olemme vain ihmisiä kaikkine piirteinemme. Lisäksi se on tietoisuutta siitä, ettei ole yksin kärsimyksineen, vaan on myös muita, jotka ovat kohdanneet saman asian. Itsemyötätuntoinen osaa olla läsnä kivulleen ja on tietoinen kaikista tuntemuksistaan. Kohtaamisen ja hyväksymisen kautta on myös mahdollista päästää irti ahdistuksesta.

Kukaan ei voi olla jatkuvasti itsemyötätuntoinen. Eikä tarvitsekaan. Sekin on itsemyötätuntoa, että hyväksyy tämän. Ajatuksia ja tunteita ei voi hallita. Jos ei pysty olemaan itsemyötätuntoinen, on itselle ystävällinen teko, ettei moiti siitä itseään.

Myötätunto on yhtä tärkeää itseä kuin lähimmäistäkin kohtaan.

ITSEMYÖTÄTUNTOA VOI KEHITTÄÄ

Netta Lehtonen toteaa, että hyvä uutinen on se, että itsemyötätuntoa voi kuka tahansa kehittää. Ensin kannattaa kiinnittää huomiota sisäiseen ääneensä. Kuinka puhun itselleni vastoinkäymisten ja epäonnistumisten tullen, olenko ankara ja moittiva? Tiedostamisen ja kyseenalaistamisen kautta voi pikku hiljaa lähteä valitsemaan itsemyötätunnon itsekritiikin sijaan.

Vaikeuksissa voi harjoittaa tietoista läsnäoloa ja tehdä hengitysharjoituksia. Itseään voi koskettaa esimerkiksi halaamalla, silittämällä käsivarresta, ottamalla kädestä tai asettamalla käden olkapäälle. Tämä vapauttaa oksitosiinihormonia, joka tekee olon hyväksi ja tyynnyttää. Lisäksi voi harjoitella ajatusta, että on osa suurta kokonaisuutta maapallolla monen miljardin ihmisen kanssa.

Työterveyspsykologi ja johtajuuscoach Ronnie Grandellin sanoin itsemyötätunto on kuin lihas ja yksi mielentila muiden joukossa. Sitä ruokkimalla se kasvaa.

Joyllan Netta Lehtosen mukaan itsemyötätunto ei ole helppo tie, mutta sitäkin palkitsevampi. Tutkimusten mukaan se on paljon parempi kuin jatkuva itsensä piiskaaminen. Armollisuus ja itsensä tsemppaaminen auttavat paremmin saavuttamaan tavoitteet ja menemään eteenpäin. Itsekritiikki voi saada lamaantumaan ja olemaan tekemättä mitään.

”Se on hyvä ja merkityksellinen työkalu itsen kehittämiseen ja hyvään elämään. Itsemyötätunto on ollut ja on edelleen minulle aivan supertärkeää. En olisi tässä ilman sitä. Se on ollut yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein tällä yrittäjyyden polulla”, Netta sanoo.

Tammikuisessa Ylen haastattelussa Netta kertoi, kuinka itsemyötätunto on hänelle merkittävin positiivisen psykologian väline. Tästä linkistä pääset lukemaan haastattelusta sekä kuuntelemaan sen.

Teksti: Anne Haikola / Joyllan tiimi
Psykologi ja Positive Psychology Practitioner
anne (at) joylla.com

Lähteet:

Feldman, R., Gordon, I., & Zagoory-Sharon, O. (2011). Maternal and paternal plasma, salivary, and urinary oxytocin and parent-infant synchrony: Considering stress and affiliation components of human bonding. Developmental Science, 14(4),752–761. doi: 10.1111/j.1467-7687.2010.01021.x. Epub 2010 Dec 16.

Grandell, R. (2015). Itsemyötätunto. Helsinki: Tammi.

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Neff, K. (2016). Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. (suom. T. Kielinen). Tallinna: Viisas Elämä.

Vapaaoppilaille paljon iloa ja hyötyä positiivisen psykologian opinnoista

Joyllan seuraava kokonaan verkossa toteutettava puolivuotinen Positive Psychology Practitioner -koulutus alkaa 1. huhtikuuta. Tuttuun tapaan jaamme jälleen koulutukseen vapaapaikan – kukaties parikin.

Vapaapaikan hakuohjeet löydät tämän jutun lopusta.

Tässä tarinassa esittelemme neljä innokasta positiivisen psykologian opiskelijaa, jotka ovat saaneet vapaapaikan Joyllan aiempiin verkkokoulutuksiin. He ovat Anne Haikola, Johanna Matikka, Erika Rautiainen ja Juha Lantz.

Annen koulutus päättyi jo viime syksynä, Johannan ja Erikan opinnot ovat loppusuoralla ja Juhan ”PPP-rupeama” on kohta puolimatkassa. Taustaltaan he ovat hyvin erilaisia, mutta ainakin yksi asia nelikkoa yhdistää: he kaikki ovat nauttineet suuresti positiivisen psykologian opinnoistaan.

ILOA JA INSPIRAATIOTA HYVÄÄN ELÄMÄÄN

Psykologi ja toimittaja Anne Haikola aloitti PPP-opinnot viime maaliskuussa ja sai ne päätökseen syyskuussa. Tätä nykyä hän on siis myös Positive Psychology Practitioner.

”Koulutuksesta oli minulle paljon iloa. Se oli hyvin mielenkiintoista ja inspiroivaa sekä täydensi hienosti psykologian opintojani. Haluan elää hyvää elämää, ja sain positiivisen psykologian opinnoista paljon hyvää omaan terveyteen ja hyvinvointiin. Positiivinen psykologia antaa välineitä itsetutkiskeluun sekä parempaan terveyteen ja hyvinvointiin. Tärkeimpiä yksittäisiä teemoja oli varmasti itsemyötätunto, eli miten voi olla armollisempi itselleen. Myös omiin ihmissuhteisiini opit vaikuttivat myönteisesti”, Anne kertoo.

”Parasta koulutuksessa olivat asiantuntevat ja itsestään antavat kouluttajat! Koulutuksen vahva tiedepohja yllätti positiivisesti. Minulle on tärkeää, että väitteet pystytään perustelemaan. Odotukseni ylittyivät huimasti.”

”Mukavana ekstrana koulutus toi minulle yhteistyökuvioita ja sisällöntuottajan töitä Joyllalta”, sanoo Anne, jonka kirjoituksia olemme saaneet viime aikoina lukea Joyllan blogista.

Positive Psychology Practitioner -koulutuksen suorittanut psykologi Anne Haikola on nyttemmin olennainen osa Joyllan tiimiä. Kuvassa mukana Joyllan perustajat Paulina Piippo (vas.) ja Netta Lehtonen (oik.).

UUSIA TOIVON SÄVYJÄ

Yhteiskuntatieteiden maisteri Johanna Matikka toimii perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä Ensi- ja turvakotien liitossa. Hän aloitti positiivisen psykologian opinnot Joyllan verkkokoulutuksessa viime syyskuussa.

”Olen saanut valtavasti toivoa sekä omaan elämääni että ammatillisesti. Työskentelen lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisyn ja katkaisemisen kysymysten äärellä. Työstä nousevat kysymykset ovat usein raskaita ja ilmiöt ylisukupolvisia. Positiivisen psykologian opinnot ovat tuoneet tähän uusia toivon sävyjä”, Johanna aloittaa.

”Erityisesti merkityksellisyyden osa-alue puhutteli minua. Onnellisuuspuhe on aina tuntunut vieraalta ja pinnalliselta. En ole koskaan kokenut sitä tavoitteelliseksi, mutta merkityksellisyyttä olen tavoitellut. On ollut todella vapauttavaa kuulla, että pysyvän onnellisuuden löytymisen näkökulmasta suunta on ollut oikea. Merkityksellisyyden osa-alueen tutkimukset toivat uusia oivalluksia.”

Johannan mielestä parasta koulutuksessa on ollut ”tuoreus ja into, jotka ovat kouluttajista tarttuneet”. Hän suosittelee koulutusta laajalle joukolle:

”Kaikille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille ja kasvattajille – ihmisille jotka tekevät äärimmäisen tärkeää työtä mutta saavat siitä liian harvoin kiitosta. Koulutus voi tarjota heille tukea työn tekemiseen.”

”Odotukseni ovat täyttyneet moninkertaisesti. Oma ajatteluni on liikkunut traumasta enemmän resilienssin (muutosketteryyden, muutosjoustavuuden) korostamisen suuntaan ja toipumisen tukemisen vahvistamiseen”, Johanna sanoo.

”Olen saanut opinnoista valtavasti toivoa sekä omaan elämääni että ammatillisesti”, kiittelee Ensi- ja turvakotien liitossa työskentelevä Johanna Matikka. Kuva: Laura Kallahti.

ITKU TULI RIEMUSTA

Erika Rautiainen on kilpa-aerobiccari, jolla on urheilu-uraa takana jo 20 vuotta, mutta rakkaus voimisteluun on edelleen vahva. Erika aikoo jatkaa kilpailua niin kauan kuin hyvältä tuntuu ja samalla tehdä "oikeita" töitä sekä opiskella. Myös hän on kovin innoissaan positiivisen psykologian opinnoistaan.

”Olen tykännyt valtavasti! Tämä on ollut käytännössä ensi kosketukseni ”kunnon” psykologian opintoihin, koska lukion kursseja en tähän laske. Olen vakuuttunut, että haluan jatkossakin opiskella psykologiaa”, Erika sanoo.

”Muistan vielä elävästi sen hetken, kun Paulina ja Netta soittivat minulle ja kertoivat, että olen saanut vapaaoppilaspaikan. Olin lounaalla ystäväni kanssa ja itkuhan siinä tuli riemusta! Kun törmäsin koulutuksen mainokseen somessa, tiesin että minun on päästävä mukaan. Onneksi lähetin videon – mikä on aivan tapojeni vastaista – ja onneksi rakas koirani tuli myös kääntymään videolla. Ehkä sen avulla pääsin mukaan.”

”Aivan parasta koulutuksessa on ollut sen käytännönläheisyys. Vaikka itselläni ei ole aikaisempaa koulutusta psykologiasta, olen pystynyt mielestäni ymmärtämään täysin kaiken materiaalin ja oppimaan upeilta kanssakurssilaisilta, jotka ovat urallaan edenneet jo pitkälle. Heistä on ollut myös valtavasti inspiraatiota, kun olen miettinyt minne haluan elämässäni seuraavaksi kulkea. Jollain tavalla psykologia tulee olemaan elämässäni tulevaisuudessakin läsnä, toivottavasti esimerkiksi nuorten urheilijoiden valmennuksen parissa”, Erika sanoo.

Erika kertoo saaneensa jo nyt testata positiivisen psykologian oppeja käytännössä, mikä on ollut erittäin palkitsevaa.

”Kilpaurheilijana olen testannut positiivisen psykologian välineitä päivittäisiin harjoituksiini, psyykkiseen valmentautumiseen ja totta kai arkeen. Parisuhteesta puhumattakaan! Koulutus ei ole ollut mitään rakettitiedettä, vaikka kaikkeen tietenkin löytyvät lähteet ja perusteet.”

