”Päivä ilman naurua on hukkaan mennyt päivä.” –Charlie Chaplin

Jokainen varmasti tietää, miltä tuntuu, kun on nauranut mahansa pohjasta. On keveä, rento ja mukava olla. Vatsalihakset ovat saaneet jumppansa ja mieli on kepeä.

Huumori on yksi ihmisen arvostetuimmista piirteistä, ainakin jos katsotaan kumppanin valintaa koskevia tutkimuksia. Miksi kannattaa olla hauska? Ehkäpä eniten siksi, että huumorilla ja nauramisella on lukuisia terveysvaikutuksia. Tarkastellaan niitä seuraavaksi tarkemmin.

KEHON JA MIELEN TERAPIAA

Nauramisella on ihmiseen niin fysiologisia kuin psykologisia vaikutuksia. Ensinnäkin se vapauttaa lihasjännitystä, parantaa hengitystä ja verenkiertoa, puskuroi immuunipuolustusta, madaltaa kipukynnystä ja vähentää stressihormoneja elimistössä. Kunnon naurunpuuska voikin käydä liikuntaharjoituksesta. Nauraminen saattaa myös saada nukkumaan paremmin: sillä on raportoitu olevan myönteinen vaikutus unettomuuteen ja unen laatuun.

Psykologisia mekanismeja puolestaan ovat kohonnut mieliala, parantunut itsetunto, lisääntynyt energisyys ja toiveikkuus. Nauraminen vahvistaa muistia, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Se lisää myönteisiä tunteita, optimismia, ystävällisyyttä ja auttavaisuutta. Kaiken lisäksi se vahvistaa resilienssiä ja minäpystyvyyden kokemusta. Kaikkiaan nauraminen tukee psykologista hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä. Nauru lisää iloa ja hilpeyttä, jotka tarttuvat ympärillä oleviin ihmisiin. Nauramista voi siten kuvailla hyvän kierrättämiseksi.

Vaikka tuntisit olosi ennestään hyvinvoivaksi, on nauruun silti hyviä syitä. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt arvioivat mielialaansa ennen ja jälkeen nauru-intervention. Koehenkilöiden, joiden arvio mielialastaan oli hyvä ennen interventiota, arvio koheni huomattavasti nauramisen jälkeen. Tämän voi ajatella yhdeksi vahvistukseksi siitä, ettei hyvinvointi ole staattinen ja saavutettu tila, vaan sitä voi aina kohentaa. Hyvää oloa on mahdollista hoitaa, ruokkia ja elävöittää.

Hienoja vaikutuksia kyllä, mutta mitä jos ei vaan naurata? Ei hätää, sillä myös pakotetulla naurulla on todettu positiivisia ja aitoja vaikutuksia terveyteen. Pakotetusta naurusta voi lisäksi seurata spontaania naurua, ja nauruhan myös leviää muihin ihmisiin. Edellinen ei tietenkään tarkoita, että aina pitäisi väkisin nauraa ja hymyillä läpi kyynelten. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka emme valitse tunteitamme, voimme sopivissa tilanteissa tietoisesti suunnata toimintaamme suuntaan, joka edistää terveyttä ja josta mahdollisesti viriää myönteisiä tunteita. Pelkällä hymyilemisellä on löydetty mielialaa kohottava vaikutus. Kokeile vaikka katsoa komediaa lyijykynä suussa.

APUNA VAIKEUKSISSA JA RYHMÄN RAKENTAJANA

On tutkittu, että huumori vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta. Se voi toimia hyödyllisenä coping-keinona vaikeissa elämäntilanteissa. Kiperän paikan tullen voi katsoa tilannetta toisesta näkökulmasta ja nauraa arjen kommelluksille. Tämä voi toimia samalla loistavana itsemyötätunnon työkaluna, kun ei ota itseään niin tosissaan. Viktor Frankl, holokaustista selvinnyt neurologi ja psykiatri, on kirjoittanut, kuinka jopa keskitysleirillä harjoitettu huumori auttoi nousemaan tilanteen yläpuolelle ja säilyttämään psyykeensä äärimmäisissä olosuhteissa.

Huumorilla ja nauramisella ei ole todettu olevan pelkästään nykyhetkeen kohdistuva vaikutus. Ne voivat johdatella kohti pysyvämpiä terveysvaikutuksia. On löydetty, että huumori ja nauraminen ennaltaehkäisevät masennuksen oireita. Jotkut tutkijat esittävät, että nauramisella voisi olla terapeuttista ja hoidollista arvoa lääketieteessä. Yhdessä aikaansaatu myönteinen vuorovaikutus naurulla höystettynä saattaa olla diagnoosiakin tärkeämpää.

Huumori tuo ihmisiä yhteen: se lähentää. Samanlainen huumori ja samoille asioille nauraminen luovat yhteyden tunteen toisiin. Nauraminen rakentaa ryhmäidentiteettiä ja sen koheesiota. Huumorin avulla voidaankin rakentaa siltoja ihmisten välillä, se on eräänlaista sosiaalista liimaa. On helppo viihtyä sellaisen ihmisen seurassa, joka jakaa saman hauskan maun kuin itse. Siten huumori vahvistaa sosiaalisia suhteita. Tämä voi olla hyödyllistä pitää mielessä esimerkiksi työpaikoilla. Me-henkeä voi ruokkia ilon ja hilpeyden keinoin hauskalla tavalla.

