Kukaan tuskin voi väittää, että positiiviset tunteet eivät olisi tervetulleita. Tavoittelemme niitä kaiken aikaa eri tavoin. Mutta tiedätkö itse asiassa miten positiiviset tunteet oikeastaan vaikuttavat käyttäytymiseemme sen lisäksi, että ne saavat usein hymyilyttämään ja tuntuvat kivalta?

Positiivisia tunteita on tutkittu oikeastaan melko vähän suhteessa siihen, että niitä koetaan arjessa toistuvasti läpi elämän ja enemmän sekä säännöllisemmin kuin negatiivisia tunteita. Ikävä kyllä, päivän mittaan kokemamme epämiellyttävät tuntemukset tuntuvat silti jäävän mieleemme paljon vahvemmin kuin ne iloiset hetket. Tässä juttusarjassa syvennymme  tarkemmin kolmeen positiiviseen tunteeseen. Perehdytään sitä ennen kuitenkin vielä hieman yleisemmin positiivisiin tunteisiin.

Tunnetuimman positiivisiin tunteisiin liittyvän teorian luojan Barbara Fredricksonin mukaan positiiviset tunteet ovat luonteeltaan täysin erilaisia kuin negatiiviset. Negatiivisten tunteiden kaventaessa ja keskittäessä yksilön huomiota käsillä olevaan epämiellyttävään aiheeseen, positiiviset tunteet, kuten ilo, sen sijaan laajentavat ja avartavat yksilön ajattelua uusille potentiaalisille ajattelumalleille ja toimintavaihtoehdoille.

Moni voi varmasti tunnistaa itsensä tilanteesta, jossa ärsytys ja kiukku valtaavat mielen ja mielessä pyörii vain: “Miksi hän käyttäytyi noin? Miksi juuri minä? Nyt koko ilta on pilalla”. Inspiroituneena ja iloisena maailma tuntuu olevan pullollaan mielenkiintoista koettavaa, syntymäpäivälahjaideoita läheisille syntyy kuin itsestään ja vuorokauden tunnit eivät tunnu riittävän kaikkien ideoiden toteuttamiseen.

Miten positiivisen tunteet sitten oikeastaan “toimivat”?

Positiiviset tunteet eivät ainoastaan tunnu kivalta vaan myös motivoivat yksilöä toimintaan. Negatiivisten tunteiden muodostaessa helposti negatiivisuuden noidankehän positiivisten tunteiden on esitetty toimivan päinvastaisesti. Positiiviset tunteet aikaansaavat ylöspäin suuntautuvan positiivisten tunteiden spiraalin. Syntyneet positiiviset tunteet vaikuttavat uusien positiivisten tuntemusten heräämiseen ja johtavat huomattaviin positiivisiin muutoksiin yksilön toiminnassa sekä hyvinvoinnissa. Esimerkiksi ilo voi innostaa liikkumaan, mikä vuorostaan edistää ainakin yksilön fyysistä ja henkistä hyvinvointia. Toisin sanoen, positiiviset tunteet toimivat ikään kuin polttoaineena ja luovat yksilölle itseään ruokkivan systeemin!

Tässä juttusarjassa tutustumme tarkemmin positiivisiin tunteisiin lukeutuvaan tunneperheeseen
nimeltä muidenylistämistunteet (otherpraising-emotions).
Yhteistä näille tunteille on se, että ne kaikki liittyvät esimerkillisen toiminnan todistamiseen. Muidenylistämistunteisiin lukeutuvat kiitollisuus, ihailu ja elevaatio, jota kutsutaan myös moraaliseksi nosteeksi.

Vaikka nämä kaikki kolme tunnetta luetaan positiivisiin tunteisiin, niiden on esitetty olevan erillinen osa muiden positiivisten tunteiden kokemisesta niiden sosiaalisuuden vuoksi. Muidenylistämistunteet noudattavat kuitenkin samaa kaavaa kuin mitkä tahansa muut positiiviset tunteet: pitkällä aikavälillä ne motivoivat muutoksia yksilön ajattelussa ja toiminnassa yksilöä hyödyttävällä tavalla. Valitettavasti psykologian alalla on tehty verrattain vähän tutkimusta muidenylistämistunteiden tunneperheestä suhteessa siihen, kuinka usein liikutumme ja ällistelemme arkipäiväisessä elämässämme muiden ihmisten taitoja, kykyjä tai luonteenpiirteitä.

Kiitollisuuden kokemus juttusarjan seuraavan osan aiheena

Ensi kerralla perehdymme kiitollisuuden kokemukseen ja sen vaikutuksiin ihmisten käyttäytymiseen. Tulevaan aiheeseen voit virittäytyä kokeilemalla pitää monelle tuttua kiitollisuuspäiväkirjaa viikon tai vaikkapa vain muutaman päivän ajan. Kiitollisuuspäiväkirjan ideana on kirjoittaa illalla ylös paperille asioita, joista on tänään kiitollinen. Asioita voi listata oman maun mukaan esimerkiksi 5-10. Kiitollisuudenaiheet voivat olla hyvin pieniä ja arkisia, kuten herkullinen aamupuuro tai työkaverin hymy. Voit pitää kiitollisuudenaiheet itselläsi tai jakaa ne muille!

Joyllan vinkki: varaa paperi ja kynä yöpöydälle, jottei kiitollisuuspäiväkirja pääse unohtumaan.

 Fredricksonin teorian mukainen positiivisten tunteiden spiraalin muodostuminen.

Fredricksonin teorian mukainen positiivisten tunteiden spiraalin muodostuminen.

Aurinkoa päivääsi!

IMG_20180417_145124.jpg

Teksti: Josetta Lehtonen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Helsingin Yliopistossa
sekä Joyllan Community Happiness -vastaava


Lähteet:

Algoe, S. B., & Haidt, J. (2009). Witnessing excellence in action: the ‘otherpraising’

emotions of elevation, gratitude, and admiration. The Journal of

Positive Psychology, 4(2), 105–127. https://doi.org/10.1080/17439760802650519

Fredrickson, B. L. (2001). The role of positive emotions in positive psychology:

The broaden-and-build theory of positive emotions. American Psychologist,

56(3), 218–226. https://doi.org/10.1037//0003-066X.56.3.218

Fredrickson, B. L., & Losada, M. F. (2005). Positive Affect and the Complex

Dynamics of Human Flourishing. American Psychologist, 60(7), 678–686.

https://doi.org/10.1037/0003-066X.60.7.678

Fredrickson, B. L. (1998). What good are positive emotions? Review of General

Psychology, 2(3), 300–319. https://doi.org/10.1037/1089-2680.2.3.300

Fredrickson, B. L., & Joiner, T. (2002). Positive Emotions Trigger Upward

Spirals Toward Emotional Well-Being. Psychological Science, 13(2), 172–175.

https://doi.org/10.1111/1467-9280.0043



Comment