5 vinkkiä flown kokemiseen!

Comment

5 vinkkiä flown kokemiseen!

Flown ei tarvitse tarkoittaa vain kerran vuodessa järjestettävää helsinkiläistä festivaalia. Se voi olla osa työtäsi ja vapaa-aikaasi muutenkin – ja täten edistää hyvinvointiasi.

Mihaly Csikszentmihalyin mukaan flow on tila, jossa henkilö keskittyy vain käsillä olevaan tekemiseen niin syvästi siihen uppoutuen, että kaiken muun (kuten ajan) merkitys näyttää katoavan. Tutkimusten mukaan flown kokemisella on monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia: se kehittää itsetuntoa positiiviseen suuntaan, lisää hallinnan tunnetta ja auttaa nauttimaan tekemisestä tylsistymisen sijaan. Nämä puolestaan voivat edistää merkityksellisyyden ja  onnellisuuden kokemusta.

HAASTEEN JA KYKYJEN TASAPAINO

Olennaista on löytää juuri itselle sopiva tekeminen flown kokemiselle, oli se sitten jotain työhön liittyvää, tietokonepelit tai käsityöt. Edellytyksenä flowlle on kuitenkin sopiva tasapaino tehtävän haastellisuuden ja henkilön omien kykyjen välillä. Jos tehtävä on liian haastava, se saattaa alkaa helposti ahdistaa. Jos taas tehtävä on liian helppo, se ei riitä pitämään mielenkiintoa yllä.

Monesti ihmiset luulevat, että flow on jotain ihanaa, helppoa ja kivaa, vaikka todellisuudessa flow vaatii todellisen haasteen ja kokemuksen sen hallitsemisesta. Suomalainen flowta tutkinut Kirsti Lonka onkin todennut, että palkitsevaa flow-kokemusta edeltää usein ahdistus siitä, etteivät omat taidot riitä tehtävään. Taitojen kehittyessä ja haasteen pikkuhiljaa helpottuessa flown palkitsevuus alkaa.

Sitten niihin vinkkeihin! Alle valittuna 5 tapaa, jotka voivat auttaa flown lisäämisessä:

  1. KÄYTÄ VAHVUUKSIASI

    Vahvuudet voivat olla hyvä tapa päästä flow-tilaan, sillä todennäköisesti niihin sinulla liittyy myös paljon kykyjä. Muistathan kuitenkin, että tehtävä ei saa olla liian helppo, joten pyri myös kehittämään ja haastamaan itseäsi vaikka käyttäisit vahvuuksiasi. Omiin vahvuuksiin voi alkaa tutustua pyytämällä esimerkiksi palautetta omilta läheisiltä tai työkavereilta. Jos olet kiinnostunut luonteenvahvuuksistasi, käy selvittämässä ne VIA-testin avulla!

  2. ANNA TEKEMISELLE UUSI MERKITYS

    Mitäs sitten, jos esimerkiksi oma työ sisältää paljon tehtäviä, jotka oikeastaan ketuttavat enemmän kuin inspiroivat? Miten kokea flowta lasten kanssa leikkiessä, kun askartelu on vielä paperisilpun leikkaamista ja myös pehmolelujen asettelu riviin tylsistyttää sinua itseäsi?

    Kokeile antaa tekemisellesi uusia merkityksiä. Voit kokeilla esimerkiksi pelillistää työtäsi asettamalla itsellesi tiettyjä tavoitteita tai yrittää tehdä Excel-taulukoistasi myös visuaalisesti miellyttäviä. Jos haluaisit lisää flowta päiviin lasten kanssa, kokeile haastaa itseäsi uusilla tavoilla yhdessä lasten kanssa puuhailemalla: kun vaikka askartelette, keskity joskus myös omaan taiteiluusi lasten auttamisen lisäksi, jotta pääset haastamaan omiakin kykyjäsi.

  3. VARAA KALENTERIIN KIIREETÖNTÄ AIKAA

    Kiire ja stressi ovat usein mainioita tapoja karkottaa flow, sillä jos keskittyminen on kellon tuijottamisessa, miten tekemiselle voisi antautua täysin? Yritä siis varata flowlle kiireetöntä aikaa, jolloin voit tehdä sinua kiinnostavia, mutta haastavia asioita. Muista myös, että puhelimen äänettömälle säätäminen tai toiseen huoneeseen jättäminen voi olla tehokas tapa auttaa sinua uppoutumaan ilman keskeytyksiä!

    Kuten kaikki varmasti tiedämme, aina emme pysty täysin kiireettömästi uppoutumaan tekemiseen esimerkiksi töissä. Flowta ei kuitenkaan tarvitse kokea jokaisen työtehtävän yhteydessä, ja asiaa voi alkaa pohtia enemmän, jos ei koe työssään ikinä flowta.

  4. PÄÄSTÄ IRTI TURHASTA ITSEKRITIIKISTÄ JA KESKITY TEKEMISEEN

    Toisinaan omaa tekemistään kannattaa arvioida halutessaan vasta jälkikäteen, ei kesken tekemisen. Flown yksi elementeistä onkin itsekriittisyyden vähentyminen, mutta sitä voi myös toisinaan tietoisesti edistää.

    Tämäkään blogipostaus ei olisi saanut koskaan alkuaan, jos ei olisi aluksi vain antanut tekstin tulla virheineen. Flow-tilaan pääsemisen kannalta armollisuus omaa tekemistä kohtaan on siis usein hyvin olennaista!

  5. ÄLÄ YRITÄ PAKOTTAA FLOWTA

    Hyväksy, että flow-tilassa ei voi olla joka hetki. Tutkimusten mukaan flowta koetaan enemmän työssä kuin vapaa-ajalla, mutta työkään ei voi olla pelkkää uppoutumista.

    Flow-tilassa ei myöskään kannata olla jatkuvasti, sillä tarvitsemme myös rentouttavia hetkiä, joissa emme joudu koettelemaan kykyjämme ja haastamaan itseämme. Yksinkertaisten ja helppojen asioiden tekeminen tuntuu joskus hyvältä ja hyvä niin: tällöin palaudumme ja keräämme voimavaroja.

Toivottavasti saat näistä vinkeistä apua omanlaisesi flown löytämiseen ja osaat ehkä auttaa myös ystävää tai työkaveria löytämään omansa.

Aurinkoa marraskuiseen päivääsi!

 Josetta Lehtonen, Joylla. Flow, uppoutuminen.

Teksti: Josetta Lehtonen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa
sekä Joyllan Community Happiness -vastaava

Comment

Laajakuva vahvuuksiin

Comment

Laajakuva vahvuuksiin

Tiedätkö, missä olet hyvä? Mitkä ominaisuutesi ovat sitä aidointa sinua? Mistä saat eniten energiaa ja tunnet, että teet juuri sitä, mihin sinut on tarkoitettu?

Omat vahvuudet ovat usein kuin tuttu kotimetsä. Ne ovat niin lähellä itseä, ettei niitä edes huomaa. Usein keskittyy tuijottamaan yksittäisiä puita, niitä vähäoksaisia ja kuivimpia (lue: omia heikkouksia). Sitä näkee vain tietyn puupolon, ja koko muu metsikkö unohtuu.

On toki hyvä olla selvillä heikkouksistaan, mutta jos haluaa olla onnellinen, kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiin. Niiden käyttäminen arjessa lisää tutkitusti paitsi onnellisuutta, myös itsevarmuutta. Lisäksi vahvuudet paljastavat arvosi, mitä elämässä eniten arvostat. Ilman vahvuuksia arvot jäisivät korkealentoiseksi sanahelinäksi (vapaus, veljeys, tasa-arvo…), mutta vahvuuksia hyödyntämällä ne muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.

Täytyy vain selvittää omat vahvuudet ja ottaa ne käyttöön. Tosin tutkimusten mukaan vain kolmasosa ihmisistä tunnistaa omat valttikorttinsa. En itsekään olisi vielä pari viikkoa sitten osannut luetella viittä top-vahvuuttani, heikkoudet kylläkin. Uskon, että syy siihen oli yksinkertaisesti se, että vahvuuteni olivat liian itsestään selviä. Ihan liian isoja paloja syvimmästä olemuksestani, siitä kuka olen aina ollut. Onneksi ilmainen nettitesti auttoi näkemään metsän puilta.

VALAISEVA VAHVUUSTESTI

Klikkailin netissä VIA (values in action) -testin, jonka positiivisen psykologian johtavat asiantuntijat ovat kehittäneet mittaamaan luonteenvahvuuksia. Tulokset yllättivät. Kun luin listaa vahvuuksistani, ensireaktioni oli: huh, miten suuria sanoja! Tunsin itseni pieneksi tuloksieni rinnalla, enkä kokenut täyttäväni niiden isoja lupauksia. Olin tottunut näkemään puita, en metsää.

Mutta luettuani tarkemmin vahvuuksien kuvauksia aloin nähdä valoa… Kyllä vain, tällainen minä pohjimmiltani olen. Tämä vaikuttaa kaiken taustalla, tämän takia teen työtäni ja tämä saa sieluni liekkeihin.

Ykkösenä omalla listallani oli rehellisyys. Se on rohkeutta olla oma itsensä ja seurata sydäntään, omia arvojaan. Nyt kun mietin elämääni, tämä vahvuus on kulkenut sen punaisena lankana lapsesta asti. Olen vain käyttänyt siitä eri sanaa: totuus. Olla totuudellinen itselleen ja sitä kautta muille. Olla se, kuka on – koska näin sydän sanoo.

Toisella sijalla komeili vahvuus, josta en ollut ennen kuullutkaan: kauneuden ja erinomaisuuden arvostus. Kuvauksessa luki: ”huomaat ja arvostat kauneutta kaikilla elämänaloilla.” Tämä sielun vahvuus tuntui heti omalta. Rakastan kaikkea kaunista, mikä koskettaa sielua. Aavaa merta, avaruutta, vuoria, kukkia, kauniita värejä ja vaatteita, musiikin, tanssin ja sanojen kauneutta…

Kolmantena oli oppimisen ilo. Tämäkin oli jäänyt täysin huomioimatta liian itsestäänselvyytenä. Mielessäni vilisi kuvia lapsuudesta kirjojen maailmassa, loputtomista kysymyksistä, innostuksista ja kaukokaipuusta. ”Opi joka tilanteesta, joka ihmiseltä” kuuluu tämän viisauden vahvuuden motto. Sitä todellakin olen tehnyt, tiedostamattani, läpi elämän.

Oivalsin, että juuri vahvuuteni tuovat merkityksen elämääni. Ne ovat paitsi arvojani, myös tärkeimpiä työvälineitäni. Olen onnellisin, kun saan etsiä kauneutta niin ihmisistä kuin elämästä ja jakaa löytöni muille sydämestäni, totuudestani, käsin. Jos vielä matkan varrella olen oppinut jotain uutta ja lopputuloksena luonut jotain kaunista, olen onnistunut.

Testaa omat vahvuutesi täältä!

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa.
Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

 Kirsi-Marja Kauppala, positiivinen psykologia, vahvuuksiin keskittyminen. Joylla.