”Olen oppinut valtavasti uutta teoriassa, mutta tämä on ollut myös oppimismatka itseeni sekä varsinkin läheisimpiini. On ollut hieno oivaltaa päivittäin uutta erityisesti ihmissuhteiden saralla. Ihmissuhteiden kokonaisuus on ollut koulutuksessa varmasti yksi suosikkini. Myös merkityksen osa-alue kiehtoi ja “huusi” oppimaan”, Erika kertoo.

”Kilpaurheilijana olen jo testannut positiivisen psykologian välineitä päivittäisiin harjoituksiini ja psyykkiseen valmentautumiseen”, kertoo aerobiccari Erika Rautiainen.

VAHVISTETAAN VAHVUUKSIA

Tokihan Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksissa opiskelee myös miehiä. Yksi heistä on tamperelainen Juha Lantz, joka aloitti ”PPP-opinnot” viime joulukuussa – vapaapaikkalaisena hänkin.

”Ehdottomasti olen tykännyt. Positiivisessa psykologiassa on juuri semmoinen lähestymistapa, mihin itse uskon päihderiippuvaisten parissa työskennellessäni. Eli vahvistetaan ihmisten vahvuuksia, jolloin saadaan huomattavasti enemmän onnistumisen kokemuksia. Ja opetetaan asiakkaita näkemään sitä hyvää heissä, tehdään tietoisia valintoja hyvän eteen vahvuuksien mukaisesti.”

Juha kertoo opintojen antaneen hänelle paljon työkaluja asiakkaiden motivaation vahvistamiseen juuri onnistumisten kautta.

”Positiivisessa psykologiassa hyväksytään se, että on myös vaikeita aikoja, jotka kuuluvat elämään. Ja mietitään, mitä onnelliseenkin elämään kuuluvat vaikeat ajat voivat opettaa meille. Miten me voimme kehittyä niistä ja kuinka me voimme niitä hyödyntää? Vaikeuksien kautta kasvaminen on olennainen asia.”

”Koulutuksen kokonaisvaltainen näkökulma on äärettömän hyvä! Eli ihmissuhteet, tunne-elämä, merkityksellisyys…Olen vielä niin vaiheessa, että ymmärrys on vielä aika ohut”, Juha tuumii.

”Uppoutumisen osa-alue on ollut tosi merkittävä. Jotenkin tuntuu, että olen päässyt paljon paremmin kiinni itseeni siinä suunnassa. Opintojen ansiosta ja avulla olen viime aikoina miettinyt yhä enemmän, mihin suuntaan haluan kulkea. Olen löytänyt aiempaa selvemmin omia vahvuuksiani ja tiedostanut niiden olemassaolon. Koulutus on antanut uutta suuntaa ja intoa moniin juttuihin. Esimerkiksi omat tavoitteet, joita elämältäni haluan, pohjautuvat nyt tosi paljon siihen, miten vahvistan omia vahvuuksiani.”

”Tykkään tästä opiskelumallista, jossa on paljon itseohjautuvaa opiskelua. Se jotenkin sopii minulle. Tykkään tosi paljon myös kouluttajien tavasta kouluttaa. Se on hyvin maanläheistä ja kriittisesti asioihin suhtautuvaa”, Juha Lantz sanoo lopuksi.

”Koulutus on antanut uutta suuntaa ja intoa moniin juttuihin. Esimerkiksi omat tavoitteet, joita elämältäni haluan, pohjautuvat nyt tosi paljon siihen, miten vahvistan omia vahvuuksiani”, Juha Lantz kertoo.

NÄIN VOIT HAKEA VAPAAPAIKKAA

Ja nyt siis aiomme jälleen lahjoittaa vapaapaikan seuraavaan, huhtikuun alussa alkavaan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen.

Jos koet, että tämä vapaaoppilaspaikka (ovh. 2 860 euroa) on sinulle, lähetä meille maksimissaan minuutin mittainen video ja vastaa siinä seuraaviin kysymyksiin:

- Mikä tekee tästä koulutuksesta merkityksellisen juuri sinulle?
- Mitä hyvää aiot tehdä koulutuksesta saamillasi opeilla?

Lähetä video tai linkki videoon 10.3. mennessä osoitteeseen info@joylla.com. Ilmoitamme valitulle henkilökohtaisesti. Emme julkaise videoita emmekä hakijoiden nimiä muiden nähtäväksi.

Lisätietoja Suomen laajimmasta positiivisen psykologian koulutuksesta saat täältä.

Miten sisäinen tuli sytytetään?

Voit myös kuunnella tämän tekstin tästä!

Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala

Motivaatiolla ja rakkaudella on paljon yhteistä. Kumpikaan ei löydy oman itsen ulkopuolelta, eikä kumpaakaan voi ostaa rahalla.

Oletko tehnyt jonkin elämänvalinnan sen perusteella, miltä se näyttää CV:ssäsi? Ehkä lukenut kirjoja, joita inhoat ja runoillut tentissä puutaheinää, jotta saisit opintopisteet rekisteriin? Tai sinnitellyt stressaavassa ja merkityksettömässä työssä turvallisen kuukausipalkan takia? Ehkä rääkännyt itseäsi salilla siinä toivossa, että vaaka näyttää tietyn luvun tulevaisuudessa?

Jos vastasit mihin tahansa näistä kyllä, seuraavat kysymykset voivat muuttaa elämäsi.

Mietitkö koskaan, miksi teet mitä teet? Kenelle suoritat elämääsi ja mistä luovut valitsemalla ulkoiset palkkiot?

Jos heräät joka aamu ensimmäisenä ajatuksena ”onko pakko mennä töihin?”, voit olla varma, että työsi lähteenä on ulkoinen motivaatio. Se näyttäytyy pakkopullana, kuluttavana suorittamisena, merkityksettömyytenä, pelkona ja syyllisyytenä. Olet kyllä tuonut kehosi paikalle, mutta sielusi ei ole mukana tekemisessä.

Näitä ulkoisesti motivoituneita ihmiskuoria ovat aamumetrot ja työpaikat pullollaan. Kun esimiehet ovat itsekin samassa liemessä, he yrittävät lisätä tuottavuutta ja motivaatiota ulkoisin keinoin: ”Jos luvut nousevat, bonus luvassa!” Valitettavasti keppi ja porkkana eivät toimi – päinvastoin.

VAPAUS, VAHVUUDET JA MERKITYS

Motivaation tiedettä tutkinut Daniel Pink vakuuttaa, ettei motivaatiota nosteta ulkoisilla palkkioilla. Tutkimusten mukaan tulospalkkiot päinvastoin tylsistävät, vähentävät luovuutta ja huonontavat suoritusta. Rahalla ei voi ostaa sisäistä motivaatiota sen enempää kuin rakkautta.

Miten siis lietsoa sisäinen motivaatio eli aito innostus, luovuus ja energia liekkeihin?

Siihen on tutkitusti kolme tapaa. Näistä ensimmäinen on vapaus.

Yhdysvaltalaisen ROWE (Results Only Work Environment) -strategian mukaan työntekijät voivat tehdä työnsä missä ja milloin haluavat. Työtuntien sijaan maksetaan tuloksista. Vapaus on osoittautunut tehokkaaksi motivaattoriksi. Työt tulevat tehdyksi ajallaan, mutta muutakin on seurannut: työntekijöiden tuottavuus, sitoutuminen ja työtyytyväisyys ovat nousseet ja vaihtuvuus laskenut.

Toinen keino on mahdollisuus käyttää omia vahvuuksiaan ja kehittyä yhä paremmaksi. Tähän sisältyy se kuuluisa flow-tila, jossa itse tekeminen saa ajan ja paikan katoamaan. Kukapa ei innostuisi työstä, jossa voi käyttää vahvuuksiaan, nauttia itse tekemisestä ja tuntea kehittyvänsä?

Kolmas tapa on kirkastaa työnsä tarkoitus: Onko työlläni jokin muukin merkitys kuin palkan kilahtaminen tilille kerran kuussa? Millaista positiivista hyötyä työstäni on muille?

Tämän päivän fiksut pomot tarjoavat työntekijöilleen bonuksien sijaan etätöitä, koulutusta ja tehtäviä, jotka vastaavat yksilöllisiä vahvuuksia. Fiksu työntekijä osaa taas hypätä oravanpyörästä ja nähdä isomman kuvan. Hän ei sitkittele työssä, joka näyttää hyvältä CV:ssä, vaan etsii sellaisen, joka tuntuu hyvältä sydämessä.

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja, joka opiskelee positiivista psykologiaa Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa. Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

Teräspappa porskuttaa ja Dallas lähenee

Ilolla ihmetellen, Sarianna -videoblogin kolmannessa osassa pohditaan myönteisten ajatusten yhteyttä eliniänodotukseen ja sitä, mistä onnellisuus koostuu. Vlogissa piipahdetaan 89-vuotiaan teräspapan juhlissa, Sariannan perheen läksiäisissä ja päiväkävelyllä auringonpaisteessa. Luvassa on mielenkiintoisia faktoja: tiedätkö kuinka paljon voit itse vaikuttaa onnellisuuteesi? Entä mitkä muut seikat onnellisuuteen vaikuttavat?

"Ilolla ihmetellen, Sarianna" on vlogisarja kotiäitinä tällä hetkellä työskentelevän toimittajan ja vuorovaikutuskouluttajan, Sarianna Turulan, tutustumismatkasta positiivisen psykologian tieteeseen. Sarianna osallistuu Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen kevään ja kesän 2019 aikana ja kertoo koulutuksen herättämistä ajatuksista vlogissaan milloin Oulusta, lentokoneesta ja Dallasin auringon alta. Opintomatkassa opastavat positiivisen psykologian asiantuntijat ja kouluttajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo Joyllalta. He vastaavat Sariannan vlogin kautta katsojien lähettämiin kysymyksiin. Kysymyksiä voit lähettää elokuun loppuun saakka osoitteeseen sarianna (at) joylla.com.

Vlogisarjan aiemmat jaksot voit katsoa alta:

Osa 1: Koulutuksen kynnyksellä
Osa 2: Mitä positiivinen psykologia on?

Lue tai kuuntele!

Olemme uudistaneet Joyllan blogia: tekstin ja kuvien lisäksi nyt mukana on myös ääni. Monet kun tykkäävät mieluummin kuunnella kuin lukea. Ja tosi monet haluavat välillä lukea ja välillä kuunnella – tilanteen ja fiilisten mukaan.

Niinpä tästä lähtien osa blogiteksteistämme on sekä luettavissa että kuunneltavissa. Voit ihan itse valita.

Esimerkiksi Kirsi-Marja Kauppalan vaikuttavan “Kirja, joka kaikkien pitäisi lukea” -kirjoituksen Viktor Franklista ja Ihmisyyden rajalla -kirjasta voit kuunnella tästä.

Jos haluat kuunnella, millaista mainiota palautetta psykologi Katarina Meskanen antoi Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksesta, klikkaa tästä.

Tai jos tahdot kuunnella psykologi Anne Haikolan perusteellisen kirjoituksen “Kiintymyssuhteet parisuhteessa”, sen löydät täältä. Anne on kirjoittanut hienon jutun myös resilienssistä eli muutosjoustavuudesta – tai muutosketteryydestä. Sen voit kuunnella tästä.

