Joyllan tiimi kasvaa. Tässä tarinassa esittelemme yhden koulutustiimimme uuden jäsenen, Mari Sarajärven (yläkuvassa oikealla, vasemmalla Netta Lehtonen). Joyllassa Mari toimii esimerkiksi verkkotapaamisten vetäjänä.
Marin polku finanssialan hektisistä esimiestehtävistä positiivisen psykologian ”lähettilääksi” on pitänyt sisällään aiemmin stressiä ja työuupumusta, nyttemmin oppimisen iloa sekä paljon pieniä ja suuria oivalluksia. Seuraavilla riveillä käy ilmi, kuinka stressaantuneesta supersuorittajasta sukeutui porukan positiivari.
MITENKÄS MUN LAPSET?
Piipahdetaan ensin vuoteen 2001. Silloin Mari valmistui oikeustieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Takana oli myös kaupallisia opintoja muun muassa Turun kauppakorkeakoulun avoimessa yliopistossa.
Ennen maisterin tutkintoa Mari oli tehnyt työuran erilaisissa taloushallinnon tehtävissä. Tutkinnon jälkeen hän siirtyi finanssialalle ja työskenteli vuosikaudet esimies- ja johtotehtävissä muun muassa juristina ja myyntijohtajana.
”Työ ja opiskelu ovat aina olleet minulle intohimo, johon olen käyttänyt valtavasti energiaa – jopa niin paljon, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jäi tosi vähälle. Oikeastaan se puuttui täysin. Elämä oli hyvin stressaavaa myös työn ulkopuolella. Perhe kasvoi, oli kaksi pientä lasta, rakennusprojekti ja perinteiset kuviot. Tuli avioero ja jäin pyörittämään arkea ja huushollia lasten ja koirien kanssa.”
”Tuolloin tunsin ehkä ensimmäisen kerran, että itsestäkin pitäisi pitää huolta. Iski syvä huoli siitä, että jos minä kahden pienen lapsen yksinhuoltajana en voi hyvin, niin mitenkäs mun lapset?”
”Ikävä kyllä minulla ei ollut työkaluja oman hyvinvointini parantamiseen, joten elämä jatkui entistä hektisempänä. Lopulta kaikki johti vakavaan uniongelmaan ja sitä kautta fyysisiin sairastumisiin ja työuupumukseen. Tästä kokonaiskierteestä lähdin paranemis- ja toipumismatkalle.”
IHMINEN ALKOI KIINNOSTAA
”Asiat ja numerot olivat olleet minulle aina merkityksellisiä. Nyt aloin kiinnostua ihmisestä; mitä me olemme ihmisinä, miten me toimimme ja käyttäydymme ja mikä saa meidät ajattelemaan? Pikkuhiljaa nousi ajatus siitäkin, että miten ihminen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.”
Niinpä Mari löysi itsensä kouluttautumasta life coachiksi. Ensisijainen ajatus oli löytää itselle työkaluja oman mielen hallintaan ja tasapainoon sekä oman hyvinvoinnin kehittämiseen.
”Niinhän siinä kävi, että tämä uusi osa-alue imaisi mukaansa. Kun jo opiskeluvaiheessa aloin nähdä omia muutoksiani, alkoi kypsyä ajatus, että ’hei, joku muukin voisi hyötyä näistä asioista!’”
Intohimoisena opiskelijana Mari jatkoi opintiellä. Hän opiskeli muun muassa työ- ja organisaatiopsykologian perusopintoja sekä rentoutusohjaajaksi.
”Näiden opintojen aikana törmäsin ensimmäisen kerran positiiviseen psykologiaan. Aloin oivaltaa, että ihminen voi todellakin vaikuttaa omaan mieleensä ihan itse omien ajatustensa ja tunteidensa kautta. Esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjasta oli tullut minulle arkirutiini jo opintojen aikana. Kiitollisuuden tunne oli varmaan ensimmäinen tunne, jota rupesin säännöllisesti harjoittamaan.”
