Tiimissä autamme toinen toistamme. Parhaiten autamme, kun pääsemme käyttämään omia vahvuuksiamme.
Jokainen tiimi kohtaa ennemmin tai myöhemmin hetken, jolloin suunnitelmat kaatuvat, aikataulut venyvät tai maailma ympärillä muuttuu.
Tällaisina hetkinä näkyviin ei nouse välttämättä äänekkäin tai nopein, vaan se, joka uskaltaa pysähtyä, kysyä, kuunnella ja antaa aikaa.
Tässä tekstissä sukellamme siihen, miten luonteenvahvuudet – nuo hiljaiset supervoimat – voivat olla avain tiimin ketteryyteen, yhteyteen ja hyvinvointiin.
Sisäinen ketteryys: voimaa silloin kun asiat eivät mene käsikirjoituksen mukaan
Työelämässä tulee vastaan hetkiä, jolloin suunnitelmat muuttuvat, aikataulut venyvät tai tilanne vie hetkeksi mukanaan. Silloin emme aina tarvitse lisää tehokkuutta vaan enemmän sisäistä joustoa. Näissä hetkissä korostuu usein näkymättömämpi voima: resilienssi eli muutosketteryys.
Resilienssi ei ole vain selviytymistä, vaan kykyä palautua, sopeutua, jatkaa eteenpäin ja jopa kasvaa muuttuvissa olosuhteissa. Se ei aina näy ulospäin, mutta tuntuu sisälläsi tavassa, jolla suhtaudut epävarmuuteen, pettymyksiin tai keskeneräisyyteen.
Luonteenvahvuuksien käyttö vahvistaa tutkitusti resilienssiä. Erityisesti toiveikkuus, sinnikkyys ja rohkeus nousevat keskiöön, kun kohdataan epävarmuutta ja muutoksia.
Toiveikkuus auttaa suuntaamaan katseen eteenpäin silloinkin, kun kaikki ei ole vielä selvää. Se ei tarkoita sitä, että kaikki järjestyy itsestään vaan sitä, että uskomme mahdollisuuksiin ja olemme valmiita etsimään uusia reittejä.
Sinnikkyys tuo voimaa jatkaa silloin, kun työ ei heti tuota tulosta. Se auttaa pitämään tavoitteet mielessä myös silloin, kun eteneminen tapahtuu pienin askelin.
Ja rohkeus? Se voi olla hetki, jolloin uskaltaa sanoa ääneen: “Tämä on nyt vaikeaa” tai kysyä apua, vaikka olisi tottunut pärjäämään yksin.
Tutkimusten mukaan nämä kolme vahvuutta, toiveikkuus, sinnikkyys ja rohkeus, toimivat tärkeinä psykologisina suojaavina tekijöinä, jotka tukevat palautumista, ongelmanratkaisua ja kokonaisvaltaista hyvinvointia myös työelämän stressaavissa tilanteissa (Peterson & Seligman, 2004; Niemiec & McGrath, 2019).
Esimerkiksi, kun projektitiimi pysähtyy yhdessä nimeämään epävarmuuden ääneen, voi syntyä jotain vahvempaa kuin suunnitelma: yhteinen ymmärrys. Ei siksi, että haasteet katoaisivat, vaan siksi, että niihin tartutaan yhdessä.
Hiljaiset vahvuudet viestinnän takana
Viestintä ei ole vain sanoja. Se on myös eleitä, katseita ja valittuja hetkiä olla sanomatta mitään. Juuri siksi viestintä on niin keskeinen osa sekä tiimityötä että muutosketteryyttä. Kun sanoitamme omia kokemuksiamme, kuuntelemme aidosti toisia ja uskallamme välillä olla keskeneräisiä, rakennamme tilaa luottamukselle ja palautumiselle. Tässäkin luonteenvahvuudet, kuten rehellisyys, sosiaalinen älykkyys ja ystävällisyys, voivat olla hiljaisia tukipilareita.
Rehellisyys voi näkyä siinä, että uskaltaa sanoa asioita niin kuin ne ovat, mutta sellaisella tavalla, että toinen voi ne vastaanottaa. Sosiaalinen älykkyys tuo herkkyyttä hetkeen: milloin on hyvä hetki puhua, ja miten toinen todennäköisesti tulkitsee sanomani? Ystävällisyys puolestaan ohjaa meitä kysymään: “Miten voisin sanoa tämän niin, että se auttaa eikä satuta?”
Tutkimusten mukaan onkin mahdollista, että vuorovaikutus, jossa yhdistyvät aitous (rehellisyys) ja tunneäly (sosiaalinen älykkyys), tukevat paitsi yksilön hyvinvointia myös koko tiimin toimintakykyä erityisesti paineen alla (Niemiec & McGrath, 2019; Peterson & Seligman, 2004).
Moni meistä tietää, miltä hyvin annettu palaute tuntuu: sellainen, joka ei jätä tyhjää oloa, vaan herättää ajatuksen: “Hän halusi aidosti auttaa minua kehittymään.” Tällainen hetki ei synny sattumalta. Sen taustalla on vahvuuksia, kuten ystävällisyys, rehellisyys ja sosiaalinen älykkyys, jotka eivät aina näy sanoina, mutta tuntuvat ilmapiirissä. Ne mahdollistavat luottamuksen rakentamisen. Ei siksi, että kaikki olisi helppoa, vaan siksi, että vaikeitakin asioita uskalletaan käsitellä kunnioittavasti.
Kun tiimissä puhutaan suoraan mutta kunnioittavasti ja vaikeistakin asioista saa kysyä, viestintä ei ole enää pelkkä kanava. Siitä tulee voima, joka sitoo ihmiset yhteen. Ja ehkä juuri tällainen vuorovaikutus onkin resilienssin käytännöllisin muoto arjessa: kyky sanoa, kuunnella ja ymmärtää, vaikka maailma ympärillä olisi hetken epätasapainossa?
Kaikki lähtee pienistä teoista ja kokeilemisesta
Luonteenvahvuuksien hyödyntäminen ei vaadi täydellisyyttä eikä uutta minuuttiaikataulua. Joskus riittää yksi pysähtyminen. Yksi aito kiitos. Yksi rohkea kysymys. Tai hetki, jolloin päätät olla sittenkin sinnikäs, vaikkei tekisi mieli.
Kaikille ei toimi sama, mutta kokeilemalla voit löytää oman tapasi. Ehkä huomaat, että jokin vahvuus, jota et ole ennen huomannut, kulkeekin mukanasi arjessa. Valmiina tukemaan, kun sille antaa tilaa.
Joyllan uusi koulutus on rakennettu juuri tätä varten. Voit nyt sertifioitua luonteenvahvuuksien asiantuntijaksi. Koulutus tarjoaa lempeän ja käytännönläheisen tavan tutustua vahvuuksiin, ei vain teoriassa, vaan aidosti arjessa. Työelämän tilanteissa. Tiimin vuorovaikutuksessa. Itsesi kanssa.
💛 Pilottiryhmämme on juuri käynnistymässä. Mikäli haluat mukaan tai kuulla lisää ennen julkista lanseerausta, laita meille viestiä.
Koska supervoimasi eivät ole jotain, mitä sinun pitäisi ensin ansaita. Ne ovat jo sinussa. Voit vain oppia käyttämään niitä hieman tietoisemmin.
Vahvuusterveisin,
Tanja Saarinen-Chavéz & Joyllan tiimi
Lue myös Supervoimat työelämässä - Luottamuksen ja arvostuksen voima
Testaa omat luonteenvahvuutesi tällä testillä