Comment

Somekoulutusta, hajonnut pelihuone ja yllätyksiä kotimatkaan

Comment

Somekoulutusta, hajonnut pelihuone ja yllätyksiä kotimatkaan

Viime viikolla pääsimme matkaamaan koko Joyllan tiimin voimin kohti Tallinnaa.
Mitä viikonlopusta sitten oikeastaan jäikään käteen?

INSPIRAATIOTA ADAMA SOFIALTA

Perjantai päästiin starttaamaan hyvin käyntiin, kun upea hyvinvointialan yrittäjä ja myös Positive Psychology Practitioner -opiskelija Adama Sofia piti tiimillemme sosiaaliseen mediaan liittyvää koulutusta rennoissa tunnelmissa:

Poimittiin tietenkin Adama Sofialta muutama vinkki myös teille jaettavaksi:

  1. Ole myös somessa aito oma itsesi! Iloa ja onnea on ihana levittää, mutta myös omaa haavoittuvuutta voi tuoda esiin.

  2. Instagramissa story-ominaisuus eli 15 sekunnin mittaiset videot ovat nyt kovassa huudossa: Joylla ainakin ottaa tästä koppia ja jakaa jatkossa enemmän ajatuksia tätä kautta! Seuraa meitä nimimerkin @joyllafi takaa.

  3. Palautuminen on tärkeää myös sosiaaliseen mediaan liittyvien hommien parissa: videoiden kuvaaminen ja interaktiivisuus omien seuraajien kanssa ei ole vain jotain ekstraa vaan myös työtä, joka kuluttaa. Muista siis arvostaa kaikkea työtäsi ja antaa itsellesi aikaa palautua ja levätä!


Suuri kiitos vielä Adama Sofialle, jonka huippuasenne motivoi ja inspiroi meitä vielä pitkään! Adama Sofian Instagramista (@adamasofia) sekä Youtube-kanavalta löydät paljon vinkkejä ja ajatuksia hyvinvointiin liittyen: laittakaa ihmeessä tämä kanava seurantaan ja käykää kurkkaamassa esimerkiksi video liittyen Adama Sofian PPP-opintoihin!

KUOHUVAA JA YLLÄTYKSIÄ

Mikäpä sen parempi tapa aloittaa päivä kuin skumppa-aamiaisen kautta taidemuseoon sivistymään ja haltioitumaan. Suosittelemme vierailemaan taidemuseo Kumussa, jos piipahdatte Tallinnassa! Varsinaista jännitystä ja toimintaa päivään kuitenkin toi osallistuminen pakohuonepeliin, joka haastoi kyllä kaikkien tiimiläisten hoksottimia ja heittäytymistä. Pelistä sen enempää paljastamatta voidaan kertoa, että jotkut tiimiläisistä olivat hieman rohkeampia kuin toiset… Pelimme sai kuitenkin yllättävän ja ennenaikaisen lopun, kun jännitysnäytelmä jouduttiin keskeyttämään pelihuoneen teknisen vian vuoksi!

Niinpä haastamme sinut suosittelemaan meille jotain pakohuonepeliä Helsingissä! Lupaamme raportoida, jos tämäkin huone hajoaa ja Joylla lopettaa pakohuonepelien tuhoamisen.

YLTIÖOPTIMISTISUUS EI AINA KANNATA

Mitä olisikaan lomamatka Tallinnaan ilman, että joskus myöhästyy laivasta? No niinhän siinä sitten kävi, että optimistisuus voi kääntyä joskus omaa etua vastaan. Tähänkin kommellukseen olisimme ennen suhtautuneet ehkä hieman kriittisemmin ja synkemmin mielin, mutta jotain niin perustavanlaatuista tuo oman ajattelun kehittäminen ja haastaminen on saanut aikaan, että iloksihan tämäkin sattumus kääntyi. Taas se huomattiin, että oma asenne ratkaisee aika paljon!

Eikä yksi kilistely ja illallinen lisää tietenkään voinut olla pahitteeksi , onhan meillä paljon syitä olla kiitollisia ja juhlia tätä kaikkea.

Aurinkoista loppuviikkoa!
Ilolla,
Joyllan tiimi

 Joylla, positiivinen psykologia, sosiaalinen media, instagram, Lenita Lehtonen, Josetta Lehtonen, Adama Sofia, Paulina Piippo ja Netta Lehtonen.

Tunnelmia some-koulutuksesta: kiitos Adama Sofia!

Comment

PPP-verkkokoulutuksen vapaapaikat on jaettu

Comment

PPP-verkkokoulutuksen vapaapaikat on jaettu

Vapaapaikat marraskuussa alkavaan, puoli vuotta kestävään Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen on jaettu. Onneksi olkoon, Riitta Merri ja Juha Lantz!

Saimme jälleen hurjan paljon loistavia hakemuksia. Videot saivat meidät liikuttumaan, inspiroitumaan ja ilahtumaan, ja jokainen niistä olisi voinut tulla valituksi. Suuret kiitokset kaikille hakijoille!

Tälläkin kerralla päätimme jakaa lupaamamme yhden paikan sijasta kaksi vapaapaikkaa, koska – kuten sanottu – hakemukset olivat niin mahtavia.

POSITIIVINEN OTE HEIJASTUU AUTETTAVIIN

Tätä kirjoitettaessa Riitta Merri on jo Bangladeshissa Punaisen Ristin kansainvälisenä avustustyöntekijänä, Hospital Administratorina.

– Verkkokoulutus on sattuneista syistä ainut tapa, jolla voin tätä nyt tehdä. Onneksi tiedän, että sairaalan verkko toimii tosi hyvin, Riitta kertoi ennen lähtöään.

Miksi päätit hakea vapaapaikkaa ja osallistua Joyllan järjestämään positiivisen psykologian asiantuntijakoulutukseen?

– Uskon positiivisen psykologian opeista olevan paljon hyötyä. Esimerkiksi resilienssiin liittyvät taidot ovat kullanarvoisia nimenomaan oman jaksamisen kannalta. Lisäksi pystyn varmasti jakamaan saamiani oppeja paikan päällä kollegoilleni. Ja kun kollegat ovat innostuneita ja tekevät töitään positiivisella otteella, niin aivan varmasti se heijastuu myös autettaviin, Riitta perustelee.

 Riitta Merri osallistuu Joyllan Positive Psychology Practitioner -opintoihin kiireisen avustustyön ohessa. Kuvassa hän on nykyisellä kotikadullaan Bangladeshissa.

Riitta Merri osallistuu Joyllan Positive Psychology Practitioner -opintoihin kiireisen avustustyön ohessa. Kuvassa hän on nykyisellä kotikadullaan Bangladeshissa.

OPIT TUKEVAT IHMISEN MUUTOSTA

Tamperelainen Juha Lantz on Riitan tavoin vakuuttunut siitä, että positiivisen psykologian opit auttavat häntä monin tavoin – etenkin auttamaan muita.

– Minusta saatte hyvin intohimoisesti työhöni ja opiskeluihini suhtautuvan, innostuneen ja innokkaan opiskelijan, Juha vakuutti hakemuksessaan.

– Tulen viemään oppeja päihdehoitokentälle eli huume- ja alkoholiriippuvaisten kanssa työskentelyyn sekä lastensuojelun puolelle, missä myös osittain työskentelen. Eli vien oppeja lasten, nuorten ja aikuisten päihdehoitoon niin, että se kaikki oppi tukee isosti ihmisen muutosta.

– Olen hyvin ratkaisukeskeisesti orientoitunut ihminen ja uskon positiivisen psykologian vaikutuksiin tälläkin kentällä. Tarkoitus on vahvistaa ihmistä muutoksen tiellä, Juha korostaa.

 Juha Lantz uskoo positiivisen psykologian opeista olevan paljon hyötyä hänen työssään päihderiippuvaisten parissa.

Juha Lantz uskoo positiivisen psykologian opeista olevan paljon hyötyä hänen työssään päihderiippuvaisten parissa.













VERKKOKOULUTUS ALKAA MARRASKUUSSA

Seuraava Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus alkaa 5. marraskuuta. Jos sinäkin haluat positiivisen psykologian asiantuntijaksi, olet sydämellisesti tervetullut mukaan Riitan, Juhan ja lukuisten muiden motivoituneiden opiskelijoiden huippuporukkaan!

Saamamme palaute aiemmista, 20 opintopisteen PPP-koulutuksista on ollut erinomaista. Lisätietoja koulutuksesta – ja palautteista – saat täältä.

Ilolla,

Joyllan tiimi


Comment

Juttusarjan osa 2: Kiitollisuus auttamisen edistäjänä

Comment

Juttusarjan osa 2: Kiitollisuus auttamisen edistäjänä

Voisitko uskoa, että vielä 90-luvun alussa kiitollisuuden on esitetty olevan epämuodikasta? Ihmisten kyllä uskottiin tietävän, kuinka olla kiitollisia, mutta harvemmin kiitollisuutta kuitenkaan haluttiin esittää julkisesti.

Kiitollisuuden tunteen on määritelty heräävän, kun yksilö (hyötyjä) havaitsee toisen henkilön (hyväntekijän) tai muun lähteen tietoisesti toimineen hänen hyvinvointiaan hyödyntävällä tavalla. Useat kiitollisuutta käsittelevistä tutkimuksista ovat tarkastelleet kiitollisuuden tunteen heräämisen ”mekanismia”. Kiitollisuuden mekanismin on kuvailtu koostuvan kolmesta eri komponentista: järjestä, vapaaehtoisuudesta ja tunteista.

Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että yksilö tunnistaa älyllisesti hyväntekijän teon ”lahjana”, haluaa vapaaehtoisesti osoittaa tunnustusta siitä sekä arvostaa hyväntekijän tekoa. Ekonomisesta näkökulmasta katsottuna kiitollisuus näyttäytyy sen sijaan etujen vaihtokauppana: kun yksilö antaa tarkoituksellisesti toiselle jotain hyötyä tai etua, kiitollisuus toimii vastalahjana.

Uudemmat tutkimukset ovat suunnanneet huomionsa kiitollisuuden laajempaan sosiaaliseen merkitykseen sosiaalisten suhteiden sekä yksilön hyvinvoinnin edistäjänä. Esimerkiksi kiitollisuuden osoittaminen ja sen merkitys yltävät laajemmalle kuin yksinkertaiset ilmaisut ”kiitos” tai ”olen kiitollinen sinulle”, sillä yksinkertaiset arkipäiväiset kiitollisuuden osoitukset edistävät positiivisia suhteita muihin ihmisiin.

KIITOLLISUUS LISÄÄ AUTTAMISHALUA

Vaikka kiitollisuus vaikuttaa kiitollisuutta kokevaan itseensä, sen on esitetty vaikuttavan erityisesti yksilön toimintaan suhteessa muihin ihmisiin. Tutkimusten mukaan kiitollisuus lisää muun muassa auttamishalua, tukea ja empatiaa muita kohtaan sekä prososiaalista käyttäytymistä. Vaikka kiitollisuus voikin johtaa myös vain hetkelliseen auttamiseen, sen vaikutusten on todettu olevan myös pitkäkestoisempia: kiitollisuuden tunteen kautta rakentuvat ja vahvistuvat resurssit — ystävyyssuhteiden ylläpidosta rakkauden ja huolenpidon osoittamisen taitoihin — eivät ole vain hetkellisiä muutoksia vaan toimivat ikään kuin resurssien varastona, joista yksilö hyötyy, kun tilanne vaatii.