”Silloin kun tein opintoja isommassa määrin, olin opintovapaalla. Palattuani takaisin esimiestehtäviin minulla oli hirveä halu ja tarve viedä oppimiani asioita ja tehtyjä harjoituksia työyhteisöön. Näin selvästi, että työyhteisössäkin tarvittiin hyvinvoinnin edistämistä.”
Tähän väliin kerrottakoon ”todistusaineistona”, että kyllä sen stressaantuneen numero-Marin muutoksen huomattavasti positiivisemmaksi tyypiksi ovat huomanneet muutkin kuin tarinamme päähenkilö itse:
”Meillä oli juuri töissä salainen ystäväni -tehtävä. Sain joltakin salaiselta ystävältä viestin, jossa todettiin, että ’sä oot semmoinen porukan positiivari, joka aina onnistut hakemaan asioista jotakin myönteistä, vaikka olisi kuinka vaikeita tai hankalia asioita ja tilanteita’. Kyllä tuntui ihanalta!”
KIEHTOVA POSITIIVINEN PSYKOLOGIA
Tämän vuoden alkupuolella Mari törmäsi Joyllan järjestämiin positiivisen psykologian opintoihin. Mielenkiinto syttyi heti. Suurinta kiinnostusta herätti verkkokoulutus, koska se oli helppo sovittaa työn oheen.
”Heräsi vahva kiinnostus tutustua syvällisemmin positiiviseen psykologiaan. Minua kiehtoi se, ettei siinä keskitytä vain ihmisen ongelmiin, vaan paneudutaan siihen, millaisilla keinoilla ihminen voidaan saada kukoistamaan ja sitä kautta ehkä menestymään entistä paremmin – onpa se mittari mikä tahansa.”
”Halusin saada myös enemmän tutkimustietoa työkalujen taustalle. Vanha loogisjärkevä ajatusmallini nosti päätään: asioille pitää löytyä faktat ja vahvat taustat. Oppimisen halu ja innokkuus kaikkea uutta ja kehittävää kohtaan olivat tietenkin suurimmat motivaattorit näihinkin opintoihin.”
Syyskuussa päättyneen, puolivuotisen Positive Psychology Practitioner -koulutuksen jälkeen Marin opiskelumatka jatkuu. Nyt hän opiskelee NLP:n parissa, ja ensi vuonna on tarkoitus täydentää työ- ja organisaatiopsykologian opintoja.
SUURTEN ASKELTEN VUOSI
”Tämä vuosi on ollut valtava kasvun, kehittymisen ja suurten askelten vuosi. Vastikään otin tosi ison askeleen, kun päätin ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, työyhteisöjen valmentajaksi. Haluan auttaa työyhteisöjen jäseniä kasvamaan niin, että he löytäisivät oman kukoistuksensa ja menestyksensä ja voisivat yhä paremmin. Kun työyhteisön yksilöt voivat hyvin, koko työyhteisö voi ja menestyy entistä paremmin.”
”Haluan omalta osaltani kehittää työyhteisöjä kohti nykyaikaista oppivaa ja oivaltavaa yhteisöä, jossa vallitsee avoimuuden ilmapiiri ja jossa työntekijät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Tämä mahdollistuu, kun he saavat vaikuttaa aktiivisesti työhönsä ja heille annetaan mahdollisuuksia ja vastuuta.”
”Nykyaikaiset työyhteisöt eivät tarvitse perinteistä esimiestä valvomaan ja kontrolloimaan, vaan esimiehen tehtävä on poistaa kaikenlaisia esteitä omien joukkojensa menestymisen tieltä. Nykyaikaiset esimiehet ovat mahdollistajia ja tienavaajia sekä kannustavia kiittäjiä. Tähän tarvitaan aika isoa kulttuurin muutosta. Koen, että kaikki tämä koulutus ja kokemus esimiestyöstä antavat sellaisen pohjan, että minulla on annettavaa toisille työyhteisöille. Myös yhteistyössä Joyllan kanssa.”