Uusin äänitiedostomme kertoo yliopistonopettaja Sami Kollanuksen kokemuksista positiivisen psykologian opinnoista. Katarina Meskasen tavoin hänkin on mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa – Tampereen ryhmän ainoana miehenä. Sami on vahvasti sitä mieltä, että positiivisen psykologian opinnoista on takuulla yhtä paljon hyötyä miehille kuin naisille. ”Pitää vain rohkeasti kiivetä sen ensimmäisen muurin yli, jotta ymmärtää, mistä asioista on oikeasti kysymys”, Sami tuumaa. Hänen pohdittuja ajatuksiaan kuulet täältä.

Blogitekstit lukee Juha Syrjä Joyllan viestintätiimistä.

Mukavia kuunteluhetkiä!

"Mahdottoman kiinnostava aihealue"

Voit myös kuunnella tämän tarinan tästä!

Jyväskyläläinen yliopistonopettaja Sami Kollanus aloitti Joyllan puolivuotisessa Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa viime syyskuussa. Hän on Tampereen ”PPP-ryhmän” ainoa mies.

Valtaosa muihinkin PPP-koulutuksiimme osallistuneista on naisia. Joten hoidetaan sukupuolikysymykset heti alkuun alta pois. Mitäpä Sami sanoo muille miehille, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita positiivisen psykologian opinnoista?

”Tämä koulutus sopii ehdottomasti yhtä lailla miehille kuin naisille. En todellakaan usko olevani ainut mies, joka on kiinnostunut esimerkiksi omasta ja työyhteisönsä hyvinvoinnista ja vaikkapa työssä aikaansaamisesta”, Sami aloittaa.

”Koulutuksessa käytävät teemat koskevat ihan yhtä paljon miehiä kuin naisia. Mutta kenties teemat on sanoitettu jotenkin enemmän naisiin vetoavalla tavalla. Kun puhutaan positiivisesta ajattelusta ja tunteista ja päädytään kukoistukseen, niin ehkä nämä ovat sellaisia sanoja, jotka eivät päällimmäisinä miehiin vetoa. Pitää vain rohkeasti kiivetä sen ensimmäisen muurin yli, jotta ymmärtää, mistä asioista on oikeasti kysymys.”

Kysymykseen ”miten olet pärjännyt naisopiskelijoiden porukassa?” Sami vastaa naurahtaen:

”Oikein hyvin! Tämä ei ole ihan ensimmäinen kerta, kun huomaan opiskelevani naisvaltaisessa joukossa. Vaikka työskentelen akateemisessa maailmassa hieman miehisellä IT-alalla, olen muissa opinnoissani silloin tällöin löytänyt itseni naisten keskeltä. Opiskelin kymmenisen vuotta sitten yliopistossa psykologiaa sivuaineena melkein aineopintojen verran. Silloinkin suurin osa kanssaopiskelijoista oli naisia.”

Se naisista ja miehistä. Uskokaamme tämän tarinan päähenkilöä, että positiivisen psykologian opinnot sopivat kaikille sukupuoleen katsomatta.

ESIMIES EHDOTTI KOULUTUSTA

Positiivinen psykologia oli Samille jonkin verran tuttu jo ennen PPP-opintojen aloittamista.

”Takavuosien psykologian opinnoissani positiiviseen psykologiaan viitattiin, mutta aika ohuesti. Varsinaisen kimmokkeen sain näihin opintoihin, kun esimieheni työpaikallani Jyväskylän yliopistossa heitti kehityskeskusteluissa ilmaan ajatuksen Joyllan koulutuksesta.”

”Esimiehen vinkin jälkeen nukuin yön yli ja seuraavana päivänä ryhdyin googlettelemaan. Aihe ja Joyllan tarjoama koulutus alkoivat tuntua tosi kiinnostavilta”, Sami Kollanus kertoo.

Ja niin siinä sitten kävi, että koulutus vei miehen mukanaan ja ylitti roimasti kaikki odotukset. Mutta palataan koulutuksen antiin tuonnempana. Käydään ensin läpi Samin odotukset viime syksyltä.

”Minulla oli kaksi pääasiallista odotusta koulutukselta. Ensinnäkin halusin saada työvälineitä nykyiseen tai vaikka tulevaan työhöni, mitä se sitten lieneekin. Jotain muille jaettavaa. Toinen ajatus oli varata itselleni aikaa pohdiskella, mitä haluaisin isona tehdä.”

”Koulutus on antanut vastauksia ja työvälineitä molempiin odotuksiin. Vähän yllätyksenä tuli se, että minua alkoi kiinnostaa tosi paljon oman henkilökohtaisen elämän rakentaminen positiivisen psykologian työvälineiden kautta. Henkilökohtainen hyvinvointi ei ollut niin paljon mielessä, kun lähdin opintoihin. Sen merkitys on kasvanut matkan varrella.”

KOKONAISUUS JA MONIPUOLISUUS OVAT PARASTA

”Olen lukenut muutamien kuukausien aikana todella suuren määrän kaikkea mahdollista positiiviseen psykologiaan liittyvää. Juuri nyt tuntuu, että se kaikki tieto on päässäni vielä hieman jäsentymättömänä. Mutta onhan siellä monta tärkeää juttua, lähtien tunteiden merkityksestä ja sen vaikutuksesta vuorovaikutukseen. Paljon sellaisia teemoja, jotka koskettavat omaa arkielämääkin.”

”Monia asioita tulee nyt mietittyä aiempaa syvällisemmin tuon kaiken tiedon kautta. Uskon ehdottomasti, että näistä opinnoista ja saamistani työvälineistä on paljon hyötyä.”

”Aihealue on mahdottoman kiinnostava. En halua nostaa mitään erityistä teemaa muiden yläpuolelle. Koulutuksessa onkin ollut parasta kokonaisuus ja monipuolisuus. Lähipäivät ovat olleet hyviä, koska ne ovat tarjonneet minulle konkreettisen rytmin tähän hommaan ja siellä on ollut kiva keskustella muiden samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa.”

”Asioita on lähestytty tieteellisemmällä otteella kuin alkuun ajattelin. Se oli positiivinen yllätys. Työskentelen yliopistolla, missä asioiden tiedepohjaisella argumentoinnilla on suuri merkitys. Minulle on ominaista lähestyä asioita sitä kautta. Ja kun jaan tietoa eteenpäin, niin se on oleellista myös minun kohderyhmälleni, että osaan perustella asiat tutkimuspohjaisesti.”

SYVÄLLISTÄ POHDINTAA

Positive Psychology Practitioner -koulutus pohjautuu Martin Seligmanin kehittämään tunnettuun hyvän elämän ja kukoistuksen täydennettyyn kehykseen. Sen kuusi osa-aluetta ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Niistäkään opintojensa loppusuoralla oleva Sami Kollanus ei tohdi nostaa yhtä muita tärkeämmäksi, vaan kokonaisuus ratkaisee tässäkin.

”Kukoistuksen kehykseen tartuttiin aina yhteen osaan kerrallaan, jolloin kutakin osa-aluetta saattoi pysähtyä ajattelemaan syvällisemmin. Kuten koulutuksessakin korostettiin, näen nämä yhtenä suurena kokonaisuutena, jossa kaikki liittyy kaikkeen. Kun mennään tunteiden säätelystä ihmissuhdetaitoihin ja aikaansaamisen teemaan tai elinvoimaisuuteen, kyllä ne kaikki koskettavat esimerkiksi työyhteisöä yhtä lailla.”

Entä kuinka työläs rutistus PPP-koulutus on ollut?

”Olenhan minä aika intensiivisesti käyttänyt tähän aikaani. Aihealueet ovat niin mielenkiintoisia. Kun pääsin opiskelun makuun, luin kirjallisuutta moninkertaisen määrän verrattuna siihen, mitä koulutuksessa varsinaisesti olisi vaadittu.”

”Jokainen opiskelee omalla tyylillään. Puolen vuoden koulutuksen vaatimukset eivät ole mitenkään kohtuuttomat. Kyllä maltillisellakin työmäärällä pärjää oikein hyvin”, Sami Kollanus toteaa lopuksi.

”Tämä koulutus sopii ehdottomasti yhtä hyvin miehille kuin naisille”, sanoo yliopistonopettajana Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Sami Kollanus. Hän aloitti Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen viime syyskuussa. Kuva on Joyllan tammikuisilta, hieman naisvaltaisilta, Kukoistuskekkereiltä.

Teksti: Juha Syrjä / Joyllan viestintätiimi

Vahvuudet käyttöön – ilmaisluento Tampereella tiistaina

Jos satut olemaan ensi tiistaina (19. helmikuuta) Tampereen seudulla, tässäpä sinulle oivallinen menovinkki. Tule ihmeessä moikkaamaan meitä!

Millaista meillä olisi yhdessä, jos tunnistaisimme, arvostaisimme ja hyödyntäisimme enemmän sekä omia että toistemme vahvuuksia? Mitä saisimme tuolloin aikaan vanhempina, auttajina, pomoina tai työkavereina? Miten vahvuuksien mielekäs käyttö vaikuttaisi meihin – merkityksen tunteeseemme, itsemyötätuntoomme ja kukoistukseemme?

Vain joka kolmas meistä näyttää tutkimuksen mukaan osaavan nimetä omat vahvuutensa, vaikka kaikilla on omansa! Sekin on tutkittu, että vahvuuksiaan käyttävät ihmiset uskovat muita enemmän omiin kykyihinsä ja ovat kolme kertaa tyytyväisempiä elämäänsä. Samoin tutkimukset ovat osoittaneet vahvuuksia käyttävien kokevan muita huomattavasti enemmän työn imua ja uppoutumisen tunnetta. Valitettavasti huomio menee työpaikoilla edelleen kuitenkin pääosin siihen, mikä ei toimi.

Tervetuloa kuulemaan aiheesta tiistaina 19.2. kello 18 - 19. Luennon jälkeen esittelemme halukkaille koulutustarjontaamme. Tilaisuus järjestetään Tampereen pääkirjasto Metson Kuusi-salissa (Pirkankatu 2). Luento on maksuton ja kaikille avoin! Se on tarkoitettu kaikille hyvästä elämästä kiinnostuneille.

Lähestymme vahvuuksia käytännönläheisesti positiivisen psykologian tieteen näkökulmasta. Kukoistus muodostuu tällöin kuudesta osa-alueesta, jotka ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Luento keskittyy ennen kaikkea uppoutumiseen sisältyviin luonteenvahvuuksiin. Toki kaikki osa-alueet ovat kytköksissä toisiinsa.

Tilaisuuden vetävät soveltavan positiivisen psykologian maisterit ja asiantuntijat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo. He ovat kehittäneet ja tuoneet Suomeen tällä hetkellä laajimman Suomessa tarjolla olevan positiivisen psykologian koulutusohjelman. Lehtosen ja Piipon perustama yritys Joylla tarjoaa koulutusta yhdessä kesäyliopistojen kanssa. Lisätietoja osoitteesta www.joylla.com

Lisätiedot myös:

Netta Lehtonen, 050 345 1045, netta (at) joylla.com

Paulina Piippo, 040 506 8762, paulina (at) joylla.com

Kirja, joka kaikkien pitäisi lukea

Voit myös kuunnella tämän tekstin tästä!

Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala

Mitä jää jäljelle, kun ihmiseltä viedään kaikki ja elämä voi loppua milloin tahansa? Mikä saa kestämään painajaismaisen todellisuuden, toivottomuuden, hitaan kuoleman? Ja miksi jokaisen nykyihmisen pitäisi lukea Viktor Franklin 77 vuoden takaisista kokemuksista kertova Ihmisyyden rajalla -kirja? Siksi, että se opettaa elämästä asioita, joita ei voi oivaltaa mukavuuden ympäröimänä.

Syyskuussa 1942 itävaltalainen neurologi ja psykiatri Viktor Frankl vietiin junaan. Tuo juna vei hänet ja 1 500 muuta juutalaista keskitysleirille. Yhdessä hetkessä oma elämä oli muiden käsissä. Perillä SS-mies ohjasi vangit yksitellen etusormen heilautuksella vasemmalle ja oikealle – kuolemaan ja elämään. Yhdeksän kymmenestä päätyi vasemmalle, Viktorin kohdalla kohtalo heilahti oikealle eli työleirille.

Vielä silloin Frankl ei tiennyt, että edessä olisi kolmen vuoden vankeus keskellä kuolemaa. Eikä hän tiennyt sitä, että ilman näin äärimmäisiä olosuhteita ja kärsimystä hän ei saisi ymmärtää elämän ydintä, jonka avulla selviäisi hengissä yhtenä harvoista. Tai sitä, että hän kehittäisi myöhemmin oivalluksistaan elämän merkityksellisyyttä korostavan opin, logoterapian.

Keskitysleirillä Frankl oivalsi tämän: Kun ihmiseltä viedään kaikki paitsi hänen alaston ruumiinsa, jäljelle jää se, mitä ei voi tuhota. Se sama voima, joka antaa elämälle merkityksen – rakkaus.

”Ihmisen pelastus on rakkaudessa”, Frankl kirjoitti.

Rakkaus näkyi siinä, miten toiset vangeista antoivat muille viimeisen leipäpalansa tai löysivät henkisen kasvun mahdollisuuden omasta kärsimyksestään. Tämä todisti sen, että ihminen voi valita oman asenteensa – rakkauden – kaikissa tilanteissa. Kukaan ei voi ottaa pois tätä vapautta, sillä se on jokaisen oma sisäinen päätös.

”Juuri henkinen vapaus tekee elämästä merkityksellisen”, Frankl kirjoitti.

Frankl löysi oman merkityksen ja toivon matkaamalla mielessään tulevaisuuteen. Hän kuvitteli, mitä halusi vielä tehdä ja mitä elämä häneltä odotti. Hän haaveili kirjoittavansa tuhotun käsikirjoituksensa uudelleen valmiiksi. Hän näki itsensä luennoimassa keskitysleirien psykologiasta. Hän keskusteli mielessään vaimonsa kanssa ja kuuli tämän äänen korvissaan. Rakkauden voima ylitti ajan ja paikan. Se oli yhtä todellinen, jopa todellisempi, hengen tasolla.

Mutta tärkeintä ei ollut se, mitä hän odotti elämältään, vaan mitä elämä odotti häneltä.

Franklilta elämä odotti, että hän kestäisi tämän haasteen, jotta voisi sen jälkeen kertoa tarinansa – mitä ihmissielun syvyyksistä löytyy – niin hyvässä kuin pahassa. Merkitys auttoi häntä selviytymään ja vapauduttuaan elämään tavoitteensa toteen.

Franklin Ihmisyyden rajalla -kirja muistuttaa, että elämä odottaa samaa meiltä jokaiselta – olosuhteista riippumatta. Miten jokaisella on oma ainutlaatuinen merkityksensä, jonka vain itse voi täyttää ottamalla elämän haasteen vastaan.

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa.
Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

Ilolla ihmetellen, Sarianna: Mitä positiivinen psykologia on?

Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogisarjan toinen jakso on käsillä!

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen vastikään aloittanut Sarianna Turula laittoi poikansa unille ja istahti takkatulen ääreen pohdiskelemaan, millaisia mielikuvia positiivinen psykologia herättää tieteenalasta tietämättömälle. Antaako positiivinen psykologia lainkaan sijaa negatiivisille tunteille?

Vlogissa eli videoblogissa vastataan myös teidän katsojien esittämiin kysymyksiin. Mietitään muun muassa sitä, kuinka miehiä saataisiin innostettua lisää positiivisen psykologian teemojen äärelle. Positive Psychology Practitioner -koulutuksen asiantuntijat ja kouluttajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo vastaavat sähköpostitse (sarianna (at) joylla.com) lähetettyihin kysymyksiin ja Sarianna kertoo vastauksia teille aina seuraavassa vlogijaksossaan.

"Ilolla ihmetellen, Sarianna" on vlogisarja kotiäitinä tällä hetkellä työskentelevän toimittajan ja vuorovaikutuskouluttajan, Sarianna Turulan, tutustumismatkasta positiivisen psykologian tieteeseen. Sarianna osallistuu Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen kevään ja kesän 2019 aikana ja kertoo koulutuksen herättämistä ajatuksista vlogissaan milloin Oulusta, lentokoneesta ja Dallasin auringon alta. Opintomatkassa opastavat positiivisen psykologian asiantuntijat ja kouluttajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo Joyllalta. He vastaavat Sariannan vlogin kautta katsojien lähettämiin kysymyksiin. Kysymyksiä voit lähettää elokuun loppuun saakka osoitteeseen sarianna (at) joylla.com.

Keskellä iloitsevaa Sariannaa auttavat hänen opintomatkallaan Joyllan soveltavan positiivisen psykologian maisterit Paulina Piippo (vas.) ja Netta Lehtonen.

Vlogisarjan parin viikon takaisen ensimmäisen jakson voit katsella täältä.

”Laadukas ja erinomaisesti toteutettu koulutus”

Voit myös kuunnella tämän tarinan tästä!

Olemme saaneet positiivisen psykologian koulutuksistamme paljon myönteistä – usein jopa häkellyttävän upeaa – palautetta. Se lämmittää mieltämme suuresti ja motivoi meitä jatkuvasti parantamaan palvelujamme.

Tällä kertaa tahdomme esitellä erään tuoreen palautteen. Omista kokemuksistaan kertoo psykologi, kouluttaja, valmentaja, psykoterapeuttiopiskelija ja tietokirjailija Katarina Meskanen. Hän aloitti opiskelunsa Joyllan puolivuotisessa Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa viime syyskuussa.

Katarina lähti koulutukseen saadakseen vahvistusta omaan työhönsä, uusia katsantokulmia ja mahdollisuuden tutustua muihin samasta aiheesta kiinnostuneisiin.

”Positiivinen psykologia erilaisine sovelluksineen oli minulle entuudestaan tuttu. Nyt hain paitsi kokoavaa kertausta omille itseopinnoilleni, myös positiivisen psykologian tiedekentän uusinta tietoa. Onnekseni olen saanut, mitä hainkin – ja paljon paljon muuta!” Katarina kertoo.

”Olen nauttinut valtavan paljon Paulinan ja Netan toteuttamasta laadukkaasta koulutuksesta. Koulutus on ollut ihan yliveto ja se on ylittänyt omat odotukseni moninkertaisesti. Arvostan valtavasti koulutuksen tieteelliseen tutkittuun tietoon perustuvaa teoriapohjaa ja ainakin itseeni on vedonnut vahva lähdeviitteiden käyttäminen ja taustateorioiden tuntemus. Itse psykologina ja psykologian maisterin koulutuksen käyneenä olen tietysti näissä asioissa hyvin kriittinen, joten erityinen kiitos koulutuksen vahvasta teoriapohjasta.”

”Vaikka koulutuksen sisältö nojaakin tutkimustuloksiin ja teorioihin, se ei ole ollut lainkaan puiseva, vaan on tarjonnut helposti omaksuttavissa olevaa tietoa. Materiaalit ovat kaiken kaikkiaan oivaltavasti toteutetut”, Katarina kiittelee.

VAHVISTUSTA JA UUSIA OIVALLUKSIA

Katarina ottaa kantaa myös verkossa tapahtuvaan opiskeluun.

”Koulutus on verkossa, mutta yksin ei jää, sillä joka kuukausi tavataan kaksi kertaa verkossa livenä ja verkko-opintojen alusta itsessään mahdollistaa vuorovaikutuksen muihin ja opintojen interaktiivisuuden. Verkkokoulutus mahdollistaa vapauden ja itsenäisyyden opintojen eteenpäinviemisessä.”

”Psykologian ammattilaisena olen saanut koulutukselta paljon uusia oivalluksia ja ajatuksia. Ennen kaikkea olen saanut paljon vahvistusta omille ajatuksilleni ja pohdinnoilleni. Olen saanut valtavasti lisää ymmärrystä ja oivallusta, sekä ammatillisia työkaluja ja välineitä positiivisen muutoksen toteuttamiseksi. Koulutuksen myötä olen entistä vakuuttuneempi, että positiivisen psykologian vahvuus- ja voimavarakeskeinen ajattelutapa on jotain, mitä kaipaamme itse kukin lisää elämäämme.”

”Tämä on aidosti laadukas, oivaltava ja erinomaisesti toteutettu paketti, jota voin estoitta suositella oikeastaan kenelle tahansa, niin psykologian ammattilaisille kuin vähemmän psykologiaan perehtyneillekin”, Katarina kirjoittaa blogissaan.

Psykologi Katarina Meskasen koko kirjoituksen hänen kokemuksistaan Joyllan koulutuksesta voit lukea hänen PsyKat-blogistaan.

Psykologian maisterikoulutuksen lisäksi Katarinalla on kliinisen mielenterveyspsykologian täydennyskoulutus (2,5 vuotta, Helsingin yliopisto) ja lukuisia muita täydennys- ja lisäkoulutuksia. Hänen erityisasiantuntemuksensa ja osaamisensa on syömisen psykologiassa, syömishäiriöiden ja niihin liittyvien ilmiöiden hoidossa sekä syömisen ja painonhallinnan erilaisissa pulmissa. Katarinan laajemman esittelyn voit lukea tästä

Psykologi Katarina Meskanen uskoo vahvasti inhimillisen kohtaamisen voimaan. Hänen intohimonsa on auttaa ihmisiä voimaan paremmin, löytämään oman hyvinvointinsa lähteet ja elämään enemmän omannäköistään elämää.
Kuva: Amanda Aho / Hyvä terveys
Sivun yläkuva: Mikko Käkelä

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta saat lisätietoja täältä.

Kiintymyssuhteet parisuhteessa

Voit myös kuunnella tämän kirjoituksen tästä!

Suurin osa ihmisistä solmii elämänsä aikana parisuhteen: globaalilla tasolla yhdeksän kymmenestä. Sen merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille on suuri. Avioliitossa olevat ovat muita onnellisempia. Parisuhteet luonnollisesti kiinnostavat useimpia meistä. Tällaisten läheisten suhteiden aloittaminen ja ylläpitäminen eivät kuitenkaan aina ole helppoja.