Barbara Fredrickson on esittänyt kiitollisuuden rakentavan yksilön sosiaalisia resursseja esimerkiksi tukemalla ja vahvistamalla ystävyyssuhteita ja muita ihmissuhteita. Kiitollisuuden kokeminen kehittää yksilön kykyjä osoittaa arvostusta ja välittämistä, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmissuhteisiin. Tämän on kuvailtu tapahtuvan yksilön ajatus- ja toimintamallien laajentumisen kautta: kiitollisuuden tunne saa yksilön venyttämään omaa ajatteluaan sekä miettimään luovemmin ja laajemmin tapoja, joilla hän voisi korvata kokemansa hyvyyden. Tämä pyrkimys taas poikii yhä uusia ideoita siihen, miten yksilö voisi osoittaa kiitosta ilman konkreettista lahjaa esimerkiksi eleiden, kosketuksen, sanojen tai huolenpidon avulla.

Kun näitä uusia tapoja kiitollisuuden osoittamiseksi harjoittelee tarpeeksi, niistä voi ajan myötä muodostua taitoja tunteiden ilmaisuun. Esimerkiksi kiitollisuuden vaikutuksia rakastamisen taitojen kehittymiseen ei ole kuitenkaan vielä täysin selvitetty. On vielä epäselvää, olisiko mahdollista, että kiitollisuutta vastikään kokeneet henkilöt tietäisivät kiitollisuuden avulla paremmin, kuinka osoittaa rakkautta ja myötätuntoa.

KIITOLLISUUS VAIKUTTAA YKSILÖÖN USEILLA ERI ELÄMÄNALUEILLA

Kiitollisuuden on todettu saavan aikaan positiivisia vaikutuksia myös suhteessa kiitollisuuden kokijaan itseensä eri elämänalueisiin liittyen. Robert Emmonsin ja Michael McGulloughin tutkimuksessa osallistujat jaettiin kolmeen joukkoon, joista yksi kirjasi ylös viikon aikana tapahtuneita merkittäviä asioita, toinen stressaavia asioita ja kolmas ryhmä kiitollisuutta aikaansaavia tapahtumia.

Kiitollisuuden aiheita ylös kirjanneet raportoivat viikon aikana vähemmän fyysisiä vaivoja, säännöllisempää kuntoilua, enemmän edistystä tavoitteiden suhteen, lisääntynyttä sosiaalista tukea muille ihmisille, enemmän optimismiin viittaavia ajatuksia sekä yleisesti korkeampaa yleistä hyvinvointia kuin muissa ryhmissä olleet henkilöt.

Fredricksonin mukaan kiitollisuus on mahdollisesti myös yksi merkityksellisistä osista, kun puhutaan ihmisten täyden potentiaalin esiintuomisesta — kukoistamisesta. Kiitollisuuden kokemisen on myös todettu lieventävän negatiivisia kokemuksia kuten paheksuntaa, kateutta ja katumusta. Näin kiitollisuuden voidaan nähdä toimivan eräänlaisena suojamuurina negatiivisia tuntemuksia vastaan.

SEURAAVAN OSAN AIHEENA IHAILU

Juttusarjan seuraavan osan aiheena on ihailu ja sen vaikutukset yksilön toimintaan: keskitytään esimerkiksi motivaatioon, tavoitteisiin ja myös kateuteen. Sitä ennen voit miettiä, miltä ihailu sinusta tuntuu tai miten se vaikuttaa sinuun. Ketä tai mitä sinä ihailet?

josettalehtonen.jpg

Teksti: Josetta Lehtonen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa
sekä Joyllan Community Happiness -vastaava


Lähteet:

Algoe, S. B., & Haidt, J. (2009). Witnessing excellence in action: the ‘other- praising’ emotions of elevation, gratitude, and admiration. The Journal of Positive Psychology, 4(2), 105–127. https://doi.org/10.1080/17439760802650519

Emmons, R. A., & McCullough, M. E. (2003). Counting blessings versus burdens: An experimental investigation of gratitude and subjective well-being in daily life. Journal of Personality & Social Psychology, 84(2), 377–389. https://doi.org/10.1037//0022-3514.84.2.377

Fredrickson, B. L. (2004). Gratitude, Like Other Positive Emotions, Broadens and Builds. In R. A. Emmons & M. E. McCullough (Eds.), The Psychology of Gratitude (pp. 144–166). Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780195150100.003.0008

McAdams, D. P., & Bauer, J. J. (2004). Gratitude in Modern Life: Its Manifestations and Developments. In R. A. Emmons & McCullough (Eds.), The psychology of gratitude. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780195150100.003.0008

McCullough, M. E., Kilpatrick, S. D., Emmons, R. A., & Larson, D. B. (2001). Is gratitude a moral affect? Psychological Bulletin, 127(2), 249–266. https://doi.org/10.1037//0033-2909.127.2.249

Peterson, B. E., & Stewart, A. J. (1996). Antecedents and contexts of generativity motivation at midlife. Psychology and Aging, 11(1), 21–33. https://doi.org/10.1037/0882-7974.11.1.21

Steindl-Rast, D. (2004). Gratitude as Thankfulness and as Gratefulness. In R. A. Emmons & M. E. McCullough (Eds.), The psychology of gratitude (pp. 282– 290). Oxford; New York: Oxford University Press.

Comment

Vieraskynä: Uskallatko kukoistaa?

Comment

Vieraskynä: Uskallatko kukoistaa?

Uskotko, että hyvinvointi on pelkkää hyvää oloa, iloa ja zenimäistä mielenrauhaa? Toivottavasti et, sillä tuo uskomus on hyvinvoinnin ja onnellisuuden suurin este. Täyteen kukoistukseen tarvitaan tunteiden koko kirjo – ja niiden tuntemiseen roppakaupalla rohkeutta.

Seuraava tieto voi tulla järkytyksenä, mutta on hyvä tehdä selväksi jo kättelyssä: Positiivisia ja negatiivisia tunteita ei ole olemassa. On vain tunteita. Ja kaikki niistä ovat yhtä tärkeitä.

Ymmärrän hämmennyksesi, sillä olin itsekin vuosikausia saman kollektiivisen väärinkäsityksen vallassa. Kun jo pienestä asti rohkaistaan tuntemaan tietynlaisia tunteita ja tukahduttamaan toisia, ei ole ihme, jos sama tunteiden kahtiajako jatkuu aikuisuuteen. Positiivisuutta hehkuttavassa maailmassa tahdotaan vain hyviä viboja, ei itkua ja hammasten kiristelyä, häpeästä tai pelosta puhumattakaan.

OMIA TUNTEITA PAOSSA

Haluaisimme vain toisen puolen kakusta, ne välittömät hyvän mielen herkut iloineen ja innostuksineen. Sen raskaamman puolikkaan suruineen, pelkoineen, ärsytyksineen ja tylsyyksineen heittäisimme mieluusti kompostiin. Ja kuitenkin – elämä on koko kakku. Jos kieltäydymme tuntemasta toista puolta, emme nauti kunnolla toisestakaan. Sillä jos yhtä tunnetta tukahduttaa, tukahduttaa samalla kaikkia.

Kun elämän pitäisi tuntua vain mukavalta, ikäviä tunteita paetaan kaikin keinoin. Shoppailulla, seksillä, suklaalla, viinillä, kissavideoilla, salitreenillä, Tinderillä... Mitä tahansa muuta, kunhan ei sitä ahdistavaa, pelottavaa tai raskasta tunnetta. Valitettavasti mikään pakotie ei poista epämukavaa tunnetta. Päinvastoin, tukahduttamalla tunne vain kasvaa. Se ei katoa muuten kuin tuntemalla.

Miksi silti toimimme näin? Miksi emme luota kykyymme kestää epämukavuutta? Miksi tyydymme puolikkaaseen kakkuun ja uskomme olevamme paljon vähemmän kuin mitä oikeasti olemme?

ELÄKÖÖN EPÄMUKAVUUS!

Positiivisen psykologian tohtori Robert Biswas-Diener muistuttaa mainiossa The upside of your dark side -YouTube-puheessaan, että nykyihmisellä on paremmat oltavat kuin entisaikojen kuninkaallisilla. Elämme täydellisen mukavuuden keskellä. Valoa, lämpöä, lämmintä vettä, kauralatteja ja someviihdettä on käden ulottuvilla 24/7. Mutta pumpulisella mukavuusalueella oleskelulla on myös hintansa. Pieninkin epämukavuus ahdistaa. Emme usko kestävämme ikäviä tunteita ja olosuhteita – ja samalla ne mukavatkin tunteet laimenevat. Ja pian mikään ei oikein tunnu miltään...

Biswas-Diener kehottaakin kehittämään epämukavuuden sietokykyä, oli se sitten olosuhteiden tai omien tunteiden. Sillä juuri se taito on todellisen hyvinvoinnin ja menestyksen taustalla. Henkinen vahvuus, viisaus, joustava asenne ja pysyvä onnellisuus eivät synny tyytyväisessä pumpulissa. Sen sijaan, että pyrkisi pelkkään yltiöpositiivisuuteen, hyvinvoinnin kannalta suositeltavampaa olisi ottaa koko paletti haltuun, valoineen ja varjoineen.

Todelliseen kukoistukseen on vain yksi reitti ja se vie suoraan epämukavuusalueelle. Uskallatko kohdata ja hyväksyä itsesi kaikkine tunteinesi? Sallitko haastavien tunteiden näyttää, mikä sinulle on tärkeää ja kuka todella olet?

 Kirsi-Marja Kauppala Kuva: Johanna Lätti

Kirsi-Marja Kauppala
Kuva: Johanna Lätti

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa.
Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

Comment

Kukoistavaa syksyä!

Comment

Kukoistavaa syksyä!

Päättynyt syyskuu oli Joyllalle todellista ilon ja onnistumisten aikaa. Tässä muutamia syyskuisia kohokohtia:

PPP-KOULUTUKSET INNOSTAVAT

Ennätykselliset 50 upeaa ihmistä aloitti Positive Psychology Practitioner -opinnot syyskuun alussa – suurin osa verkossa ja loput Tampereella. Onnittelemme opiskelijoitamme mainiosta valinnasta ja kiitämme Tampereen ja Helsingin seudun kesäyliopistoja hyvästä yhteistyöstä. Tähän puoli vuotta kestävään PPP-koulutukseen voit tutustua täällä.

Ilahduttavan kysynnän vuoksi päätimme aloittaa uuden PPP-koulutuksen marraskuussa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset.

Lahjoitamme yhden vapaapaikan marraskuussa verkossa alkavaan PPP-koulutukseen. Hakuaika päättyy sunnuntaina 7. lokakuuta. Lisätiedot tästä.

Syyskuun viimeisellä viikolla saimme katsella ja kuunnella maaliskuussa PPP-opintonsa aloittaneiden verkko-opiskelijoiden hienoja lopputöiden esittelyitä.

  Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen aloittivat syyskuussa muun muassa hyvinvointialan yrittäjät Karita Tykkä, Piritta Hagman, Ritva Enäkoski ja Kaisa Jaakkola. Ritva on myös Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja.   (Karitan kuva: Emma Ronkainen, Kaisan kuva: Elise Kulmala)

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen aloittivat syyskuussa muun muassa hyvinvointialan yrittäjät Karita Tykkä, Piritta Hagman, Ritva Enäkoski ja Kaisa Jaakkola. Ritva on myös Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja.
(Karitan kuva: Emma Ronkainen, Kaisan kuva: Elise Kulmala)

KUKOISTUSKEKKEREITÄ JA -VALMENNUSTA

Syyskuussa vietettiin myös ensimmäisiä Joyllan järjestämiä Kukoistuskekkereitä. Paikalla oli suuri joukko samanhenkisiä Positive Psychology Practitioner -yhteisöön kuuluvia ihastuttavia ihmisiä. Helsingin Lauttasaaressa pidettyyn tilaisuuteen saapui väkeä ympäri Suomen.

Syyskuun lopussa saimme iloita myös siitä tiedosta, että ennätyssuuri joukko aloittaisi Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennuksen 1.10. Tähän kahdeksan viikon mittaiseen valmennukseen ehtii vielä mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset. Valmennus sisältää 30 päivän rahat takaisin -takuun. Eli jos et ole 30 päivän kuluessa täysin tyytyväinen kurssiin, palautamme sinulle koko ostosumman.

Myös somessa piisasi vipinää. Joyllan nettisivuilla vieraili syyskuussa enemmän porukkaa kuin koko viime vuonna yhteensä!

Aivan syyskuun lopussa saimme myönteistä huomiota myös perinteisessä printtimediassa. Muun muassa Kalevassa ilmestyi koko aukeaman juttu positiivisesta psykologiasta – ja heti perään Ilkassa, Satakunnan Kansassa...

MAHTAVAA PORUKKAA!

Joulukuun alussa kolme vuotta täyttävän Joyllan reipas ja positiivinen työ on siis huomattu ja mainioksi havaittu yhä laajemmalla rintamalla.

Eipä ihme, että Joyllan perustajat, soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo puhkuvat intoa:

”PPP-verkkokoulutuksessa ja Tampereen ryhmässä sekä Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennuksessa on aivan mahtavaa porukkaa. Mukana on valmentajia, työnohjaajia, psykologeja, hyvin monen alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Sitoutuneet ja innostuneet huippuasiakkaamme pitävät osaltaan huolen siitä, että me kouluttajat varmasti annamme kaikkemme”, Netta sanoo – ja jatkaa:

”Kukoistuskekkereillä oli niin hieno tunnelma, että olemme siitä vieläkin aivan innoissamme. On upeaa tehdä työtä, jonka koemme todella merkitykselliseksi. Huippua saada palvella ihania ihmisiä.”

”Syyskuu oli sellaista runsauden aikaa, että emme varmaan edes osaa huomioida kaikkea hyvää. Haluamme kiittää ihan kaikkia teitä. Siis asiakkaitamme ja kaikkia teitä, jotka elätte hengessä mukana. Haluamme jatkaa hyvää työtä ja olla luottamuksenne arvoisia myös jatkossa. Oikein hyvää loppusyksyä jokaiselle!” Paulina toivottaa.

Mikäli sinulla on mitä tahansa toiveita tai kysyttävää, ota meihin yhteys. Yhteystietomme löydät täältä. Tai voit laittaa viestiä vaikka saman tien osoitteeseen info@joylla.com

Ilolla,

Joyllan tiimi

Comment

VIERASKYNÄ: KUN PESSIMISTI TÖRMÄSI POSITIIVISEEN PSYKOLOGIAAN

2 Comments

VIERASKYNÄ: KUN PESSIMISTI TÖRMÄSI POSITIIVISEEN PSYKOLOGIAAN

En oikeastaan pidä nimestä positiivinen psykologia. Se on omiaan karkottamaan luotaan ihmiset, joille tämän tieteenalan löydöistä voisi olla kenties kaikkein eniten hyötyä.

Positiivisen psykologian tutkijoiden mukaan onnellisuustasostamme noin 50 % on perittyä, 10 % selittyy olosuhteilla ja loppuun 40 %:iin voimme itse vaikuttaa. (Tämä pätee silloin, kun perustarpeemme on tyydytetty.)

Eräänlainen epäoikeudenmukaisuus piilee siinä, että he, jotka ovat saaneet perintönä ns. onnelliset aivot, ovat todennäköisemmin onnistuneet elämään niin, että myös tuo 40 %:n palanen on kääntynyt iloksi. Kun taas he, jotka lähtevät liikkeelle onnettomammalla aivofysiologialla... Arvaat kyllä. Ja juuri siksi positiivisella psykologialla voisi olla jälkimmäiselle porukalle paljon annettavaa.

Melkein kuitenkin kävi niin, etten minäkään tarttunut positiivisen psykologian opintoihin, kun ne vastaani tulivat. Onneksi jokin hetkellinen optimismin tuulahdus osui minuun ja käänsi suunnan.

PALJON MUUTAKIN KUIN POSITIIVISTA AJATTELUA

Joyllan Positive Psychology Practitioner -opintojen alku saattaa pessimististä tuntua hieman tuskalliselta positiivisuushötöltä. Alitajuinen tunne siitä, että minunkin pitäisi olla yhtä iloinen kuin muut, on voimakas, ellei sitten ole omissa nahoissaan jo kovin kotonaan. Neuvoni tähän tilanteeseen on: ole rauhassa oma itsesi ja odota ajan kulumista. Asioiden sävyt moninaistuvat ja syvenevät, kun opinnoissa päästään eteenpäin.

Positiivinen psykologia ei nimittäin ole pelkästään positiivista ajattelua, eikä varsinkaan asioiden väkisin vääntämistä kauniiksi silloin, kun ne eivät sitä ole. Esimerkiksi itsemyötätunnon harjoittamisella on mahdollista lisätä sisäistä turvallisuuden tunnetta, joka puolestaan kasvattaa rohkeutta tarttua vaikkapa yhteiskunnan ongelmakohtiin. Kas näin: Jos tekemisistäni ei tykätä ja minut hylätään, tiedän, että löydän ainakin itsestäni ymmärtäväisen lohduttajan. Tai jos mokaan, ei se ole niin vakavaa, ja voin oppia ja kehittyä epäonnistumisen seurauksena jopa enemmän kuin ilman sitä.

Positiivinen psykologia kyllä harjoittaa myös kykyämme huomata hyvä toisissa ihmisissä, arkisessa ympäristössämme ja elämässämme ja kertoo, mitä hyötyjä tästä huomaamisesta on. Ei meidän tarvitse keksimällä etsiä vikoja sieltä, missä niitä ei ole.

Älkää antako minun edes aloittaa aiheesta eudaimoninen onnellisuus! Se on hedonisen onnellisuuden vastinpari, hetkellisen mielihyvän serkku, joka tavoittelee ohikiitävien onnenhetkien sijaan merkityksellisestä elämästä kumpuavaa onnellisuutta, ja on sen saavuttamiseksi valmis ponnistelemaan ja sietämään ajoittaista epämukavuutta. Tästä kaikesta puhuu positiivinen psykologia. Siitäkin kyllä, miksi myös hedoninen onnellisuus sopivasti annosteltuna tekee hyvää itse kullekin – mikä ihastuttava lomapäivä alituisesta merkityksellisyyden rakentelusta!

KUKOISTAVA JA EREHTYVÄINEN SAMASSA PAKETISSA

PPP-opintojen lopputyön myötä minulle tärkeäksi muodostunutta itsemyötätuntoa sovelletaan nykyään myös terapiatyössä. Tämä hälventää positiivisen psykologian rajaa erillisenä psykologian saarekkeena, ja hyvä niin.

Kukaan meistä ei ole vain mielenterveyden haasteita ja ongelmia, joita psykologiassa on valtaosin tutkittu. On kuitenkin paljon heitä, jotka ovat niin tottuneita epäonnistujan ja huonon ihmisen viittaansa, että he tarvitsisivat melkein kuin luvan olla hyviä, kyvykkäitä, tarpeellisia ja toivottuja pystyäkseen olemaan sitä. Positiivisen psykologian menetelmin tapahtuva vahvuuskartoitus voisi olla yksi esimerkki tuosta ”luvasta”. Jokaisella meistä on vahvuuksia, jotka joillakin vain odottavat huomaamista kaiken ongelmien selvittelyn alla.

Samaan aikaan on paljon heitä, jotka kaipaavat kipeästi lupaa epäonnistua. Tiedäthän: Menestyjä, joka tuntee juoksevansa aina vain kovemmin pystyäkseen pitämään yllään loistavan ihmisen viittaansa. Olisi helpottavaa, jos voisi julkisesti, tai ainakin omalla työpaikallaan näyttää pelkäämättä virheensä, mutta sosiaaliset normit vaativat usein aivan muuta.

Itsemyötätuntoon kuuluva jaetun ihmisyyden osatekijä voi auttaa tässä. Se muistuttaa, että kaikki olemme menestyksemme keskelläkin ja siitä huolimatta erehtyväisiä. Epäonnistumme, joskus pienemmin ja joskus suuremmin. Kohtaamme toisinaan vaikeuksia ja se kuuluu ihmisen osaan.

Voidaksemme hyvin ja jakaaksemme hyvää ympärillemme tarvitsemme kokonaista ihmisyyttä. Psykologian saralla positiivinen psykologia täydentää kuvan. Ei anneta nimen hämätä. ;)

Sini Heikkilä

Kirjoittaja on freelance-toimittaja, ympäristökasvattaja ja tuore Positive Psychology Practitioner.

Sini Heikkilä osallistui Joyllan ja Helsingin seudun kesäyliopiston järjestämään, maaliskuussa alkaneeseen, puolivuotiseen Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen. Kyseessä on Suomen laajin positiivisen psykologian koulutusohjelma (20 op).

Seuraava PPP-koulutus alkaa verkossa 5. marraskuuta. Lisätietoja Joyllan nettisivuilta.

Ilmoittautua voi myös suoraan Helsingin seudun kesäyliopiston sivuilla.

2 Comments

TARJOLLA VAPAAPAIKKA PPP-KOULUTUKSEEN

Comment

TARJOLLA VAPAAPAIKKA PPP-KOULUTUKSEEN

Haluatko kouluttautua positiivisen psykologian asiantuntijaksi?

Sinulle oma ja muiden hyvinvointi ja kukoistus ovat sydämesi asia. Olet päättänyt antaa itsellesi aikaa myönteisten, hyvää elämää tuottavien asioiden opiskeluun. Haluat käyttöösi tieteellisesti vaikuttaviksi todistetut positiivisen psykologian työkalut. Uskot lämminhenkisen ja kannustavan yhteisön voimaan.

Jos tunnistat itsesi tästä kuvauksesta, meillä on sinulle upea uutinen:

Lahjoitamme yhden VAPAAPAIKAN seuraavaan, marraskuussa verkossa alkavaan Positive Psychology Practitioner -koulutukseen (ovh. 2 500 euroa).

Marraskuussa aloittaa jo seitsemäs Joyllan PPP-porukka. Saamamme palaute koulutuksen sisällöstä ja kouluttajien osaamisesta on ollut huippuhyvää! Osallistujat kertovat koulutuksen vaikuttavuudesta ajatteluun, uuden työpaikan saamiseen, yrityksen perustamiseen, yritystoiminnan kehittymiseen, työmotivaatioon, ihmissuhteisiin, itsetuntemukseen jne.