NUKKUMISESTA EN TINGI
Siinäpä piisaa työsarkaa! Tässä kohdin mieleen pomppaa väistämättä olennainen kysymys: miten Mari huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, jotta hän kykenee auttamaan ja valmentamaan muita – ja jottei takavuosilta tuttu uupumus iske uudelleen?
”Minulle ykkösjuttu on nukkuminen. Siitä en tingi. Jos olen väsynyt, koen, että aivot eivät edes toimi. Päivittäinen ulkoilu koiran kanssa on sekin tärkeää. Samoin ihan puhdas oleminen ilman mitään tekemistä. Semmoinen antaa tilaa luovuudelle ja kaiken uuden syntymiselle.”
”Myös jooga, rentoutusharjoitukset ja mindfulness kuuluvat vakiojuttuihin. Ruoan kanssa olen hakenut juuri itselleni sopivia ratkaisuja ja ehkä nyt löytänyt tasapainon. Minulle on tärkeää, että ruoka on hyvin ravinnerikasta. En halua noudattaa mitään tiettyä dieettiä tai linjaa, koska en halua elämääni ylimääräistä tiukkapipoisuutta tai nipottamista.”
”Muutenkin tahdon elämääni rentoja juttuja. Varsinkin lasteni kanssa pyrin saamaan arkeemme mahdollisimman paljon rentoutta. Että arki ei olisi riippakiveä ja pakollista puurtamista. Jos ei huvita tehdä jotakin asiaa, niin sitten me ei tehdä – ja vastaavasti kun jokin asia huvittaa, niin sitä tehdään intoa piukassa!”
”Muita hyvinvointia tuovia asioita ovat itseni jatkuva kehittäminen, lukeminen ja musiikki. Yksi tärkeimmistä on tietenkin ihmissuhteet. Positiivisesta psykologiasta on ollut paljon hyötyä lasten kanssa ja ylipäätään kaikissa sosiaalisissa suhteissa.”
TEE MITÄ RAKASTAT!
Eikä siinä kaikki! Niinkin voi käydä, että jopa tv-mainos tuottaa iloa ja ison oivalluksen.
”Satuin näkemään telkkarista Pauligin uusimman kahvimainoksen. Siinä todettiin, että anna tänä vuonna itsellesi lahja, tee mitä rakastat! ”Tee mitä rakastat” -lause jäi päähäni soimaan. Toivon, että jokainen uskaltaisi unelmoida. Ja antaisi unelmien kasvaa omaksi intohimoksi ja rakkaudeksi kaikkea sitä kohtaan, mitä elämältään haluaa, ja lähtisi oikeasti toteuttamaan ja tekemään sitä, mitä rakastaa. Elämä on liian kallisarvoista käytettäväksi päivästä ja vuodesta toiseen kaikkeen sellaiseen, mitä ei oikeasti halua tai mihin ei tunne intohimoa.”
Tarinan lopuksi palatkaamme vielä positiiviseen psykologiaan ja kukoistuksen kehykseen.
”En enää erota positiivista psykologiaa jotenkin erilliseksi asiaksi. Koen, että positiivisen psykologian koko upea ajatusmaailma on integroitunut hyvin vahvasti osaksi minua.”
”Ensinnäkin myönteisyys on kaiken perusta omassa elämässä. Ihmissuhteet taas ovat kaikkein tärkein peruspilari. Uppoutuminen onnistuu aivan täydellisesti kaikessa siinä, mitä saan tehdä, kun teen sitä mitä rakastan. Se myös lisää merkityksellisyyttä omassa elämässä rakkaiden ihmisten kanssa. Samoin aikaansaaminen: on ollut yllättävää huomata, kuinka paljon olen saanut asioita aikaiseksi sen ansiosta, että olen päässyt tekemään itselleni mielekkäitä asioita. Kukoistuksen kehyksen kuudes pääpointti elinvoimaisuus antaa turvan omaan hyvinvointiin. Siitähän kaikki lähtee, ja sen avulla jaksaa nauttia niistä kaikista muistakin asioista”, Mari Sarajärvi muistuttaa lopuksi.
Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi
