Oletko koskaan saanut ystävältä tai kollegalta palautetta, joka sai sinut ajattelemaan: ‘Onko minussa todella tuollainen vahvuus?
Iso osa meistä ei tunnista omia vahvuuksiaan, vaikka positiivisen psykologian tutkijat, kuten Martin Seligman ja Christopher Peterson, ovat jo pitkään korostaneet vahvuuksiin keskittymisen merkitystä sekä hyvinvoinnille että tulokselliselle työskentelylle (Peterson & Seligman, 2004).
Ihminen ei aina itse tunnista samoja vahvuuksia, jotka kollegat näkevät ja juuri nämä erot voivat synnyttää kaikkein kiinnostavimpia oivalluksia. Vahvuus voi esimerkiksi tuntua itselle niin tavanomaiselta, ettei sitä edes huomaa ennen kuin joku toinen pysähtyy nimeämään sen.
Tiimiläinen saattaa ajatella olevansa "ihan hyvä organisoimaan", kun taas muut kuvailevat häntä selkeyttä luovana, rauhallisena voimana, jonka ansiosta projektit pysyvät raiteillaan.
Tällaiset keskustelut voivat avata tilaa tärkeille kysymyksille:
Näetkö itsesi yhtä arvokkaana kuin muut? Entä miten voisimme yhdessä vahvistaa näitä vahvuuksia?
KOKEILE TÄTÄ: KOLME VAHVUUTTA -HARJOITUS TIIMILLE
Yksi yksinkertainen mutta vaikuttava työkalu vahvuuksien rakentamiseen on "Kolme vahvuutta minussa" -harjoitus. Se voi avata uusia näkökulmia niin itsetuntemukseen kuin tiimidynamiikkaankin.
Kun ihminen tunnistaa ja sanoittaa omia vahvuuksiaan ja kuulee, miten ne näkyvät myös muiden silmin, se voi vahvistaa itsetuntemusta, työidentiteettiä ja kokemusta nähdyksi tulemisesta. (Linley & Joseph, 2004).
Miten harjoitus toimii?
Pyydä tiimiläisiä pohtimaan:
Mitkä kolme vahvuutta tunnistat itsessäsi?Kysy sen jälkeen myös kollegojen näkemyksiä:
Mitkä kolme vahvuutta näet työkaverissasi?Lopuksi pysähdytään seuraavien kysymysten äärelle:
Näetkö itsesi vahvuuksiesi kautta? Miltä tuntuu kuulla, mitä muut sinussa arvostavat?
"Kolme vahvuutta minussa" -harjoitus on joustava ja helposti sovellettava eri tilanteisiin. Sen voi toteuttaa osana tiimipäivää tai kehityskeskusteluja, mutta yhtä hyvin se toimii myös arjen keskellä, esimerkiksi tiimipalaverin alussa, viikkokokouksen lomassa tai vaikka yhteisen kahvihetken aikana.
Harjoitus ei vaadi erityisiä puitteita, mutta sen onnistumista tukee rauhallinen ja myönteinen ilmapiiri, jossa ihmiset uskaltavat jakaa ajatuksiaan ja kuunnella toisiaan.
Koska harjoitus perustuu itsearviointiin ja kollegoiden antamaan palautteeseen, sen vaikuttavuus syntyy pienistä, mutta merkityksellisistä sanoista ja kohtaamisista. Juuri siksi sen voi hyvin tuoda osaksi arkea.
Pienikin pysähtyminen voi lisätä yhteisöllisyyttä, luottamusta ja itsetuntemusta. Lyhytkin keskustelu vahvuuksista voi muuttaa työpäivän sävyä ja vahvistaa kokemusta siitä, että oma työpanos nähdään ja arvostetaan.
Joskus voi olla hyödyllistä antaa osallistujille aikaa pohtia omia vahvuuksiaan jo etukäteen, mutta harjoitus toimii myös spontaanisti toteutettuna.
Fasilitaattorin tai esihenkilön tehtävänä on huolehtia siitä, että keskustelu pysyy kunnioittavana ja että jokainen saa tilaisuuden tulla nähdyksi ja kuulluksi, vaikka vain muutaman minuutin ajan.
ESIMERKIN VOIMA
Vaikka esihenkilö usein fasilitoi harjoituksia, on hyvä muistaa: esihenkilö on osa tiimiä. Harjoitukseen voi ja kannattaa osallistua itsekin, sillä tutkitustikin esimerkin voima on valtava. Joko niin, että tiimiläiset antavat palautetta esihenkilön vahvuuksista, tai niin, että esihenkilö osallistuu prosessiin muiden rinnalla.
Tällöin rakennetaan kulttuuria, jossa palaute ei kulje vain ylhäältä alas, vaan virtaa molempiin suuntiin, rehellisesti, rakentavasti ja arvostavasti.
Tutkimusten mukaan esihenkilön haavoittuvaisuus, kuten epävarmuuksien tai oppimiskohtien sanoittaminen, voi lisätä psykologista turvallisuutta ja vahvistaa tiimin sitoutumista (Edmondson, 1999).
Kun kokeilin tätä harjoitusta omassa tiimissäni, huomasin nopeasti: monelle oli vaikeaa vastata heti. Vahvuudet? Minussa? Mutta kun keskustelu käynnistyi, sanat alkoivat virrata ja silmissä syttyi jotain.
Yksi tiimiläinen sanoi:
"En olisi ikinä ajatellut, että joku näkee minussa tällaista, mutta nyt kun mietin... ehkä se onkin totta."
Tällaiset hetket jäävät elämään. Niissä on mahdollisuus. Ne muistuttavat siitä, kuinka suuri merkitys vahvuuksien tietoisella hyödyntämisellä voi olla arjessa – niin yksilöille kuin koko tiimille.
MITEN TUODA VAHVUUSPERUSTAISUUS OSAKSI ARKEA?
Joyllan uusi koulutus on rakennettu juuri tätä varten. Voit nyt sertifioitua luonteenvahvuuksien asiantuntijaksi. Koulutus tarjoaa lempeän ja käytännönläheisen tavan tutustua vahvuuksiin, ei vain teoriassa, vaan aidosti arjessa. Työelämän tilanteissa. Tiimin vuorovaikutuksessa. Itsesi kanssa.
💛Koulutus on juuri käynnistymässä. Voit tutustua koulutukseen lisää tästä.
Lue lisää vahvuuksista:
Uteliaisuus vuorovaikutuksen supervoimana
Muutostilanteet: miten vahvuudet tukevat resilienssiä ja viestintää
Supervoimat työelämässä – Luottamuksen ja arvostuksen voima
Vahvuusterveisin
Tanja Saarinen-Chávez & Joyllan tiimi
Lähteet:
Linley, P. A., & Joseph, S. (2004). Positive psychology in practice.
Peterson, C., & Seligman, M. E. P. (2004). Character Strengths and Virtues: A Handbook and Classification.
Edmondson, A. (1999). Psychological safety and learning behavior in work teams. Administrative Science Quarterly. Vol 44 (2), 350–383.