ANNE OPPI PALJON UUTTA

Ensimmäisen vapaapaikan viime kevättalvella sai psykologi Anne Haikola. Tässä hänen kommenttinsa koulutuksesta:

”Kaikkiaan olen enemmän kuin tyytyväinen koulutuksen antiin ja sisältöön. Olen oppinut paljon uutta, syventänyt aikaisempaa tietämystäni ja saanut paljon eväitä henkilökohtaiseen elämääni. Myös läheiseni ovat kertoneet, että huomaavat minun opiskelleen positiivista psykologiaa, koska puhun enemmän esimerkiksi onnellisuudesta, elämäntyytyväisyydestä, vahvuuksista ja myönteisistä tunteista. Koulutus antaa myös asiakastyöhön paljon käytännön välineitä.”

”Suosittelen koulutusta sosiaalialan ihmisille, opettajille, kasvattajille ja kaikille, jotka vain ovat aiheesta kiinnostuneita. Erityisesti suosittelen tätä psykologeille”, Anne kertoo.

LÄHETÄ MEILLE VIDEO!

Jos koet, että tämä vapaaoppilaspaikka on sinulle, lähetä meille maksimissaan minuutin mittainen video ja vastaa siinä seuraaviin kysymyksiin:

- Mikä tekee tästä koulutuksesta merkityksellisen juuri sinulle?
- Mitä hyvää aiot tehdä koulutuksesta saamillasi opeilla?

Lisätiedot tästä Suomen laajimmasta positiivisen psykologian koulutuksesta saat täältä.

Lähetä mahdolliset kysymykset sekä video tai linkki videoon 7.10. mennessä osoitteeseen info@joylla.com. Ilmoitamme valitulle henkilökohtaisesti. Emme julkaise videoita emmekä hakijoiden nimiä muiden nähtäväksi.

Ilolla,

Joyllan tiimi

Comment

“NIIN HYVÄ VALMENNUS, ETTÄ KÄYN UUDELLEEN”

Comment

“NIIN HYVÄ VALMENNUS, ETTÄ KÄYN UUDELLEEN”

Psykologi, psykoterapeutti, kouluttaja ja valmentaja sekä "Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi" -kirjan kirjoittaja Satu Pihlaja suoritti pari vuotta sitten Kohti kukoistavaa elämää -valmennuksen.

Satu sai niin paljon hyvää valmennuksesta, että osallistuu samalle kurssille uudelleen lokakuun alusta alkaen, jolloin seuraava koulutus alkaa.

“Kurssi vaikutti merkittävästi sekä aikaansaamisesta kirjoittamani kirjan idean syntyyn että toteutukseen. Aikaansaaminen on yksi koulutuksen pohjalla olevan kukoistuksen kehyksen kuudesta osa-alueesta. Sain kouluttajilta, Netalta ja Paulinalta, myös suuren avun kirjan taustalla olevan tutkimuskirjallisuuden hankkimisessa”, kertoi Satu kirjan julkistamisen aikaan viime keväänä.

Näin Satu kommentoi kokemustaan kurssista kaksi vuotta sitten:

“Kiitos upeasta positiivisen psykologian verkkokurssista! Pidin siitä, miten aiheita käsiteltiin tieteellisen tutkimustiedon kautta, kuitenkin koko ajan käytäntöön soveltaen. Etenkin omaan arkeen kytkeytyvät harjoitukset olivat hyödyllisiä ja muuttivat jo lyhyessä ajassa omaa tapaa nähdä asioita. Pidin kouluttajien tavasta kertoa myös siitä, miten teemat näkyvät heidän omassa elämässään.“

Jos haluat Sadun kanssa samalle kurssille, ilmoittaudu ja lue lisää Joyllan Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennuksesta täältä.

Comment

Uuden juttusarjan osa 1: Positiivisten tunteiden laajentava ja rakentava vaikutus

Comment

Uuden juttusarjan osa 1: Positiivisten tunteiden laajentava ja rakentava vaikutus

Kukaan tuskin voi väittää, että positiiviset tunteet eivät olisi tervetulleita. Tavoittelemme niitä kaiken aikaa eri tavoin. Mutta tiedätkö itse asiassa miten positiiviset tunteet oikeastaan vaikuttavat käyttäytymiseemme sen lisäksi, että ne saavat usein hymyilyttämään ja tuntuvat kivalta?

Positiivisia tunteita on tutkittu oikeastaan melko vähän suhteessa siihen, että niitä koetaan arjessa toistuvasti läpi elämän ja enemmän sekä säännöllisemmin kuin negatiivisia tunteita. Ikävä kyllä, päivän mittaan kokemamme epämiellyttävät tuntemukset tuntuvat silti jäävän mieleemme paljon vahvemmin kuin ne iloiset hetket. Tässä juttusarjassa syvennymme  tarkemmin kolmeen positiiviseen tunteeseen. Perehdytään sitä ennen kuitenkin vielä hieman yleisemmin positiivisiin tunteisiin.

Tunnetuimman positiivisiin tunteisiin liittyvän teorian luojan Barbara Fredricksonin mukaan positiiviset tunteet ovat luonteeltaan täysin erilaisia kuin negatiiviset. Negatiivisten tunteiden kaventaessa ja keskittäessä yksilön huomiota käsillä olevaan epämiellyttävään aiheeseen, positiiviset tunteet, kuten ilo, sen sijaan laajentavat ja avartavat yksilön ajattelua uusille potentiaalisille ajattelumalleille ja toimintavaihtoehdoille.

Moni voi varmasti tunnistaa itsensä tilanteesta, jossa ärsytys ja kiukku valtaavat mielen ja mielessä pyörii vain: “Miksi hän käyttäytyi noin? Miksi juuri minä? Nyt koko ilta on pilalla”. Inspiroituneena ja iloisena maailma tuntuu olevan pullollaan mielenkiintoista koettavaa, syntymäpäivälahjaideoita läheisille syntyy kuin itsestään ja vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän kaikkien ideoiden toteuttamiseen.

Miten positiivisen tunteet sitten oikeastaan “toimivat”?

Positiiviset tunteet eivät ainoastaan tunnu kivalta vaan myös motivoivat yksilöä toimintaan. Negatiivisten tunteiden muodostaessa helposti negatiivisuuden noidankehän positiivisten tunteiden on esitetty toimivan päinvastaisesti. Positiiviset tunteet aikaansaavat ylöspäin suuntautuvan positiivisten tunteiden spiraalin. Syntyneet positiiviset tunteet vaikuttavat uusien positiivisten tuntemusten heräämiseen ja johtavat huomattaviin positiivisiin muutoksiin yksilön toiminnassa sekä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi ilo voi innostaa liikkumaan, mikä vuorostaan edistää ainakin yksilön fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Toisin sanoen, positiiviset tunteet toimivat ikään kuin polttoaineena ja luovat yksilölle itseään ruokkivan systeemin!

Tässä juttusarjassa tutustumme tarkemmin positiivisiin tunteisiin lukeutuvaan tunneperheeseen
nimeltä muidenylistämistunteet (otherpraising-emotions).
Yhteistä näille tunteille on se, että ne kaikki liittyvät esimerkillisen toiminnan todistamiseen. Muidenylistämistunteisiin lukeutuvat kiitollisuus, ihailu ja elevaatio, jota kutsutaan myös moraaliseksi nosteeksi.

Vaikka nämä kaikki kolme tunnetta luetaan positiivisiin tunteisiin, niiden on esitetty olevan erillinen osa muiden positiivisten tunteiden kokemisesta niiden sosiaalisuuden vuoksi. Muidenylistämistunteet noudattavat kuitenkin samaa kaavaa kuin mitkä tahansa muut positiiviset tunteet: pitkällä aikavälillä ne motivoivat muutoksia yksilön ajattelussa ja toiminnassa yksilöä hyödyttävällä tavalla. Valitettavasti psykologian alalla on tehty verrattain vähän tutkimusta muidenylistämistunteiden tunneperheestä suhteessa siihen, kuinka usein liikutumme ja ällistelemme arkipäiväisessä elämässämme muiden ihmisten taitoja, kykyjä tai luonteenpiirteitä.

Kiitollisuuden kokemus juttusarjan seuraavan osan aiheena

Ensi kerralla perehdymme kiitollisuuden kokemukseen ja sen vaikutuksiin ihmisten käyttäytymiseen. Tulevaan aiheeseen voit virittäytyä kokeilemalla pitää monelle tuttua kiitollisuuspäiväkirjaa viikon tai vaikkapa vain muutaman päivän ajan. Kiitollisuuspäiväkirjan ideana on kirjoittaa illalla ylös paperille asioita, joista on tänään kiitollinen. Asioita voi listata oman maun mukaan esimerkiksi 5-10. Kiitollisuudenaiheet voivat olla hyvin pieniä ja arkisia, kuten herkullinen aamupuuro tai työkaverin hymy. Voit pitää kiitollisuudenaiheet itselläsi tai jakaa ne muille!

Joyllan vinkki: varaa paperi ja kynä yöpöydälle, jottei kiitollisuuspäiväkirja pääse unohtumaan.

 Fredricksonin teorian mukainen positiivisten tunteiden spiraalin muodostuminen.

Fredricksonin teorian mukainen positiivisten tunteiden spiraalin muodostuminen.

Aurinkoa päivääsi!

IMG_20180417_145124.jpg

Teksti: Josetta Lehtonen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Helsingin Yliopistossa
sekä Joyllan Community Happiness -vastaava


Lähteet:

Algoe, S. B., & Haidt, J. (2009). Witnessing excellence in action: the ‘otherpraising’

emotions of elevation, gratitude, and admiration. The Journal of

Positive Psychology, 4(2), 105–127. https://doi.org/10.1080/17439760802650519

Fredrickson, B. L. (2001). The role of positive emotions in positive psychology:

The broaden-and-build theory of positive emotions. American Psychologist,

56(3), 218–226. https://doi.org/10.1037//0003-066X.56.3.218

Fredrickson, B. L., & Losada, M. F. (2005). Positive Affect and the Complex

Dynamics of Human Flourishing. American Psychologist, 60(7), 678–686.

https://doi.org/10.1037/0003-066X.60.7.678

Fredrickson, B. L. (1998). What good are positive emotions? Review of General

Psychology, 2(3), 300–319. https://doi.org/10.1037/1089-2680.2.3.300

Fredrickson, B. L., & Joiner, T. (2002). Positive Emotions Trigger Upward

Spirals Toward Emotional Well-Being. Psychological Science, 13(2), 172–175.

https://doi.org/10.1111/1467-9280.0043



Comment

KUUSI ASKELTA KOHTI KUKOISTUSTA – TERVETULOA ILMAISEEN WEBINAARIIN!

Comment

KUUSI ASKELTA KOHTI KUKOISTUSTA – TERVETULOA ILMAISEEN WEBINAARIIN!

Haluatko lisätä kukoistusta elämääsi? Kenties haluat satsata kokonaisvaltaiseen hyvinvointiisi sekä omannäköiseen ja merkitykselliseen elämään – ja saada samalla haltuusi loistavia positiivisen psykologian työkaluja.

