Koska minulta usein kysytään, että mitä se positiivinen psykologia on, koostin tämän esittelyn aiheesta.

Mistä hyvä elämä on tehty? Tähän kysymykseen monet – aina antiikin filosofeista lähtien – ovat etsineet vastausta. Perinteisesti psykologia on keskittynyt pahoinvoinnin poistamiseen. Positiivinen psykologia tutkii puolestaan sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista.

Niin sanotun perinteisen psykologian ja positiivisen psykologian eroa voisikin kuvailla janan avulla, joka kulkee välillä -10 ja +10. Perinteinen psykologia tutkii sitä, miten pääsemme miinuspuolelta nollaan. Tästä janan miinuspuolesta tiedämme jo hyvin paljon. Pahoinvoinnin poissaolo ei ole yhtä kuin hyvinvointi, ja viime vuosikymmeninä tämä uusi tieteenala onkin ryhtynyt tutkimaan sitä, miten pääsemme nollasta plussan puolelle ja kukoistukseen.

On myös tärkeää pitää mielessä tasapaino pimeän ja valoisan puolen välillä. Positiivista psykologiaa syytetään välillä positiivisuuden tyranniasta ja yltiöpositiivisuudesta. Ihmiselämä sisältää kuitenkin sekä hyviä että huonoja hetkiä ja nämä kaikki ovat meille merkittäviä. Tällä hetkellä puhutaankin positiivisen psykologian toisesta aallosta, positiivinen psykologia 2.0, joka pyrkii huomioimaan sekä pimeyden että valoisuuden. Positiivinen psykologia ei myöskään korvaa sitä perinteistä puolta, vaan molempia tarvitaan.

Martin Seligman kehittämän PERMA-mallin mukaan viisi tekijää auttavat meitä kukoistamaan ja elämään hyvää elämää. Kukoistuksen kehys on kyseisen mallin pohjalta kehitetty hyvän elämän kehys, jonka osa-alueita ovat:

 Myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen, elinvoimaisuus. Positiivinen psykologia. Joylla.

Myönteisyys

Positiivisten tunteiden tunnettu tutkija Barbara Fredrickson on selvittänyt, että aivomme toimivat parhaiten, kun tunnemme positiivisia tunteita. Positiivisten tunteiden on tutkittu laajentavan ajatuksiamme ja toimivan rakentavana tekijänä tulevaisuutta varten.

Uppoutuminen

Uppoutuminen on se tunne, jolloin ajantaju häviää ja olet täysin yhtä tekemisesi kanssa. Et ole enää tietoinen itsestäsi, etkä välttämättä edes ajattele tai tunne mitään. Samalla kuitenkin opit, kasvat ja kehität itseäsi niin, että tunnet olevasi kykenevämpi ja tyytyväisempi jälkeenpäin.

Ihmissuhteet

Sosiaaliset suhteet ovat pitkäaikaisen onnellisuuden merkittävin ennusmerkki. Sosiaalisten verkostojen ja suhteiden on todettu vaikuttavan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteemme. Harvard Grant -tutkimuksen mukaan sosiaaliset suhteet eivät ainoastaan ennusta onnellisuuttamme, vaan ne myös mahdollistavat työmenestystämme.

Merkitys

Me ihmiset kaipaamme elämäämme muutakin kuin nautintoa ja uppoutumista. Useimmat meistä haluavat elää merkityksellisesti ja tuntea yhteyttä johonkin itseään suurempaan. Haluamme tietää, miksi nousemme aamulla sängystä ja mikä tekee elämästämme merkittävää.

Aikaansaaminen

Me kaikki haluamme kokea onnistumisia. Monet meistä pyrkivät kehittymään jollakin lailla, esimerkiksi oppimalla uuden taidon, saavuttamalla tärkeän tavoitteen tai voittamalla jonkin kilpailun. Meillä kaikilla on synnynnäinen halu edistyä ja kaipaamme mahdollisuuksia oppimiseen, kasvamiseen ja kehittymiseen.

Elinvoimaisuus

Mieli ja keho eivät suinkaan ole kaksi täysin toisistaan erillään olevaa asiaa. Se, miten pidämme huolta kehostamme, miten kohtelemme sitä, miten liikumme, miten syömme ja miten nukumme, vaikuttaa myös mielemme hyvinvointiin. Suosittelemme pitämään huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistasi, johon kuuluu sekä mieli että keho.

Jos haluat oppia aiheesta lisää, voit ilmoittautua mukaan meidän suosittulle 7.5. starttaavalle Kohti kukoistavaa elämää -verkkokurssille! Pääset mukaan alennettuun hintaan sunnuntaihin 22.4. mennessä. Tutustu kurssiin ja ilmoittaudu mukaan täältä!

Ilolla,
Paulina

Comment