Vaikka ihastuminen ja rakastuminen ovat ihastuttavia tiloja, eivät ne ole joka päivä pelkkää hattaraa. Muun muassa menneisyyden kokemukset läheisistä suhteista vaikuttavat taustalla. Positiivisen psykologian kentällä tutkitaan ihmissuhteita, kommunikaatiota ja läheisyyden merkitystä. Kiintymyssuhteet ovat yksi tärkeä ihmissuhteisiin vaikuttava aihe, joka on myös osana Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen kukoistuksen kehystä.

TURVALLISET JA TURVATTOMAT KIINTYMYSSUHTEET

Varhaiset kiintymyssuhteet ovat yksi merkittävä tekijä, joka näkyy parisuhteessa. Kiintymyssuhteella tarkoitetaan lapsen ja vanhemman välillä olevaa tunnesuhdetta, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Se on elämän ensimmäinen suhde ja siten hyvin tärkeä selviytymisen ja terveen psykososiaalisen kehityksen kannalta. Suhteen erityisyyttä kuvaa sekin, että äitien tiettyjen aivoalueiden on havaittu reagoivan voimakkaammin tai eri tavalla, kun he katselevat videolta omia lapsia verrattuna siihen, että he katselisivat vieraita lapsia. Kiintymyssuhteella on evolutiivista hyötyä: on tärkeää tunnistaa ja kiinnittyä juuri omaan lapseen, jotta tämä selviytyy. Samoin lapsella on biologinen valmius muodostaa side hoitajaan.

Turvallisen kiintymyssuhteen avulla ihminen oppii säätelemään tunteitaan, rauhoittamaan itseään ja kurottumaan toisiin niin ilon kuin hädän hetkellä. Lapsen tarpeisiin on vastattu ja hänet on nähty ja huomioitu. Aikuisena turvallisesti kiintyneen on helppoa muodostaa emotionaalisia suhteita toisiin. Hänen on helppo etsiä turvaa läheisiltä ja ottaa vastaan rakkautta. Itsenäisyys ja riippumattomuus eivät nekään tuota vaikeuksia, kun osaa myös luottavaisesti sitoutua.

Turvallisen lisäksi on olemassa turvattomia kiintymyssuhteita. Eri tutkijat luokittelevat turvattomia kiintymyssuhteita hieman eri tavoilla, tässä yksi jaottelu:

Välttelevästi kiintyneellä on vaikeuksia luottaa toisiin, hän pysyy etäällä. Lapsen perustarpeista on huolehdittu, mutta negatiivisesta tunneilmaisusta rangaistu. Lapsi oppii siihen, että on pärjättävä yksin. Välttelevästä voi kehittyä supersuorittaja. Aikuisena perheen ja työelämän yhdistäminen voi olla haastavaa, koska työ saattaa mennä perheen edelle. Välttelevää kiintymyssuhdetta tavataan meillä enemmän kuin toisissa kulttuureissa.

Ristiriitainen kiintymyssuhde syntyy epäjohdonmukaisesta vanhemmuudesta. Vanhemman käytös ei ole ennustettavaa, mikä saa lapsen olemaan jatkuvasti varuillaan. Lapsen itkiessä vanhempi saattaa lohduttaa – tai suuttua. Loogisuus puuttuu täysin. Lapsi saattaa vetäytyä tai päinvastoin heittäytyä aggressiiviseksi saadakseen huomiota. Aikuisena ristiriitaisesti kiintyneen voi olla hankalaa ilmaista tunteitaan, koska toisten tunteet ovat jatkuvasti mielessä. Hän yrittää vältellä konflikteja viimeiseen asti. Parisuhteessa se voi näkyä vaihtelevana ja kaoottisena käyttäytymisenä vuoroin lähestyen ja vuoroin vältellen puolisoa ristiriitaisilla tavoilla.

Jäsentymätön kiintymyssuhde muodostuu traumaattisissa kasvuolosuhteissa. Lapsi ei löydä tiettyä kiintymysstrategiaa, joka toimisi. Perheessä voi olla esimerkiksi alkoholismia ja väkivaltaa. Vanhempien vaarallisuus voi aiheuttaa lapsessa erikoisia reaktioita, esimerkiksi jähmettymistä tai toistuvaa liikehtimistä.

Kiintymyssuhteita on tutkittu mielenkiintoisesti tekstaamisen kautta eli kuinka paljon ihmiset lähettävät tekstiviestejä kumppaneilleen. Tässä havaittiin eroja kiintymyssuhteiden välillä. Tutkimuksessa kiintymyssuhteet jaettiin turvalliseen ja turvattomaan eli ahdistuneeseen ja välttelevään. Turvattomat lähettelivät eniten viestejä, turvalliset taas vähiten. Tutkimuksessa arvioidaan, että vältteleville voi olla luonnollisempaa kommunikoida vähemmän intiimillä keinolla eli tekstaamalla. Ahdistuneesti kiintyneet taas pelkäävät menettävänsä partnerin ja pyrkivät pitämään tämän lähellään jatkuvasti. He takertuvat. Rakkautta varmistellaan ja pyritään vahvistamaan viesteillä. Voi olla, että mitä enemmän viestejä vaihdetaan, sitä onnettomampi suhde on. Tämä selittynee sillä, että runsas viestittely on pois kasvotusten tapahtuvasta kommunikaatiota ja läheisyydestä. Viestittely ei tietenkään vaaranna suhdetta, mutta jos vuorovaikutus nojaa enemmän sähköiseen muotoon, se voi merkitä tyytymättömyyttä suhteeseen.

Positiivisessa psykologiassa tutkitaan mm. ihmissuhteita ja hyvää vuorovaikutusta. Yksi parisuhteen merkittävimmistä tekijöistä on kiintymyssuhde eli se kaikkein ensimmäinen ihmissuhde, jonka lapsi muodostaa vanhempaansa.

KIINTYMYSSUHTEET OSANA ELÄMÄNKAARTA

Kiintymyssuhteesta tulee yksi osa ihmisen persoonallisuutta. Ei ihmekään, että se vaikuttaa merkittävästi siinä, miten yksilö muodostaa ihmissuhteita ja kuinka läheisiä nämä ovat. Kiintymyssuhde muodostaa lapselle käsityksen siitä, mitä ihmissuhteet ovat ja miten niissä toimitaan. Tästä kehittyy kiintymystyyli, joka tarkoittaa tapaa olla suhteessa ja kokea turvallisuus, luottamus ja läheisyys.

Kiintymyssuhteessa (tai kiintymyssuhteissa: lapsi muodostaa molempiin vanhempiinsa kiintymyssuhteen, jotka ovat yhtä merkittäviä) opitut taidot ja tavat olla toisen kanssa siirtyvät myöhempiin läheisiin ihmissuhteisiin. Yleensä lapsuuden kiintymyssuhde näkyy erityisesti parisuhteessa, mutta yhtä hyvin se voi tulla esiin myös tärkeässä ystävyyssuhteessa. Toinen voi kokea hylätyksi tulemista, jos ystävä peruu yhteisen tapaamisen. Voi kuulostaa pieneltä jutulta, mutta on hyvä muistaa, että kiintymyssuhde on ennen kaikkea mielen sisäistä turvallisuutta/turvattomuutta, jota on helppo horjuttaa suhteissa, jotka ovat yksilölle tärkeitä. Hyvinvoivassa parisuhteessakin on mukana ystävyyttä.

Kiintymyssuhteet kehittyvät ja muovautuvat koko elämän. Aiemmin kiintymyssuhteita on pidetty pysyvinä, mutta nykytutkimus tietää, että ne voivat muuttua. Eräässä laajassa kirjallisuuskatsauksessa havaittiin, että pysyvyyttä ei ollut lainkaan, kun seuranta-aika oli yli 15 vuotta. Monet tekijät vaikuttavat ihmiseen. Kiintymyssuhdekin on vain yksi osa ihmisen käyttäytymistä, joka vaihtelee tilanteesta ja ihmisestä toiseen, eikä sitä siksi ole järkevää ottaa hyvin kategorisesti. Paljon riippuu myös kumppanista. Jos turvaton saa kumppanikseen turvallisen, tämä voi olla eheyttävä kokemus. Kun näin onnellinen asia tapahtuu, turvallinen kiintymyssuhde voi periytyä omille lapsille.

TOIVEET JA TARPEET ROHKEASTI ESILLE

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Jari Sinkkonen kehottaa kumppaneita keskustelemaan omista toiveista ja tarpeista. Puolison erilainen kiintymystyyli voi tuntua oudolta, mutta se tulee ymmärrettäväksi avoimuuden ja kontaktin myötä. Näin omaa kiintymyssuhdetta voi hoitaa ja korjata. Alun perin turvaton voi tuntea olonsa turvalliseksi sopivan kumppanin löytyessä.

Joyllan perustajat ja Positive Psychology Practitioner -koulutuksen pääkouluttajat Paulina Piippo ja Netta Lehtonen kertovat, että kirjallisuudessa takertuvia kehotetaan opettelemaan omien tarpeiden ja tunteiden esille tuomista. Välttelevän taas kannattaa opetella tiedostamaan oma välttelevä tapa olla parisuhteessa sekä unohtamaan ajatuksen sen oikean löytämisestä, mikä voi olla tapa vältellä sitoutumista. Kouluttajat jatkavat, että ylipäätään parisuhdetta voi vaalia olemalla kiinnostunut, osoittamalla kiintymystä, kiinnittämällä huomio hyvään ja välittämällä empatiaa, myötätuntoa ja anteeksiantoa. Ratkaisukeskeinen riitely eli yhteisymmärrykseen pyrkivä neuvottelu syyllistämättä toista on myös tärkeää.

Omaa tunnesäätelyä ja parisuhteen vuorovaikutustaitoja voi myös tarvittaessa harjoitella esimerkiksi pariterapiassa. Turvallinenkaan kiintymyssuhde ei ole tae parisuhdeonnelle tai sen kestävyydelle, vaikka se toki antaa hallintakeinoja ristiriitoihin. Oli kiintymyssuhde mikä hyvänsä, toimivan parisuhteen voi muodostaa monella tavalla.

Teksti: Anne Haikola
Psykologi ja Positive Psychology Practitioner

Lähteet:

Bowlby, J. (1969). Attachment. Attachment and loss: Vol. 1. Loss. New York: Basic Books.