Professori Sonja Lyubomirskyn tunnetun teorian mukaan 50 prosenttia onnellisuudestamme on geeneistä riippuvaista, olosuhteet vaikuttavat 10 prosentin verran ja jopa 40 prosenttia on sellaista, johon voimme itse vaikuttaa.

Tutkimusten mukaan positiivisen psykologian työkaluja hyödyntämällä muun muassa positiiviset tunteet ja mielialat, elämään tyytyväisyys, kiitollisuus ja optimismi lisääntyvät – kun taas esimerkiksi päivittäinen stressi, ahdistuksen tunne ja fyysiset oireet vähenevät. Positiivisen psykologian keinoilla on mahdollista parantaa myös unen laatua ja itsetuntoa, osoittavat tutkimukset. Asiakkaamme kertovat samanlaisista vaikutuksista.

Järjestämme kaikille halukkaille ILMAISEN WEBINAARIN tiistaina 25. syyskuuta kello 18 - 19.

Esittelemme webinaarissa kuusi kukoistuksen askelta. Kerromme myös Positive Psychology Practitioner -koulutuksesta ja Kohti kukoistavaa elämää -valmennuksesta.

Webinaarimme tarjoaa sinulle tietoa ja taitoa merkitykselliseen ja kukoistavaan elämään. Kaikkien valmennus- ja koulutuspalvelujemme tapaan myös webinaarin anti pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja kukoistuksen kehykseen.

Kukoistuksen kehyksen osa-alueet ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Niistä me kerromme tiistai-illan webinaarissamme.

Esite - 2018.png

Miksi sinun kannattaisi käyttää syksyisestä tiistai-illastasi tunti näytön äärellä Joyllan webinaaria katsellen ja kuunnellen? Uskallamme luvata, että saat webinaarista arvokkaita työkaluja oman hyvinvointisi parantamiseen.

Tulethan kanssamme lennolle kohti kukoistusta!

Ilmoittautua voit tästä.

Jos et kiireiltäsi pystykään osallistumaan tiistai-illan webinaariin, ei hätää. Kaikki ilmoittautuneet saavat tallenteen, joka on katsottavissa ja kuunneltavissa sunnuntaihin 30. syyskuuta asti.

PS. Webinaaria odotellessa voit tutustua huippuhyvää palautetta saaneisiin koulutuksiimme:
Seuraava puolivuotinen Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus alkaa 5. marraskuuta.
Seuraava kahdeksan viikon mittainen Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennus käynnistyy 1. lokakuuta.

Ilolla,

Joyllan tiimi

Comment

MARI SAI ARVOKKAITA OPPEJA POSITIVE PSYCHOLOGY PRACTITIONER -KOULUTUKSESTA

Comment

MARI SAI ARVOKKAITA OPPEJA POSITIVE PSYCHOLOGY PRACTITIONER -KOULUTUKSESTA

Mari Granholm on kotiäiti, sosionomi, kuntoutusohjaaja ja erittäin tuore yrittäjä. Mari perusti tänä syksynä yhdessä sisarensa Hannan kanssa Muhokselle ammatilliseen kuntoutukseen erikoistuneen Resis Oy:n.

”Joyllan järjestämä Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus on antanut ihan älyttömän suuren lisän siihen, että päätimme perustaa yrityksen. Me olemme pystyneet miettimään työroolejamme omien vahvuuksiemme kautta. Olemme myös kiteyttäneet yrityksemme arvoja ja miettineet, miten yrityksemme kukoistaa jatkossa. Nyt odotamme innolla, että pääsemme jakamaan kaikkea osaamistamme asiakkaillemme.”

PPP-koulutus on vahvistanut voimakkaasti sitä ymmärrystä, että minun hyvinvointini avaimet ovat omissa käsissäni. Koulutus antaa elinikäisen jäsenyyden mielen kuntosalille”, Mari iloitsee.

Mitä kaikkea muuta puolivuotinen, positiiviseen psykologiaan pohjautuva verkkokoulutus on Marille antanut? Se selviää oheisesta videosta.


Seuraava Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus alkaa marraskuussa. Lisätietoja löydät tästä.

Comment

HALUATKO VAPAAPAIKAN ”KOHTI KUKOISTAVAA ELÄMÄÄ” -VERKKOVALMENNUKSEEN?

Comment

HALUATKO VAPAAPAIKAN ”KOHTI KUKOISTAVAA ELÄMÄÄ” -VERKKOVALMENNUKSEEN?

Kahdeksan viikon mittainen Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennus alkaa 1. lokakuuta. Tuhdin ja monipuolisen paketin hinta on 148 euroa. 

Mutta hei! Mainioilla perusteluilla hinta voikin olla sinulle 0 euroa! Haluamme jakaa hyvää, joten päätimme lahjoittaa jopa kolme vapaapaikkaa. 

Ilmaisen valmennuspaketin voit saada näin: Lähetä meille sähköpostiviesti, jossa perustelet napakasti, miksi juuri sinä haluat palavasti tähän valmennukseen. Lähetä meili osoitteeseen info@joylla.com viimeistään maanantaina 17. syyskuuta. 

Joyllan järjestämä valmennus tarjoaa tietoa ja taitoa merkitykselliseen ja kukoistavaan elämään. Valmennus pohjautuu positiiviseen psykologiaan ja kukoistuksen kehykseen, jonka osa-alueet ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus.

Loistavaa palautetta

Aiempiin Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennuksiin osallistuneiden tyytyväisyys on ollut korkeaa tasoa: 4,75 / 5. Tällaista palautetta antoi psykologi, psykoterapeutti, kouluttaja ja valmentaja sekä "Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi" -kirjan kirjoittaja Satu Pihlaja:

“Kiitos upeasta positiivisen psykologian verkkokurssista! Pidin siitä, miten aiheita käsiteltiin tieteellisen tutkimustiedon kautta, kuitenkin koko ajan käytäntöön soveltaen. Etenkin omaan arkeen kytkeytyvät harjoitukset olivat hyödyllisiä ja muuttivat jo lyhyessä ajassa omaa tapaa nähdä asioita. Pidin kouluttajien tavasta kertoa myös siitä, miten teemat näkyvät heidän omassa elämässään.”

Atena Kustannus 10.jpg

Myös pitkän linjan kouluttaja, valmentaja ja toimittaja Soili Hämäläinen kokee saaneensa rutkasti hyötyä Joyllan valmennuksesta:

”Kohti kukoistavaa elämää -verkkokurssi on erinomainen tapa tutustua positiiviseen psykologiaan. Koulutus sisältää paljon tehtäviä, jotka auttavat selventämään omia suhtautumistapoja ja antavat vinkkejä, mitä kannattaisi lähteä kehittämään omassa elämässä. Myös ymmärrys muita kohtaan lisääntyy.”

Soili 3.JPG

Puhtia, positiivisuutta ja oivalluksia 

Myös tällaisia punastuttavan upeita kommentteja olemme saaneet valmennukseen osallistuneilta:

”Suoraan sanottuna en olisi koskaan uskonut, kuinka paljon tällä kurssilla on vaikutusta elämään.” 

”Kurssin myötä oivalsin monia pieniä asioita, jotka helposti unohtuvat. Sain myös puhtia oman elämäni kehittämiseen. Koen suhtautuvani asioihin positiivisemmin ja rauhallisemmin kuin aikaisemmin.” 

”Kurssi sisältää paljon tehtäviä, jotka auttavat selventämään omia suhtautumistapoja ja antavat vinkkejä, mitä kannattaisi lähteä kehittämään omassa elämässä.”

Maailman parantaminen alkaa itsestäsi

Tuntuuko sinusta, ettet ole saavuttanut täyttä potentiaaliasi? Mitä jos et murehtisi enää yhtä paljon, vaan etsisit sen sijaan ratkaisuja? Haluatko lisätä onnellisuuttasi, itsevarmuuttasi ja energisyyttäsi ja samalla olla armollisempi itseäsi kohtaan? 

”Sinä olet tärkeä ja elämäsi on tärkeä. Ei ole mitään niin arvokasta kuin kukoistava elämä. Eikä matka kohti kukoistusta ole itsekästä. Se saattaa olla jopa tärkein keino myötävaikuttaa: se parantaa ilmapiiriä, inspiroi ja tarttuu lähelläsi oleviin ihmisiin. Maailman parantaminen alkaa itsestäsi”, muistuttavat valmennukset vetäjät, soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo Joyllalta.   

Lisätietoja Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennuksesta saat tästä, ja vapaapaikkahakemukset siis sähköpostitse info@joylla.com 17. syyskuuta mennessä.

Odotamme innolla viestiäsi!

Comment

IRENE HURSTI: MINDFULNESS-APPSIT OVAT LOISTAVA RAUHOITTUMISEN APUVÄLINE

Comment

IRENE HURSTI: MINDFULNESS-APPSIT OVAT LOISTAVA RAUHOITTUMISEN APUVÄLINE

Irene Hurstin puhelimesta löytyy viisi mindfulness-sovellusta, joita hän kuuntelee säännöllisesti. Sovellukset – eli applikaatiot eli ”appsit” – ovat helsinkiläisen Irenen kokemuksen mukaan loistava rauhoittumisen ja rentoutumisen apuväline, koska puhelin kulkee aina mukana. 

Parhaillaan Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksen lopputyötä viimeistelevä sosionomi-lähihoitaja löysi hyödylliset ja monipuoliset mindfulness-appsit runsaat kaksi vuotta sitten. Takana oli täysin yllättäen tapahtunut irtisanominen, jonka seurauksena elämä mullistui hetkessä. 

AUTOMAATTIOHJAUS VAIHTUI HAVAINNOINTIIN JA ELÄMÄSTÄ NAUTTIMISEEN

”Irtisanominen yllätti täysin – samoin omat tunteeni. Olin niin vihainen, ja samalla syytin itseäni”, Irene kertoo Me Naiset -lehden heinäkuisessa haastattelussa.

Me Naisten jutussa kerrotaan myös, että ”nukkumisesta ei tullut mitään, ja Irene tiesi, että jotain oli tehtävä. Hän lainasi kirjastosta suomalaisen Ceeston mindfulness-cd:n. Rentoutusäänitteiden kuuntelu kahdesti päivässä tepsi, ja unet palasivat reilussa viikossa.”

”Harjoitukset auttoivat minua kohtaamaan tunteeni ja päästämään niistä irti.”

”Tajusin eläneeni automaattiohjauksella. Aloin havainnoida asioita ja nauttia elämästä kuin unesta heränneenä.”

Jo kolmen viikon päästä irtisanomisesta hän pystyi aloittamaan keikkatyöt. Mutta mindfulness jäi elämäntavaksi, Me Naiset kertoo.

LEMPEÄMPÄÄ SUHTAUTUMISTA ITSEEN JA ELÄMÄÄN

Me Naisten jutussa Irene kertoo myös, miten mindfulness-harjoitukset ovat opettaneet häntä suhtautumaan lempeämmin itseen ja elämään.

”Olen oivaltanut, että itsestä pitää huolehtia ensin. Oma hyvinvointi vaikuttaa kaikkeen.”

