Viewing entries tagged
positiivinen psykologia

Mikä ihmeen positiivinen psykologia?

Comment

Mikä ihmeen positiivinen psykologia?

Kun kerromme ihmisille positiivisesta psykologiasta, saamme usein vastata kysymykseen: ”No mitä se negatiivinen psykologia on?”

Niin sanotun perinteisen psykologian ja positiivisen psykologian eroa voisikin kuvailla janan avulla, joka kulkee välillä -10 ja +10. Perinteinen psykologia tutkii sitä, miten pääsemme miinuspuolelta nollaan. Tästä janan miinuspuolesta tiedämme jo hyvin paljon. Erityisesti toinen maailmansota ja sen seuraukset antoivat aihetta tutkia janan negatiivista osuutta. Vuonna 2000 tehty tutkimus osoitti, että edellisten 30 vuoden aikana oli julkaistu jopa 46 000 masennusta käsittelevää tieteellistä artikkelia.

Toisin oli onnellisuuden kanssa; siitä oli julkaistu ainoastaan 400 tutkimusta. Kuitenkin suuri osa ihmisistä varmaankin sanoisi, että onnellisuus on yksi tärkeimmistä asioista heidän elämässään.

Tähän epäkohtaan herättiin vuonna 1998, jolloin Martin Seligman, niin sanottu positiivisen psykologian isä, toimi American Psychology Associationin puheenjohtajana ja pani alulleen positiivisen psykologian tutkimuksen.

Pahoinvoinnin poissaolo ei ole yhtä kuin hyvinvointi, ja viime vuosikymmeninä tämä uusi tieteenala onkin ryhtynyt tutkimaan sitä, miten pääsemme nollasta plussan puolelle ja kukoistukseen. Ja tarvetta näyttää olevan, erään 3000 ihmistä käsittäneen tutkimuksen mukaan ainoastaan 17 % meistä kukoistaa, 57 % voi kohtuullisen hyvin, 12 % on nuutuneita, eli nollan paikkeilla, ja 14 % vakavasti masentuneita.

Alun perin psykologialla oli kolme missiota: parantaa mielisairauksia, tehdä ihmisten elämästä onnellisempaa, tuottavampaa ja tyydyttävämpää sekä tunnistaa ja vaalia lahjakkuutta. Hiljalleen pääpaino kuitenkin siirtyi vikojen ja sairauksien tutkimiseen, kun psykologit lyöttäytyivät psykiatrien rinnalle hoitamaan veteraaneja ja sodista traumatisoituneita ihmisiä.

Positiivisessa psykologiassa tutkittavat asiat eivät siis millään lailla ole uusia. Jo antiikin filosofit, kuten Platon ja Aristoteles, pohtivat hyvää elämää ja elämän merkityksellisyyttä. 1900-luvulla humanistinen psykologia ja esimerkiksi Abraham Maslow ja Viktor Frankl tutkivat näitä samoja aihealueita. Heiltä puuttui kuitenkin tieteellinen näyttö, ja tätä asiaa positiivinen psykologia pyrkii aktiivisesti paikkaamaan.

On kuitenkin tärkeää pitää mielessä tasapaino pimeän ja valoisan puolen välillä. Positiivista psykologiaa syytetään välillä positiivisuuden tyranniasta ja yltiöpositiivisuudesta. Ihmiselämä sisältää kuitenkin sekä hyviä että huonoja hetkiä ja nämä kaikki ovat meille merkittäviä. Tällä hetkellä puhutaankin positiivisen psykologian toisesta aallosta, positiivinen psykologia 2.0, joka pyrkii huomioimaan sekä pimeyden että valoisuuden. Positiivinen psykologia ei myöskään korvaa sitä perinteistä puolta, vaan molempia tarvitaan.

Me haluammekin aktiivisesti tuoda esiin tätä kokonaisvaltaista käsitystä ihmiselämästä iloineen ja suruineen ja tarjota työkaluja ongelmien ennaltaehkäisyyn sekä kukoistuksen edistämiseen.

Ilolla,
Paulina

Comment