Broad, K. D., Curley, J. P., & Keverne, E. B. (2006). Mother–infant bonding and the evolution of mammalian social relationships. Philosophical Transactions of the Royal Society B, 29(361), 2199-2214. doi:  [10.1098/rstb.2006.1940]

Desrosiers, A., Sipsma, H., Callands, T., Hansen, N., Divney, A., Magriples, U., & Kershaw, T. (2014). ”Love hurts”: Romantic attachment and depressive symptoms in pregnant adolescent and young adult couples. Journal of Clinical Psychology, 70(1), 95-106. doi: 10.1002/jclp.21979

Holmes, B. M., & Johnson, K. R. (2009). Adult Attachment and Romantic Partner Preference: A Review. Journal of Social and Personal Relationships, 26(6-7), 833-852. doi: 10.1177/0265407509345653

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Luo, S. (2014). Effects of texting on satisfaction in romantic relationships: The role of attachment. Computers in Human Behavior, 33, 145-152. DOI: 10.1016/j.chb.2014.01.014

Main, M., & Solomon, J. (1990). Procedures for identifying infants as disorganized/disoriented during the Ainsworth Strange Situation. Teoksessa M. T. Greenberg, D. Cicchetti, & E. M. Cummings (toim.), The John D. and Catherine T. MacArthur Foundation series on mental health and development. Attachment in the preschool years: Theory, research, and intervention (s. 121-160). Chicago, IL, US: University of Chicago Press.

Markova, K. Aikuisrakkaus ja kiintymyssuhde. (n.d.). Noudettu 3.12.2018 osoitteesta http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/nettikurssit/parisuhde-puheeksi-neuvolatyossa/3-jakso-aikuisrakkaus-ja-kiintym/

Sinkkonen, J. (2004). Kiintymyssuhdeteoria – tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 120(15). Noudettu 3.12.2018 osoitteesta https://www.duodecimlehti.fi/duo94437

Sinkkonen, J. (2018). Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. Helsinki: Duodecim.

Vasama, T. (2018, marraskuu 8). Suomalaisia on kasvatettu ylenpalttiseen reippauteen, sanoo lastenpsykiatri Jari Sinkkonen – Sillä on hintansa, ja nyt se heijastuu parisuhteisiimme ja omien lastemme käytökseen. Helsingin Sanomat. Noudettu 3.12.2018 osoitteesta https://www.hs.fi/elama/art-2000005891557.html

Wan, M. W., Downey, D., Strachan, H., Elliott, R., Williams, S. R., & Abel, K. M. (2014). The neural basis of maternal bonding. PLos One, 9(3). doi:  [10.1371/journal.pone.0088436]

Ilolla ihmetellen, Sarianna

Lähde mukaan matkalle! Tänään alkaa vlogisarja Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksen herättämistä ajatuksista. Matkaoppaana toimii koulutukseen osallistuva toimittaja ja viestintä- ja vuorovaikutuskouluttaja Sarianna Turula.

Mitä Sarianna odottaa positiivisen psykologian koulutukselta? Entä mikä on positiivisen psykologian suurin oppi sen asiantuntijoille, soveltavan positiivisen psykologian maistereille ja pääkouluttajille Netta Lehtoselle ja Paulina Piipolle? Katso ”oppimispäiväkirjan” eli Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogin ensimmäinen osa tuosta hieman alempaa!

Tällä hetkellä kotiäitinä työskentelevä Sarianna päivittää videoblogia eli vlogia Oulusta, lentokoneesta, Dallasin auringon alta ja milloin mistäkin koko puolivuotisen koulutuksen ajan.

Ilolla ihmetellen, Sarianna -vlogisarjan ensimmäisessä osassa Sarianna odottaa positiivisen jännittynein tunnelmin kohta alkavaa koulutusta.

Sarianna Turula aloittaa opiskelunsa Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa maanantaina 28. tammikuuta. Voit lähettää Sariannalle kysymyksiä, joita hän voi esittää pääkouluttajille. Toki kaikki muukin palaute on lämpimästi tervetullutta. Sariannan sähköpostiosoite on sarianna (at) joylla.com

P.S. Vielä ehdit ilmoittautua Sariannan ja muiden mukaan seuraavaan Positive Psychology Practitioner -koulutukseemme, joka alkaa verkossa ensi maanantaina 28. tammikuuta. Lisätietoja löydät täältä.

Positiivista psykologiaa Yle Puheella

Joyllan Netta Lehtonen ja Paulina Piippo vierailivat Yle Puheen lähetyksessä puhumassa positiivisesta psykologiasta. ”Tiina Lundbergin huoltamo” -ohjelmassa pohdittiin muun muassa, miten onnellisuuspuhe sopii yhteen elämän väistämättömien vastoinkäymisten kanssa.

Tiina Lundberg esitti lukuisia tiukkojakin kysymyksiä Joyllan perustajille ja soveltavan positiivisen psykologian maistereille. Muun muassa näihin kiperiin kysymyksiin kuultiin vastaukset:

”Onko niin, että perinteisessä psykologiassa pyöritellään traumoja ja positiivisen psykologian saralla etsitään ihmisten kukoistusta?”

”Onko positiivinen psykologia jotain amerikkalaista positiivisuus- tai onnellisuushöttöä?”

”Onko ihminen yksin vastuussa onnellisuudestaan?”

”Kannattaako onnellisuutta tavoitella?”

”Millaisia työkaluja teidän työkalupakistanne löytyy epämukavien tunteiden käsittelyyn?”

”Mistä positiivisessa psykologiassa on pohjimmiltaan kysymys?”

Netta ja Paulina kertoivat, kuinka positiivinen psykologia perustuu vahvasti tieteeseen ja tutkittuun tietoon. Ja miten sen avulla voi ennaltaehkäistä ongelmia. Sekin tuli vahvasti esille, että positiivisen psykologian tarkoituksena ei missään nimessä ole korvata perinteistä psykologiaa, vaan ne täydentävät toinen toistaan.

Paljon puhuttiin myös merkityksellisyydestä, itsemyötätunnosta, kukoistuksesta, kiitollisuudesta ja ihmissuhteiden valtavan suuresta merkityksestä. Ja tietenkin hyvästä elämästä – kutsutaanhan positiivista psykologiaa myös hyvän elämän tieteeksi.

Jos Yle Puheen mainio ohjelma meni ohi korviesi, voit kuunnella lähes tunnin mittaisen lähetyksen kokonaisuudessaan täältä!

Netta Lehtonen (vas.) ja Paulina Piippo (oik.) saivat vastailla moniin kiperiinkin kysymyksiin Tiina Lundbergin haastattelussa.

P.S. Netan ja Paulinan tarinat löytyvät ohjelman alusta kohtaan 18:20 asti, kohdasta 30:25 - 42:55 ja lopusta 55:15 - 57:24. Suosittelemme kuitenkin kuuntelemaan koko ohjelman, jossa puhuvat myös Helsingin yliopiston erityispedagogiikan dosentti Lotta Uusitalo-Malmivaara sekä liikunta- ja urheilupsykologian maisteri Aleksi Tossavainen.

Juonipaljastus: Aivan lopussa selviävät myös keinot, joiden avulla maailma olisi paljon kauniimpi paikka tulevaisuudessa :)

Nautinnollista kuunteluhetkeä!

Kekkereillä kukoistettiin!

Joylla järjesti historiansa toiset Kukoistuskekkerit. Paikalla Lauttasaaressa oli lähes 40 positiivisen psykologian opiskelijaa ja jo valmistunutta Positive Psychology Practitioneria. Tilaisuus oli niin järjestäjien kuin osallistujien mielestä onnistunut verkostoitumisen ja hyvän mielen tapahtuma.

YHDESSÄOLOA JA RÄPPIÄ

Vanhat tutut moikkailivat toisiaan ovilla, kun Joyllan perustajat ja positiivisen psykologian kouluttajat Netta Lehtonen ja Paulina Piippo ottivat osallistujat sydämellisesti vastaan. Tunnelma oli myönteisen utelias ja virittynyt: mitähän kaikkea kivaa tänään tapahtuu? Verkkokoulutuksessa olevat kommentoivat, että oli mukavaa tavata opiskelukavereita viimein livenä.

Lounas ja iltapala saapuivat lähellä olevasta ravintola Rugosasta. Ruoka oli mieltä hivelevää niin maultaan kuin ulkonäöltään. Täytettyjä kesäkurpitsoja, salaatteja, kasvispyöryköitä ja erilaisia leipiä ja levitteitä. Kahvia, teetä, Makersin raakakakkuja ja pientä naposteltavaa oli tarjolla koko kekkereiden ajan. Nälkä ei vaivannut koko päivänä! Itse podin lähinnä täyden vatsan ongelmaa, kun kaikkea herkkuahan oli pakko maistaa.

Paulina ja Netta aloittivat tilaisuuden kertomalla, kuinka kiitollisia he ovat siitä, että olemme kaikki valinneet tänään tulla tänne, ja että loistelias PPP-yhteisömme kasvaa. Jokainen pääsi ääneen hauskan leikin avulla. Siinä kukin esitteli hieman itseään ja kertoi jotain ainutlaatuista itsestään, esimerkiksi: ”Harrastan flamencoa.” Jos oli muita flamencon harrastajia, heidän piti mennä istumaan esittelijän syliin. Nauruhan siinä hersyi, kun sylikkäin oli kuusikin ihmistä kerrallaan. Leikin aikana kuultiin jopa räppiä.

Iloisia ilmeitä ja rentoa yhdessäoloa. Siinäpä lyhykäisyydessään Joyllan Kukoistuskekkereiden resepti.

VALMENNUSTA JA IDEOINTIA

Tutustelun jälkeen erikoispsykologi, psykoterapeutti, kouluttaja ja Joyllan Positive Psychology Practitioner -opiskelija Satu Pihlaja piti valmennuksen ajatusten ja tunteiden johtamisesta. Kävimme läpi, millaisia pulmia voi olla ajatusten ja tunteiden johtamisessa, ja kuinka niitä voisi paremmin valjastaa käyttöönsä. Valmennus viritti hyvää keskustelua ja vinkkejä.

Satu Pihlaja puhui ajatusten ja tunteiden johtamisesta.

Siirryimme joogaopettaja, Positive Psychology Practitioner (Joylla) ja terveystieteiden maisteri Anna-Sofia Kuoppalaakson johdolla kehotietoisuutta herättelevään joogaan, jossa oli mukana positiivisen psykologian vahvuusajattelua. Koin joogan myönteisenä ja energisoivana. Valitsin vahvuudekseni rohkeuden, jota haluaisin harjoitella enemmän. Harjoituksen myötä tunsin paremmin kehossani, miltä rohkeus tuntuu. Tässäpä näppärä vinkki, jota voisi valjastaa paremmin niihin hetkiin, kun tarvitsee rohkeutta (tai mitä tahansa muuta vahvuutta) avukseen.

Keho ja mieli rentoutuneina jatkoimme seuraavaan ohjelmanumeroon, joka oli positiivisen psykologian projekti. Edellisillä Kukoistuskekkereillä syyskuussa pohdimme, kuinka positiivista psykologiaa voisi tuoda lisää ihmisten tietoisuuteen. Post-it-lappuihin oli kerääntynyt eniten ääniä Youtube-videoiden puolesta. Ideoimme ryhmissä, millaisia videoita ja mistä aiheista voisimme yhdessä tehdä, jotta saisimme tärkeää tietoa vietyä eteenpäin. Näistä tullaan taatusti vielä kuulemaan!

NÄHDÄÄN ENSI KEKKEREILLÄ!

Keskustelua ja innostusta riitti niin paljon, että tilaisuus venyi hieman yli päättymisajan. Mutta ei se mitään, tiloihin jääneet jatkoivat vielä viinilasillisen äärellä pohdiskelua ja verkostoitumista. Porinaa oli vielä myöhemmin somen puolella. Tällaisille positiivisille ja antoisille aidoille kohtaamisille on selvästi tarvetta. Moni sanoikin ovella sydämellisten halausten lomassa: ”Nähdään ensi kekkereillä!”

Joyllan Paulina Piippo (vas.) ja Netta Lehtonen (oik.) iloitsivat PPP-yhteisön kasvusta. Keskimmäinen iloinen on tämän jutun kirjoittaja Anne Haikola.

Teksti: Anne Haikola

Psykologi ja Positive Psychology Practitioner

Monipuolista ja antoisaa verkko-opiskelua

Moni meistä oudoksuu ja epäilee verkko-opiskelua. Mahtaako netissä opiskeleminen tuottaa läheskään yhtä hyviä tuloksia ja kokemuksia kuin perinteinen lähiopiskelu kasvotusten ja vieretysten? Sopiihan tuota epäillä. Ja toisaalta, niinhän se tuppaa olemaan, että jokin tapa toimii toiselle paremmin kuin jokin toinen.

Tässä tarinassa kerromme nykyaikaisen verkko-opiskelun hyvistä puolista ja kokemuksista. Ja kyllä! Meillä on ehdottomasti niin sanotusti oma lehmä ojassa :) Suurin osa Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksista (PPP) tapahtuu verkossa.

MISSÄ JA MILLOIN VAIN

Esimerkiksi 28. tammikuuta alkava, puolivuotinen PPP-koulutus toteutetaan alusta loppuun verkossa. Voit siis opiskella missä ja milloin vain. Kukin koulutuksen kuudesta osa-alueesta koostuu muun muassa videoiduista luennoista (noin 5 - 6 tuntia per osa-alue), positiivisen psykologian harjoituksista, luentomateriaaleista, harjoituskirjasta, kirjallisuuteen tutustumisesta, koulutuskaverityöskentelystä, verkkotapaamisista ja lopputyöstä.

Tapaamme kahdesti kuussa verkossa (noin kaksi tuntia kerrallaan). Verkkotapaamiset sisältävät myös ryhmätöitä. Jos et pääse tapaamiseen, saat myöhemmin tallenteen.

Noin se lyhykäisyydessään sujuu. Tarkempia tietoja PPP-verkkokoulutuksen sisällöstä voit lukea vaikkapa tästä.

HELPPOUS JA TOIMIVUUS YLLÄTTIVÄT

Mutta tässä tulee se tärkein pointti! Mitä tuumaavat Joyllan PPP-koulutuksiin osallistuneet tai parhaillaan osallistuvat itse nimenomaan verkossa tapahtuvasta koulutuksesta?

”Verkko-opiskelun helppous ja toimivuus yllättivät positiivisesti. Se soi mahtavan mahdollisuuden innostavien luentojen toistamiseen. Verkkotapaamiset muiden koulutuksessa olevien kanssa ovat olleet minulle tärkeitä”, kertoo Mari Granholm.

”Mietin alkuun, miten koulutus toimii verkossa, mutta aihe on itselle niin tärkeä, että kaikki sujui oikein hyvin. Koulutuksessa on huomioitu kiitettävästi opiskelijoiden toiveita ja palautteita. Etäopinnot vaativat opiskelijalta omatoimisuutta sekä oman ajankäytön suunnittelua, mutta investointi omaan itseensä kannattaa aina”, kertoo puolestaan Mari Sarajärvi, joka viime syyskuussa päättyneiden PPP-opintojensa jälkeen liittyi itsekin kouluttajaksi Joyllan kasvavaan tiimiin. Hänen tarinansa voit lukea täältä.

YHDESSÄ MONTA OIVALLUSTA

”Verkkokoulutus on sopinut täydellisesti omaan elämäntilanteeseeni, ja opiskelu omatahtisesti äitiyslomalla on tuonut mukavaa virkistystä perhearkeen. Koulutusmateriaalit ovat kätevästi verkossa koko ajan saatavilla. Pystyn kuuntelemaan luentoja hyvin vaunulenkillä ja tekemään tehtäviä vauvan päiväunien aikaan. Vaikka opiskelu tapahtuu verkossa, sitä ei tarvitse tehdä yksin. Koulutuskaveriryhmät ja verkkotapaamiset tuovat elämään uusia, samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä. Keskustelut heidän kanssaan tukevat oppimista. Yhdessä olemme kokeneet monta oivalluksen hetkeä”, Tiia Trogen korostaa. Tiia kertoo PPP-kokemuksistaan myös omassa Positiivinen Kasvatus -blogissaan.

”Olen opiskellut psykologiaa ja erityisesti positiivista psykologiaa työn ohella niin paljon kuin mahdollista. Kuitenkin vasta tämä laajempi Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus toi minulle tarvittavat työkalut ja tiedot omaan työhöni hyvinvoinnin ja liikunnan alalla. Verkkokoulutus on toimiva, sisältää paljon materiaalia ja on vuorovaikutteinen. Kouluttajat ovat ammattitaitoisia ja innostuneita”, Mia Kuusisto kiittelee.

TIIVISTÄ JA LÄHEISTÄ OPISKELUA

Vaikka lukuisat Joyllan positiivisen psykologian opintoihin osallistuneet ovat yksimielisen innostuneita verkko-opiskelun monipuolisista mahdollisuuksista, edelleen verkossa toteutettava koulutus arveluttaa monia. Siihen on monia syitä, joista Mari Granholm nostaa esille yhden merkittävän:

”Vielä muutama vuosi sitten tekniikka oli paljon nykyistä huonompaa. Siksi monilla on huonoja kokemuksia verkko-opiskelusta – joko omakohtaisia tai kaverilta kuultuja.”

”Minun kokemusteni mukaan verkko on ollut aivan älyttömän toimiva systeemi. Verkko-opiskelu mahdollistaa sen, että voi rauhassa syventyä ajan kanssa tiettyihin aihealueisiin. Luentojen toistomahdollisuus oman aikataulun mukaan on tosi hyvä juttu. Joyllan porukka on luonut verkkoon niin avoimen ilmapiirin, että siellä on helppo lähestyä sekä kouluttajia että kanssaopiskelijoita.”

”Verkko-opiskelu on ollut jopa tiiviimpää ja läheisempää kuin moni aiemmin kokemani lähiopetus. Kyllä tässä katsellaan harvinaisen läheltä toistemme kasvoja sohvan pohjalta, mikä sopii mainiosti tällaiselle sosiaaliselle tyypille”, Mari Granholm sanoo.

TARJOLLA MYÖS YHDISTELMÄKOULUTUSTA

Semmoinenkin ajatus saattaa joidenkin mielessä pyöriä, että verkkokoulutus sopii ennen kaikkea kaukana kasvukeskuksista asuville. Siis sellaisille, joille on vähemmän lähiopetusta tarjolla. Toinen ikivanha fraasi peliin ojassa olevan oman lehmän kaveriksi: tämäkään luulo ei välttämättä ole tiedon väärti. Joyllan verkkokoulutuksiin on osallistunut runsain määrin innokkaita ja sitoutuneita opiskelijoita myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulta.

Moni valitsee verkko-opinnot voidakseen vapaasti liikkua maailmalla. Kun liikkuvan työn – tai muun reissaamisen – vuoksi on vaikea sitoutua opiskelemaan tiettyinä päivinä tietyssä paikassa, verkkokoulutus on lyömätön vaihtoehto.

Lopuksi mainio vinkki kaikille, jotka tykkäävät sekä lähi- että verkko-opiskelusta. Aloitamme maaliskuussa Helsingin seudun, Tampereen ja Vaasan kesäyliopistojen kanssa PPP-koulutukset, jotka toteutetaan lähiopetuksen ja itsenäisen verkko-opiskelun yhdistelmänä. Yhdistelmäkoulutuksestakin saat lisätietoja PPP-sivultamme.

”Keräämme jatkuvasti palautetta. Yhdistelmäkoulutuskin on syntynyt nimenomaan palautteen ja toiveiden pohjalta. Koulutuksista saamamme palaute ilahduttaa meitä suuresti ja olemme siitä superkiitollisia”, iloitsevat Joyllan perustajat, soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo.

Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi

Netta & Karita: Voidaan hyvin!

Nyt seuraa erittäin vahva katselu- ja kuuntelusuositus! Otathan hyvän ja rennon asennon. Oheiselta videolta voit kuunnella, mitä mielenkiintoista kerrottavaa ja jaettavaa Karitalla ja Netalla saattaisi olla juuri sinulle. Ennen tuolta alempaa löytyvän videon nautiskelua voit lukea tästä hieman taustatietoja:

Joyllan soveltavan positiivisen psykologian maisterin Netta Lehtosen vieraana on Karita Tykkä. Hyvinvoinnin lähettiläs, bloggaaja, luennoitsija, takavuosien Miss Suomi… no, Karita kertoo itse tarkemmin videon alussa.

Joka tapauksessa kokonaisvaltainen hyvinvointi, ravitsemus, terveys ja luontainen kauneus ovat asioita, joista Karita on loputtoman innostunut. Myös positiivinen psykologia kiinnostaa häntä erityisen paljon. Sitä hän on uutterasti opiskellut syyskuusta lähtien Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa.

Videolla Karita ja Netta juttelevat kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, tasapainon tärkeydestä, merkityksellisyydestä ja itsemyötätunnosta sekä suorittamisesta, sisäisistä kriitikoista, loppuunpalamisesta ja täydellisyyden tavoittelusta.

Karita ja Netta kertovat myös, millaisia keinoja he käyttävät muun muassa rauhoittumiseen ja turhan kiivaaksi äityneen tahdin hiljentämiseen, positiivisten tunteiden listaamiseen ja pienten hetkien juhlistamiseen. Kehujakin he ovat kuulemma oppineet pikkuhiljaa vastaanottamaan, vaikka vaikeaahan semmoinen suomalaiselle on.

Videolla kuullaan monituisia mainioita kommentteja, tässä muutama:

”Kannattaa ymmärtää, mitä tämä mun upea ja viisas kehoni yrittää mulle kertoa.”

”Me ollaan itse kukin niin mieletön kokonaisuus.”

”Tämä ei tarkoita, että ummistan silmäni todellisuudelta, vaan haluan antaa itselleni vapauden elää ja olla semmoisissa fiilareissa kuin itse haluan.”

”Mä haen hyvän olon merestä, menen sinne vaikka pussipimeällä.”

”Kannattaa hakea arkeen asioita, joista tulee hyvä fiilis, ne voivat olla vaikka musiikki tai hiljaisuus tai oranssi väri tai ihan mikä tahansa, sen ei tarvitse olla mitään isoa.”

”Voit listata asioita, jotka tuovat sulle positiivista tunnetta ja hyvää fiilistä – mieti, mistä olet vaikkapa lapsena saanut onnellisia tuntemuksia.”

”Se, että on trendikästä kun on kiireinen, on ihan hullua. Että se tekisi susta hyväksyttävämmän ja arvostettavamman, kun sulla on kiire koko ajan. Päinvastoin!”

Puhuvatpa Karita ja Netta myös ”hihhulihommista ja huuhaasta”. Toki myös armollisuudesta sekä antamisen ja jakamisen merkityksellisyydestä. Senkin Karita kertoo, millaisen upean ravintolan hänen 8-vuotias poikansa perusti!

Pidemmittä puheitta, nautinnollista videohetkeä!

P.S. Tuo porukan hiljaisin kaveri Netan ja Karitan välissä on Netan Taco.

Netta Lehtosen haastattelussa upea moniosaaja, hyvinvointialan yrittäjä Karita Tykkä.

Kerro ihmeessä, millaisia ajatuksia video sinussa synnytti! Mitkä asiat tuottavat sinulle positiivisia tuntemuksia? Miten sinä huolehdit kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistasi?

Karitan huippusuosittua blogia ”Rakkaudella, Karita” voit lukea täältä.

Resilienssistä voimaa

Voit myös kuunnella tämän artikkelin tästä!

Jokainen on varmasti ihmetellyt, kuinka joku on voinut palautua ja toipua vaikean koettelemuksen jälkeen. Olet saattanut miettiä, etten itse pystyisi tuohon. Ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse mistään yliluonnollisesta vaan meissä jokaisessa olevasta kyvystä. Se kyky on resilienssi.

MITÄ ON RESILIENSSI?

Resilienssi tarkoittaa muutosjoustavuutta. Resilienssi on enemmän kuin joustavuus, johon viittaamme arjessa. Resilienssi kytkeytyy kriiseihin ja vastoinkäymiseen. Se on kykyä ponnahtaa niistä takaisin. Toisin sanoen toipua koettelemuksista. Samalla se on potentiaalia kasvaa vaikeuksista. Resilienssiä voi miettiä kuvaannollisesti kuminauhana. Vaikka kuminauha venyy, se myös palaa takaisin.

Suurin osa meistä kohtaa jossain elämänsä vaiheessa kriisin. Se voi olla esimerkiksi muutto uudelle paikkakunnalle, siirtyminen opiskelusta työelämään, sairastuminen tai läheisen kuolema. Muutosjoustavuus (tai toiselta suomenkieliseltä nimitykseltään muutosketteryys) on sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin ja kykyä toimia hankaluuksista huolimatta. Se auttaa palautumaan negatiivisista tunnekokemuksista ja stressin kuormitukselta. Muutos voi olla positiivinen (vaikkapa häät tai lapsen syntymä), mutta joskus positiivisetkin asiat voivat aiheuttaa kuormitusta.

Resilienssiä tarkasteltaessa oleellista ei ole sinänsä itse vastoinkäyminen vaan sen aiheuttamat negatiiviset tunteet, joista yksilö pyrkii selviytymään.

Enemmistöllä ihmisistä on vahva psykologinen immuunijärjestelmä vaikeuksia vastaan. Erään tutkimuksen mukaan 65 prosenttia ihmisistä pystyi trauman jälkeen palaamaan melko pian normaalitilaansa. 25 prosenttia palautui vuoden tai kahden kuluttua, ja vain pienellä osalla kesti kauemmin. Ei ole täysin turhaa sanoa, että meissä on yleensä enemmän potentiaalia kuin uskommekaan. On hämmästyttävää, kuinka ihmiset löytävät voimavaroja jos minkämoisista tilanteista huolimatta.

Vaikka resilienssi aktivoi negatiivisia tunteita, se antaa ihmiselle myös turvaa. Resilienssin avulla on mahdollista kokea uusia ja haastavia asioita, ja ylittää itsensä. Vastoinkäymisen jälkeen ihmiset usein kuvaavat tuntevansa itsensä vahvemmiksi ja pystyvänsä kokemuksen jälkeen vaikka mihin. Tämä on resilienssin ansiota.

MITEN RESILIENSSIÄ VOI TUKEA?

On havaittu, että resilientit ihmiset ovat optimistisia. Vaikeissa tilanteissa he pystyvät säätelemään tunteitaan ja näkemään ikävässä tapahtumassa jonkin positiivisen merkityksen. Joku voi esimerkiksi kokea, että koettelemus opetti itselle jotain tärkeää tai tuki henkistä kasvua. Ehkä menetys saattoikin avata elämään uusia ovia. Resilienssin ja optimismin yhteys on ilmeinen senkin vuoksi, että jos pessimistisesti ajattelee, ettei pysty tekemään tilanteelleen mitään, ei silloin edes yritä mitään. Optimismi saa yrittämään ja etsimään keinoja. Resilientit ovat siten hyviä ongelmanratkaisussa.

On kiintoisaa, että resilientit kokevat myönteisiä tunteita, vaikka kokisivat samaan aikaan stressiä. Kyseessä voi olla kyky kiinnittää enemmän huomiota positiivisiin tunteisiin. Liiallisuuteen asti vietynä tämä saattaa johtaa yltiöoptimistisuuteen ja piittaamattomuuteen vakavista ongelmista. Tutkimus tukee kuitenkin enemmän sitä, että myönteiset tunteet ovat auttava coping-keino. Myönteiset tunteet auttavat myös fysiologisella tasolla palautumaan negatiivisten tunteiden aiheuttamalta kuormitukselta.

Tutkimuksissa on löydetty myös, että resilienssi yhdistyy sinnikkyyteen. Sinnikkyys saa ponnistelemaan ja antaa poweria toimia. Resilientit käyttävät myös huumoria vahvistamaan myönteisiä tunteita (katso aiempi bloggaus huumorin terveysvaikutuksista ja huumorin lisäämisestä). He osaavat myös hyödyntää rentoutumistekniikoita kiperän paikan tullen. Toiveikkuus, joka kuuluu myönteisten tunteiden perheeseen, on yhteydessä palautumiskykyyn. Se ehkäisee masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä vakavien menetysten ja uhkatilanteiden jälkeen.

Itsetuntemus, omien vahvuuksien tunnistaminen ja niihin luottaminen vaikeuksissa ovat resilienssiä edistäviä tekijöitä. Omiin luonteenvahvuuksiin pääset tutustumaan VIA-testillä. On hyvä tunnistaa omia vinoutuneita ajattelutapoja (esimerkiksi katastrofiajattelu), joita voi kyseenalaistaa ja kääntää rakentavammiksi. Läheiset ihmissuhteet ja niissä muodostuva empatia ovat myös resilienssiä tukevia tekijöitä.

Seuraavan kerran, kun ajattelet, ettet pysty johonkin, voit miettiä resilienssiä, ja saada siitä voimaa.

Teksti: Anne Haikola
Psykologi ja Positive Psychology Practitioner

Lähteet:

Bonanno, G. A. (2010). The Other Side of Sadness: What the New Science of Bereavement Tells Us About Life After Loss. New York: Basic Books.

Goodman, F. R., Disabato, D. J., Kashdan, T. B., & Machell, K. A. (2017). Personality strengths as resilience: A one-year multiwave study. Journal of Personality, 85(3), 423-434. doi: 10.1111/jopy.12250

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Korkeila, J. (2017). Terve mieli terveissä aivoissa. Duodecim, 133, 209-214. Noudettu 12.12.2018 osoitteesta http://suomenaivot.fi/files/terveet_aivot100v_Duodecim2017_art4.pdf

Reivich, K., & Shatté, A. (2011). The Resilience Factor: 7 Keys to Finding Your Inner Strength and Overcoming Life's Hurdles. New York: Harmony.

Tugade M. M., & Fredrickson, B. L. (2004). Resilient individuals use positive emotions to bounce back from negative emotional experiences. Journal of Personality and Social Psychology, 86(2), 320-333. doi:  [10.1037/0022-3514.86.2.320]

On kiitosten ja uusien seikkailujen aika

Suuren suuri ja lämmin kiitos vuodesta 2018!
 
Jos vuotta 2018 kuvaisi Joyllan kannalta yhdellä sanalla, tuo sana olisi kasvu.
 
Olemme saaneet kokea ja kehittyä paljon. Olemme onnistuneet ja tehneet virheitä. Olemme saaneet kasvaa myös ihmisinä. Kiitos teille kaikille! Te, hyvät asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme, olette mahdollistaneet meille tämän suuren seikkailun.
 
Tässä muutamia nostoja Joyllan kuluneesta vuodesta:
 
Tammikuu
Ensimmäiset  Positive Psychology Practitioner (PPP) -opiskelijat aloittavat opintonsa. Lähiopetusta sisältävä koulutus toteutetaan Tampereella.
 
Helmikuu
Kehitämme ahkerasti tuotteitamme ja siinä sivussa hoidamme markkinointia.
 
Maaliskuu
Ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettava PPP-koulutus alkaa ja ensimmäinen vapaapaikka jaetaan.
 
Huhtikuu
Teemme hommia niin Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Ylläksellä kuin New Jerseyssäkin. Haaveemme joustavasta työstä ovat nyt totta.
 
Toukokuu
Ensimmäinen palkka kilahtaa tilille! Takana on kaksi ja puoli vuotta yrittäjinä.
 
Kesäkuu
Opiskelijoilta kerätyt ja saadut palautteet saavat meidät ymmärtämään entistä paremmin, että olemme todellakin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
 
Heinäkuu
Ensimmäinen kunnon loma yrittäjäuralla! Meidän suustamme ei jatkossakaan kuulu lausetta "päivääkään en ole lomaa pitänyt".
 
Elokuu
Tiimi alkaa kasvaa. Upea ja lahjakas Josetta liittyy onneksemme innoissaan porukkaan.
 
Syyskuu
Järjestämme Joyllan historian ensimmäiset Kukoistuskekkerit PPP-opiskelijoille. Lämmin ja rento kokoontuminen kerää väkeä Helsingin Lauttasaareen aina Rovaniemeltä asti.
 
Lokakuu
Media noteeraa Joyllan. Luovuus kukkii tiimissä, ja siitä seuraa useita toimintaa kehittäviä ja tehostavia oivalluksia.
 
Marraskuu
Toteamme suureksi iloksemme kolmen vuoden yrittäjätaipaleen johtaneen kannattavaan  liiketoimintaan. Liikevaihto on kasvanut kymmenkertaiseksi edellisvuodesta!
 
Joulukuu
Tunnemme suurta kiitollisuutta. Kiitämme upeita asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tästä vuodesta! Saamme tehdä huippuhienoa ja merkityksellistä työtä.

Onnea uuteen vuoteen!

Unelmoidaan kaikki ensi vuonna isosti! Se tarkoittaa jokaiselle eri asioita, mutta unelmoimalla, uskomalla unelmiimme ja toimimalla niiden eteen hyvässä hengessä saatamme, kuten tiedät, saavuttaa upeita juttuja. Ja varsinkin hienoja kokemuksia ja yllättäviäkin seikkailuja matkalla kohti unelmiamme.
 
Ei lannistuta matkalle hyvin todennäköisesti osuvista vastoinkäymisistä vaan nähdään ne osana reissua.  Ammennetaan voimaa juhlimalla tiellemme osuvia kiitollisuuden aiheita, pieniä ja suuria.
 
Odotamme ilolla ja uteliaina uuden vuoden mukanaan tuomia uusia seikkailuja ja kauniita kohtaamisia. Toivomme sinulle mahtavaa vuotta 2019!
 
Ilolla,
Netta ja Paulina