”Olen oppinut tunnistamaan tunteitani, asettamaan selkeät rajat ja pitämään parempaa huolta jaksamisestani. Olen paljon hyväksyvämpi itseäni kohtaan ja sitä kautta onnellisempi”, Irene kertoo.

Koko Me Naisten mainion artikkelin voit lukea täältä. Jutussa Irene esittelee myös suosikkisovelluksensa. 

ARKI ON KEVENTYNYT HARJOITUSTEN AVULLA

Hyvin pitkälle samojen taitojen ja tietojen opiskelua 48-vuotias Irene Hursti on jatkanut Joyllan järjestämässä positiivisen psykologian koulutuksessa. Hän aloitti puolivuotisen ”Positive Psychology Practitioner” -verkkokoulutuksen keväällä, ja nyt elokuun lopulla opiskelu on loppusuoralla – lopputyön viimeistelyä vaille valmis.

”Koulutus on antanut tutkimustietoa monesta itseä kiinnostaneesta aiheesta, jotka osoittautuivatkin positiiviseen psykologiaan kuuluviksi. Kukoistuksen kehyksen osa-alueet nivoutuvat yhteen kokonaisuudeksi, jota on helppo sisäistää käytännön harjoituksin. Olen nauttinut tästä kokonaisvaltaisen ajattelun kauneudesta.”

Irene kertoo, että hänen oma arkensa on keventynyt erilaisten harjoitusten avulla. Harjoitukset ovat auttaneet tiedostamaan syvemmin omia vahvuuksia ja tapaa toimia. Irene on myös jakanut oppimaansa työpaikallaan sekä soveltaen asiakkaiden kanssa, jotka ovat vanhuksia. 

HALUAN JAKAA TIETOA ETEENPÄIN”

”Olen oppinut uusia työkaluja. Työni kannalta itsemyötätuntoharjoitukset sekä työn imun ja flown oivaltaminen ovat tärkeitä asioita. Haluan jakaa tätä tietoa eteenpäin oman alani eli sosiaali-, kasvatus- ja terveysalan työntekijöille. Olen saanut myös uuden kipinän psykologian opintoihin sekä kiinnostuksen valmentajan tai mindfulness-ohjaajan opintoihin.”

 Irene Hursti

”Parasta Joyllan koulutuksessa ovat monipuolinen asiasisältö ja materiaali, käytännönläheisyys, mukaansatempaavat ja luontevat luennoitsijat sekä verkko-opintomahdollisuus”, Irene kiittelee.

 

 

 

 

 

Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi

Comment

Joyllan uusi Community Happiness -vastaava: tutustu Josettaan!

4 Comments

Joyllan uusi Community Happiness -vastaava: tutustu Josettaan!

Kaikenlainen psykologia on kiinnostanut minua jo vuosia, ja suurin kiinnostukseni oli aiemmin persoonallisuus- ja neuropsykologiassa.  Niin sanottu valtavirtapsykologia ei kuitenkaan tuntunut antavan vastauksia moniin kysymyksiin mielessäni: miten elää täyttävämpää elämää? Miten positiiviset tunteet vaikuttavat käyttäytymiseemme? Tai miten jotkut ihmiset pystyvät ammentamaan valtavasti viisautta, rohkeutta ja myötätuntoa hyvin vaikeidenkin elämäntapahtumien jälkeen? Sitten löysin positiivisen psykologian.

Positiivinen psykologia on minulle tiedettä, joka auttaa ihmisiä elämään kokonaisvaltaisesti hyvää elämää, ei vain tyydyttävää. Ja tiedettä, joka antaa vastauksia kysymyksiin, joita on vuosikymmenten ajan unohdettu edes kysyä. Nyt minulla on ilo esittäytyä osana Joyllan upeaa tiimiä.

Joyllan lisäksi teen sosiaalipsykologian maisteriopintoja, rakastan joogaa ja lainaan inspiroivia kirjoja, joita aloittaessa seuraavat kymmenen ovat jo jonossa odottamassa. Löytäessäni Joyllan olin yhä töissä tutkimusyrityksessä. Vaikka työssäni ei ollut mitään vikaa, tarve tehdä enemmän omannäköistä, vaikuttavampaa ja merkityksellisempää työtä puski minut kohti uusia työtehtäviä. Halusin löytää työn, jossa pääsisin konkreettisesti auttamaan ihmisiä positiivisen psykologian oppien kautta. Tämä syksy tuntuu erityisen ihanalta ja innostavalta nyt, kun pääsen osana Joyllan tiimiä toteuttamaan haaveitani.

Joyllalla vastuullani on tehdä asiakaspalvelusta sujuvaa ja sinulle asiakkaana helppoa ja mukavaa. Haluan osaltani olla luomassa yhteisöä, jonka avulla ihmiset oppivat tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja intohimojaan, kehittämään ajatteluaan ja tavoittelemaan kukoistavampaa elämää – ja sitten jakavat näitä tietoja ja taitoja omassa elämässään eteenpäin.

Kuulisin mielelläni myös sinun toiveitasi ja ajatuksiasi. Millaista tukea, inspiraatiota tai yhteisöä sinä kaipaisit esimerkiksi omaan arkeesi tai työhösi?

WhatsApp Image 2018-08-27 at 11.27.56.jpeg

Aurinkoa syyspäiviisi!

Ilolla,
Josetta
Community Happiness

4 Comments

POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN YHDISTYKSEN PJ. RITVA ENÄKOSKI RAKASTAA UUDEN OPPIMISTA

Comment

POSITIIVISEN PSYKOLOGIAN YHDISTYKSEN PJ. RITVA ENÄKOSKI RAKASTAA UUDEN OPPIMISTA

Viestintäkouluttaja ja taitovalmentaja Ritva Enäkoski haluaa aina vain oppia uutta. Kas näin hän kertoo nettisivuillaan:

”Luulin jo olevani valmis. Olin Kauppalehti Option uutispäällikkö, yksi lehden synnyttäjätiimiläisistä. Koska olen luonteeltani utelias ja rakastan uuden oppimista, kokeilin Avoimen yliopiston sosiaalipolitiikan apron suorittamista. Se onnistui. Kokeilin viestinnän apron suorittamista. Sekin onnistui.” 

”Peruskurssin ensimmäisellä luennolla sain uuden ammatin. Professori Leif Åberg kertoi kehon kielestä. Kehon kieli on ensimmäinen kielemme, se on alitajuntamme sekä tunteidemme kieli. Se on aina oikeassa ja voittaa sanojen informaatiosisällön mahdinkin. Se on väylä toiseen ihmiseen. Tiesin heti, tätä varten synnyin tälle Tellukselle.”

OPPIMISEN ILOA JA ROPPAKAUPALLA TUTKINTOJA

Vuonna 1990 Ritva jätti uutispäällikön tehtävät ja ryhtyi yrittäjäksi. Sillä antoisalla tiellä hän jatkaa yhä, 28 vuotta myöhemmin. Hän on muun muassa kiertänyt Marco Bjurströmin kanssa reippaasti yli neljännesvuosisadan verran motivoimassa ja kehittämässä suomalaisia työyhteisöjä. Parivaljakon ydinosaamisaluetta ovat työhyvinvointiprojektien lisäksi viestintä- ja vuorovaikutustaidot, esiintymisvalmennus sekä palvelukoulutus.

Yrittäjyyden rinnalla Ritva on jatkanut uutteraa uuden oppimista. Oppimisen ilon lisäksi matkaan on tarttunut lukuisia tutkintoja: valtiotieteiden maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta, MBA Executive -tutkinto nykyisin Aalto EE:nä tunnetusta opinahjosta, ratkaisukeskeisen valmentajan tutkinto Helsingin yliopiston täydennyskoulutuksesta, muistikouluttajatutkinto Prahasta ja Mindfulness Instructor -tutkinto Oslosta. Hän on myös tunnetaitopioneeri eli Suomen ensimmäisiä työelämän tunnetaitojen valmentajia, suorittanut positiivisen psykologian oppimääriä niin kotimaassa kuin ulkomailla ja paljon, paljon muuta.

Poimitaanpa pitkästä koulutusrimpsusta sanapari positiivinen psykologia. Ritva on opiskellut positiivista psykologiaa muun muassa Pohjois-Carolinan yliopistossa Chapel Hillissä ja Pennsylvanian yliopistossa Philadelphiassa sekä kotimaassa TaitoBan ja Helsingin yliopiston Avoimen yliopiston järjestämillä kursseilla. 

TIETEENALAT TARVITSEVAT TOINEN TOISTAAN

Koska elinikäisen oppijan oppimisen jano on kyltymätön, opinnot jatkuvat seuraavaksi Joyllan järjestämässä positiivisen psykologian koulutuksessa. Ritva aloittaa syyskuun alussa puolivuotisen, 20 opintopisteen Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksen

”Positiivinen psykologia on yksi tieteen tapa selittää ihmisten käyttäytymistä. Tieteenalat tarvitsevat toisiaan. Itse katselen positiivisen psykologian tutkimuksia ennen kaikkea viestinnän kautta. Oma näkökulmani on oman itsen kehittäminen ja olo osana monenlaista sosiaalista verkkoa.” 

”Odotan uteliaana, miten Netta ja Paulina jalkauttavat positiivisen psykologian tieteenä ja käytäntönä”, Ritva sanoo.

Ritva Enäkoski toimii myös Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksen päämäärinä on tuoda työkaluja parempaan arkeen, jakaa tutkittua tietoa positiivisesta psykologiasta sekä vahvistaa yksilöiden ja yhteisöjen voimavaroja ja hyvinvointia.

Viestintäkouluttaja ja taitovalmentaja Ritva Enäkoski: http://www.ritvaenakoski.com/

Suomen positiivisen psykologian yhdistys: http://sppy.fi/

 Ritva Enäkoski, positiivinen psykologia

Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi

Comment

Vieraskynä: tunnetaiteilua

Comment

Vieraskynä: tunnetaiteilua

Kävin Joyllan 8 viikon kurssin kukoistuksesta. Tunteiden osa-alue oli jotenkin tosi tärkeä mulle. Oon tosi tunteellinen ihminen ja kuitenkin kasvanut kulttuurissa, jossa sitä ei ole arvostettu.

Mulle oli osittain vierasta sellanen ajattelu, että tunteista on hyötyä. Oon kyllä ajatellut, että niitä pitäis kuunnella, ettei tuu seuraamuksia. Mulla tulee ihan saman tien maha kipeeksi kaikista vältellyistä tunteista: oikeestaan hyvä juttu, niin enpähän pysty hautaamaan niitä.

YLIVIRITTYNEISYYS VAANII OVEN TAKANA

Mutta niin. Että hyötyä tunteista? 

Kirjoitin negatiivisten tunteiden hyötyjä ihan ylös, esimerkiksi näin:

Viha auttaa taistelemaan ja keskittymään, sen voi purkaa liikuntaan.

Pelko voi olla aiheellista.

Pettymystä voi tavallaan hyödyntää siinä, että yrittää kovemmin seuraavalla kerralla, jos pettyi vaikka siitä, ettei osannut jotain. Tää on ehkä vaikein tunne hyödyntää.

Suru auttaa toipumaan.

Ja mulle tärkein: YLIVIRITTYNEISYYS. Tätä mietin ihan hirveästi. Erityisherkkänä(?) se vaanii koko ajan oven takana, enkä tykkää siitä YHTÄÄN, koska mun luonne ei halua tulla herkkyyden rajoittamaksi. En haluais kuunnella sitä. Se on ”vaan tiellä ja pilaa aina kaikki hauskat jutut”. Mutta ylivirittyneisyys kertoo, että nyt pitää vetää rajoja, levätä ja hankkiutua pois aistiärsykkeiden luota.

 ©Stina Palomäki

©Stina Palomäki

TUNTEET TARTTUVAT

Opettelen myös sitä, että tunteita saa ilmaista, mutta kannattaa opetella ilmaisemaan ja kanavoimaan ne niin, ettei vahingoita muita ihmisiä. Eli se, että ilmaisen niitä, ei automaattisesti tarkoita, että nyt olen paha, kun aiheutan muille pahaa mieltä.

Tähän liittyy myös se, että osaa kuunnella tunteitaan ja tajuaa, mistä ne johtuvat. Siinä mä oon ihan hyvä. Eli ettei pura tunteitaan syyttömiin, vaan osaa vaikka kotiin tullessaan sanoa toiselle, että nyt on paha olla, EIKÄ se johdu sinusta.

Mun pitää jotenkin oppia kunnioittamaan mun tunteita. Oon oppinut siihen, että (liioiteltuna) "ne on VAIN tunteita, taas ne tossa jotain vikisee, ei ne ymmärrä mitään. Rutto kun taas pitäis kuunnella niitäkin. Justhan eilen kuuntelin.” Kun olis syytä kunnioittaa niitä, purkaa ne fiksusti, ja tajuta ettei tarvi tuntea häpeää siitä, että on tunteellinen.

Oon aina aliarvioinut positiiviset tunteet. Oon pitänyt niitä jollain tapaa liikaa ikään kuin ”luksuksena”, tai ”viihteenä”, niin kuin ne olis vaan niitä kivoja, itsekkäitä fiiliksiä, jotka tuntuu kivalta kyllä, mutta ei niillä nyt mitään tee. Siksi oli tärkeää kuulla, että niistä on ihan oikeaa hyötyä. Ne auttavat oppimaan, kehittymään, olemaan luovempi, ihan fyysisesti terveempi ja epäitsekkäämpi!

Ja ne tarttuvat! Tähän listaan mun pitää palata. Tiesin tietty ennestään, että mukavista tunteista on hyötyä, mutta mun kannattaa vielä märehtiä sitä, että muistan arvostaa niitä.

 ©Stina Palomäki

©Stina Palomäki

HEI PANIIKKI, MIKSI SÄ HIIVISKELET MUN AIVOISSANI?

Vielä tunteiden hallinnasta: mä oon aina käyttäny hirveen fyysisiä ja selkeitä keinoja niiden käsittelyyn:

Hiiiiidaassss hengittäminen on ehkä tehokkain tapa rauhoittua ja saada aivot toimimaan.

Sitten kun aivot on taas päällä, ajattelen tunteita usein läpi vuoropuhelun muodossa:

”Okei, mulla on tosi levoton olo. Hei Paniikki, miksi sä hiiviskelet mun aivoissani?”

”Siksi, että täällä on ihan liikaa kauheita ääniä ja liikettä näkökentässä.”

”Ahaa. Mutta se on mun perheeni ja se on ihan turvallinen. Lapset vain leikkivät hippaa sisällä.”

”Aijaa? Hyvä kun kerroit. Olen jo kasvanut aika isoksi, mun on vaikea pienentyä nopeasti.”

”No auttaisko jos laittaisin korvatulpat? En mielelläni eristäytyisi nyt.”

”Luulen että se onnistuu, mutta kuuntele vähän mua, jos se ei riitäkään.”

”No mä teen niin ja kysyn sulta uudelleen kohta.”

 ©Stina Palomäki

©Stina Palomäki

Teksti ja piirrokset: Stina Palomäki, puuartesaani ja matematiikan opiskelija Jyväskylän yliopistosta

Comment

Kaisa Jaakkola odottaa innolla Joyllan positiivisen psykologian koulutusta

Comment

Kaisa Jaakkola odottaa innolla Joyllan positiivisen psykologian koulutusta

Hyvinvointialan yrittäjä ja tietokirjailija Kaisa Jaakkola on ollut jo vuosikausia kiinnostunut positiivisesta psykologiasta.

”Olen lukenut positiivisen psykologian aihepiireistä jo varmaan 15 vuoden ajan. Tosi monta kertaa olen etsinyt koulutuksia, jotka avaisivat laaja-alaisesti, mitä kaikkea positiivinen psykologia oikein on. On ollut todella vaikea löytää Suomesta sellaisia koulutuksia. Jossain vaiheessa jo luovutin ja lopetin etsimisen. Kunnes törmäsin Paulinaan ja Nettaan – ja Joyllaan”, Kaisa kertoo.

”Ihan mahtavaa päästä opiskelemaan inspiroivassa porukassa. Odotan suurella innolla alkavaa koulutusta.”

Kaisan innokkaan ja toiveikkaan odotuksen kohde on Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus. Joyllan järjestämä, puoli vuotta kestävä, 20 opintopisteen koulutus alkaa syyskuussa.

70 000 KIRJAN KAISA

Ennen kuin paneudumme lähemmin Kaisan kiinnostukseen positiivista psykologiaa kohtaan, muutamat sanat tästä tuhansien tuntemasta, kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin nimeen vannovasta luennoitsijasta ja valmentajasta.

Kaisaa voi hyvällä syyllä kutsua bestseller-tietokirjailijaksi; hänen kirjoittamiaan kirjoja on myyty lähes 70 000 kappaletta. Kuudes kirja ”Palaudu ja vahvistu” (Tammi) ilmestyy syyskuussa.

Sen lisäksi, että Kaisa on tietokirjailija ja hyvinvointialan yrittäjä (Optimal Performance), hän on myös RYT200-joogaopettaja ja mindfulness-ohjaaja CFM®, työhyvinvoinnin luennoitsija ja äiti. Muun muassa. Alkuperäiseltä koulutukseltaan hän on tietojohtamisen diplomi-insinööri.

Kaisa ja hänen tiiminsä ovat valmentaneet vuosien varrella yli 40 000 suomalaista kohti parempaa hyvinvointia. Samaan aikaan yrittäjyys on kasvanut yhden naisen putiikista yli kymmenen hengen tiimiksi ja 800 neliön valmennuskeskukseksi.

TUTKITTU TIETO KIINNOSTAA

Takaisin positiiviseen psykologiaan. Miksi tämän tarinan päähenkilö haluaa oppia lisää positiivisen psykologian taitoja ja tietoja?

”Olen huomannut käyttäväni jo nyt nykyisessä työssäni monia positiivisen psykologian työkaluja. En kuitenkaan välttämättä tiedä, mitä ja miksi. Minulla ei ole teoreettista viitekehystä siihen, mistä nämä asiat tulevat.”

”Positiivisen psykologian työkaluja on tavallaan vain jostain ilmestynyt valmennustyökalujeni joukkoon niiden kymmenen vuoden aikana, kun olen ollut hyvinvointialalla. Minua kiinnostaa kovasti tutkittu tieto siellä taustalla.”

”Positiivisen psykologian kokonaisuus kiehtoo. Siellä on sellaisia palasia, joihin olen perehtynyt hyvinkin paljon. Niitä ovat esimerkiksi flow-tila ja elinvoimaisuus, joka on oman ammatillisen osaamiseni suuri ydin. Mutta ne muut palaset eivät ole läheskään niin tuttuja”, Kaisa sanoo.

VAIKEUDET KUULUVAT ELÄMÄÄN

Koska elämä ei – yllätys, yllätys – ole pelkkää työtä, Kaisan kiinnostus positiivista psykologiaa kohtaan kumpuaa myös kotioloista.

”Olen pian viisi vuotta täyttävän pienen pojan äiti ja mieheni vaimo. Haluaisin oppia ymmärtämään tätä hyvän elämän tiedettä laaja-alaisemmin. Kun poikani minun rinnallani kasvaa ja kun mieheni ja minun hyvä elämä toivon mukaan jatkuu yhteisenä eteenkinpäin, niin minua kiinnostaa, mitä kaikkea voin hyödyntää näistä opeista omassa elämässäni.”

”Viime vuodet ovat olleet elämässäni monella tavalla hyvin vaikeita. Olen vaikeina hetkinä kokenut saavani tosi paljon apua esimerkiksi suomenkielisestä positiivisen psykologian kirjallisuudesta.”

”En missään nimessä koe, että kaiken pitäisi aina olla positiivista. Päinvastoin: olen oppinut juuri sitä, että joskus vaikeuksia tulee ja ne kuuluvat elämään. Mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, uhriudunko vai alkaako siitä uusi kappale elämässä? Se on se, mikä merkitsee kaikkein eniten.”

Toivon oppivani positiivisen psykologian koulutuksessa taitoja ja ajatusmalleja, jotka ajan mittaan siirtyvät myös lapselleni”, Kaisa Jaakkola toteaa lopuksi.

Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi
Kuvat: Elise Kulmala / Magnet Photography

 Kaisa Jaakkola, positiivinen psykologia

Comment

KATSO ILMAINEN VIDEOLUENTO MERKITYKSEN TIETEESTÄ

Comment

KATSO ILMAINEN VIDEOLUENTO MERKITYKSEN TIETEESTÄ

10 hyvää syytä lisätä merkityksen kokemusta elämässä 

Mietitkö toisinaan, miten elämästä voi tehdä merkityksellisempää? Moni on havainnut elävänsä jo pitkään kuin jonkun toisen elämää tai ns. autopilotilla itse elämäänsä ohjaamatta. Harvoin tullaan miettineeksi, mikä on juuri minun elämäni merkitys ja mitä minä haluan elämässäni tehdä. Niinpä haastamme sinut miettimään, millaista merkityksellinen elämä on juuri sinun kohdallasi.

Tutkimukset viittaavat merkityksen kokemisen olevan yksi tärkeimmistä tekijöistä hyvinvointimme kannalta. Merkityksen tunne lisää muun muassa:

1. Iloa ja muita positiivisia tunteita
2. Korkeaa moraalia
3. Itsetuntoa
4. Rakkautta
5. Autonomiaa
6. Elinvoimaisuutta
7. Optimismia
8. Toivoa

9. Sosiaalisia taitoja
10. Elämäntyytyväisyyttä


Aika hyvät perusteet oman elämän merkityksellisyyden pohtimiselle ja lisäämiselle vai mitä?

Merkitys on yksi keskeinen positiivisen psykologian osa-alue. Se on yksi kuudesta teemasta kukoistuksen kehyksessämme, johon myös Positive Psychology Practitioner -koulutuksemme perustuu. Koulutuksen aineistossa on kaikkiaan noin 5-6 tuntia  videoluentoja per kuukausi ja teema. Tarjoamme nyt kuunneltavaksesi ja katseltavaksesi yhden 45 minuutin mittaisen luennon ilmaiseksi. Video vie sinut peremmälle merkityksen maailmaan.

Näyttökuva 2018-8-21 kello 13.41.30.png

Tervetuloa! Toivomme, että saat videosta iloa ja hyötyä.

Tilaa ilmainen videoluento täältä

Comment