Huumorilla ja nauramisella on myös varjopuolensa. Sillä voi vahingossa tai tietoisesti loukata toista. Voimme nauramalla eristää henkilön ryhmästä. Kevyeksi tarkoitettu huulenheitto voidaan kuitata leikillä, vaikka tämä tuntuisi yksilöstä kiusaamiselta. Huumorilla voidaan siis yhdistää ihmisiä, mutta niin voidaan myös erottaa. On syytä olla tarkkana siinä, kuinka huumoria käyttää vuorovaikutuksessa, etenkin uusien ihmisten kanssa.

 Huumorilla on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia. Huumori yhdistää ihmisiä, ja sen avulla voidaan rakentaa siltoja ihmisten välillä.

Huumorilla on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia. Huumori yhdistää ihmisiä, ja sen avulla voidaan rakentaa siltoja ihmisten välillä.

MITEN LISÄTÄ HUUMORIA?

Kaikkien näiden huikeiden terveysvaikutusten jälkeen lukija saattaa pohtia, miten sitä huumoria voisi olla enemmän elämässä. Vaikka huumori ei olisikaan VIA-vahvuustestin tulosten kärjessä, on huumori-vahvuus muiden vahvuuksien joukossa treenattavissa. Luonteenvahvuudet tarkoittavat ihmisessä olevia taitoja tai ominaisuuksia, joissa hän on hyvä (esimerkiksi uteliaisuus, sinnikkyys ja rohkeus). VIA-verkkotestin avulla voi selvittää vahvuutensa. Tutkimuksissa huumorin lisäämisellä arkeen on todettu olevan kohottava vaikutus onnellisuustasoihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan 40 prosenttia onnellisuudestamme on omissa käsissämme. Jokainen voi vaikuttaa omaan onnellisuustasoonsa. Paljon on siis tehtävissä.

Vinkkejä huumorin lisäämiseen voi etsiskellä ihan googlailemalla. Netistä löytyy tärppejä naurujoogasta stand up -komiikan katsomiseen. On olemassa myös positiivisen psykologian interventioita, joita voi kokeilla. Interventioilla on saatu lisättyä koehenkilöiden onnellisuutta ja vähennettyä depressiivisyyttä. Huumoripohjaiset interventiot voivat näin kehittää hyvinvointia suotuisaan suuntaan. Voit helposti kokeilla kotona kolmea hauskaa asiaa ja huumorin käyttämistä uudella tavalla.

“Kolme hauskaa asiaa” on kehitetty Martin Seligmanin ja kumppaneiden “kolme hyvää asiaa” -intervention pohjalta. Interventiossa kirjoitetaan joka ilta kolme hauskinta asiaa, jotka ovat päivän aikana sattuneet. Myös hauskojen asioiden syyt kirjataan ylös. Huumorin käyttäminen uudella tavalla on niin ikään Seligmanin ja tovereiden perua. Interventiossa käytetään viikon ajan vahvuutta uudella ja erilaisella tavalla. Tavat voivat olla hassujen sarjakuvien lukemista, nauravien kasvojen katselua tai mitä ikinä vain keksii. Pääasia on hyödyntää huumoria itselle poikkeuksellisella tavalla.

Millä tavalla sinä voisit lisätä huumoria arkeesi? Oli tapasi mikä tahansa, toivotan sinulle hauskoja hetkiä sen parissa!

 Teksti:  Anne Haikola  Psykologi, positive psychology practitioner ja freelance-toimittaja anne.haikola@hotmail.com

Teksti: Anne Haikola
Psykologi, positive psychology practitioner
ja freelance-toimittaja
anne.haikola@hotmail.com

Lähteet:

Biswas-Diener, R., Kashdan, T. B., & Minhas, G. (2011). A dynamic approach to psychological strength development and intervention. The Journal of Positive Psychology, 6(2), 106-118. doi: 10.1080/17439760.2010.545429

Curry, O. S., & Dunbar, R. I. M. (2013). Sharing a joke: The effects of a similar sense of humor on affiliation and altruism. Evolution and Human Behavior, 34(2). 125-129. doi: https://doi.org/10.1016/j.evolhumbehav.2012.11.003

Frankl, V. E. (1981). Ihmisyyden rajalla. (suom. O. Jokinen & E. Sandborg). Keuruu: Otava.

Gander, F., Proyer, R. T., Ruch, W., & Wyss, T. (2013). Strength-based positive interventions: Further evidence for their potential in enhancing well-being and alleviating depression. Journal of Happiness Studies, 14(1), 1241-1259. doi: 10.1007/s10902-012-9380-0

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Lyubomirsky, S. (2009). Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa. (suom. J. Porio). Helsinki: Basam Books.

Mora-Ripoll, R. (2010). The therapeutic value of laughter in medicine. Alternative Therapies in Health and Medicine, 16(6), 56-64. Noudettu 2.11.2018 osoitteesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21280463

Mora-Ripoll, R. (2011). Potential health benefits of simulated laughter: A narrative review of the literature and recommendations for future research. Complementary Therapies in Medicine, 19(3), 170-177. doi:10.1016/j.ctim.2011.05.003

Seligman, M. E. P., Steen, T. A., Park, N., & Peterson, C. (2005). Positive psychology progress: Empirical validation of interventions. American Psychologist, 60(5), 410-421. doi:10.1037/0003-066X.60.5.410

Wilbur, C. J., & Campbell, L. (2011). Humor in romantic contexts: Do men participate and women evaluate? Personality and Social Psychology Bulletin, 37(7), 918-929. doi: 10.1177/0146167211405343

Comment