Voit myös kuunnella tämän tekstin tästä!

Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala


Stressi paljastaa kehon ja mielen erottamattoman yhteyden. Mutta kun keho alkaa pettää ja mieli vaatii jaksamaan, kumpaa lopulta kuuntelet?

Kuinka hyvin pystyt sietämään stressiä? Kun tämä kysymys esitettiin minulle eräässä työpaikkahaastattelussa, jäin sanattomaksi. Tiesin kyllä, mikä vastaus olisi ollut toivottu, mutta en silti pystynyt sitä antamaan. Koko kysymys vaikutti käsittämättömältä. Haastattelija olisi yhtä hyvin voinut tiedustella: Kuinka hyvin pystyt pitämään kättäsi kuumalla liedellä? Kummassakin kysymyksessä oli mielestäni yhtä vähän järkeä.

Näin jälkeenpäin on helppo nähdä, että kysymys vain heijastaa yhteiskuntamme arvomaailmaa, jossa mieli on valtias ja keho alamainen. Keskitymme mieluummin ajatuksiimme kuin kehon tuntemuksiin. Kun pää käy ylikierroksilla ja keho alkaa reagoida stressiin erilaisilla oireilla, kuvittelemme, että vahva mieli pystyy kyllä sietämään ja voittamaan kehon reaktiot. Mitä paremmin kestät, sitä parempi työntekijä olet.

Vaikka uskomme tulleemme valovuosien päähän kivikautisista sukulaisistamme (juuri ahkeran aivotyömme ansiosta), yksi asia ei ole silti muuttunut: taistelussa stressiä vastaan keho sanoo viimeisen sanan.

Voit toki täyttää esimiehesi odotukset sietämällä stressiä kuukausia, ehkä vuosiakin.

Asenne ratkaisee stressissäkin, vakuuttaa myös psykologi Kelly McGonigal TED-puheessaan. Jos kehon stressireaktioita pitää ennemminkin ystävinä kuin vihollisina, myös verisuonet pysyvät avoimina paineesta huolimatta.

Mielen voimalla voi varmasti helpottaakin lyhytaikaista stressiä, mutta jos paine jatkuu pitkään, keho viheltää lopulta pelin poikki.

Sillä kehomme ja stressin anatomia eivät ole muuttuneet vuosien saatossa.

Stressi on yhä tila, jossa ulkoiset vaatimukset ja omat sisäiset voimavarat ovat epätasapainossa. Se on psyykkinen ilmiö, jolla on fyysiset seuraukset. Eikä näiden seurausten lista ole iloista luettavaa.

Pitkään jatkuneen stressin tiedetään muun muassa ylläpitävän kehon tulehdustilaa, heikentävän vastustuskykyä, altistavan suolisto- ja sydänsairauksille, tuhoavan aivosoluja ja vahingoittavan DNA:ta ja siten lyhentävän elinikää. Nykyisin stressin uskotaankin vaikuttavan jollakin tasolla lähes jokaisen sairauden taustalla.

Kun siis seuraavan kerran mietit, jätätkö joogatunnin väliin ja jäätkö ylitöihin orastavasta päänsärystä huolimatta, mieti tätä: Kuinka hyvin pystyt sietämään valintasi seurauksia? Onko mielen erävoitto kehosi kustannuksella todella sen arvoista?

Kirjoittaja  Kirsi-Marja Kauppala  on freelance-toimittaja, joka opiskelee positiivista psykologiaa Joyllan   Positive Psychology Practitioner     -verkkokoulutuksessa.  Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä:   www.coretunne.com

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja, joka opiskelee positiivista psykologiaa Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa.
Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

Comment