Voit myös kuunnella tämän tekstin tästä!

Itsemyötätunto on ollut mediassa paljon esillä viime vuosina. Se on aivan yhtä tärkeää kuin toisiin ihmisiin kohdistettu myötätunto. Mutta mitä itsemyötätunto tarkoittaa? Tutustutaan ensin Marin tarinaan ja hänen kokemuksiinsa itsemyötätunnosta.

ÄIDIN MENETYS HERÄTTI ITSEMYÖTÄTUNNON

Oululaiselle Mari Rytilahdelle itsemyötätunto tarkoittaa itsen hyväksymistä kokonaisuutena. Se kattaa kaikki ajatukset ja tunteet sekä kehon ja ulkonäön. Vaikka Mari on kokenut olleensa aina itsemyötätuntoinen, välillä se on ollut vähissä. Äidin kuolema viime syksynä syvensi itsemyötätuntoa entisestään.

”Turha on karissut pois. Aiemmat stressin aiheet eivät enää hetkauta. Tunnen oloni kevyemmäksi ja levollisemmaksi. En tietenkään ole joka hetki iloinen, mutta ei itsemyötätunto sitä tarkoita. Tietynlainen ahdistus ja vaativuus ovat poistuneet itsestä.”

Muutoksen myötä Mari on uskaltanut ottaa riskejä työelämässä ja lähteä uusille urille. Hän tuntee olevansa nyt rohkeampi ja tavoittelevansa unelmiaan, eikä pelkää enää niinkään mahdollisia sudenkuoppia.

”Epäonnistuminen ei minua haittaa, koska aina voi aloittaa alusta ja kokeilla uudestaan.”

KAIKKI MENEE HYVIN

Mari oppi äidiltään itsensä hyväksymistä. Mari on siitä onnekas, että hän kasvoi kodissa, jossa sai näyttää tunteet ja olot. Ehkä siksi itsemyötätunto on hänelle helpompaa. Koulukiusaamistakin hän on kokenut, mutta toipunut siitä. Silloinkin Mari harjoitteli itsemyötätuntoa. Hänelle laulut ja voimalauseet ovat antaneet lohtua vaikeina hetkinä.

Viimeisinä päivinään äiti sanoi Marille: ”Mari, ei oo hätää. Kaikki tulee menemään hyvin.” Tuo lause on jäänyt Marin mieleen lohduttavana. Elämä kantaa. Se sai hänet tajuamaan, että itsestä on pidettävä huolta, kuten äitikin pitää huolta lapsestaan.

Miten Mari neuvoisi kehittämään itsemyötätuntoa?

”Salli itsellesi kaikki tunteet ja ajatukset. Älä välttele negatiivisia tuntemuksia. Kärsimys ja paha olo kuuluvat elämään. Voi ajatella, että mulla on paha olla, hyväksyn tämän, olen riittävän hyvä. Ei kannata vaatia itseltään liikoja. Hemmottele itseäsi ja anna itsesi vaan olla. Sano ääneen, että kaikki menee hyvin.”

ITSEMYÖTÄTUNNON KOLME KOMPONENTTIA

Kysytään Joyllan toiselta perustajalta, soveltavan positiivisen psykologian maisterilta, Netta Lehtoselta, mitä on itsemyötätunto.

”Itsemyötätunto ei juuri eroa myötätunnosta. Se on itseen kohdistettua ystävällisyyttä, vähän kuin kohtelisi itseään kuin hyvää ystäväänsä.”

Netta kertoo, että Texasin yliopiston professorin Kristin Neffin mukaan itsemyötätunnossa on kolme komponenttia: ystävällisyys itseä kohtaan, jaettu ihmisyys ja tietoinen läsnäolo.

Itsemyötätuntoinen käyttää näitä kaikkia osa-alueita. Hän on lempeä itselleen, ei kritisoi vastoinkäymisten yhteydessä, vaan osaa olla armollinen. Jaettu ihmisyys on inhimillisyyttä. Se on ymmärrystä siitä, että olemme vain ihmisiä kaikkine piirteinemme. Lisäksi se on tietoisuutta siitä, ettei ole yksin kärsimyksineen, vaan on myös muita, jotka ovat kohdanneet saman asian. Itsemyötätuntoinen osaa olla läsnä kivulleen ja on tietoinen kaikista tuntemuksistaan. Kohtaamisen ja hyväksymisen kautta on myös mahdollista päästää irti ahdistuksesta.

Kukaan ei voi olla jatkuvasti itsemyötätuntoinen. Eikä tarvitsekaan. Sekin on itsemyötätuntoa, että hyväksyy tämän. Ajatuksia ja tunteita ei voi hallita. Jos ei pysty olemaan itsemyötätuntoinen, on itselle ystävällinen teko, ettei moiti siitä itseään.

Myötätunto on yhtä tärkeää itseä kuin lähimmäistäkin kohtaan.

Myötätunto on yhtä tärkeää itseä kuin lähimmäistäkin kohtaan.

ITSEMYÖTÄTUNTOA VOI KEHITTÄÄ

Netta Lehtonen toteaa, että hyvä uutinen on se, että itsemyötätuntoa voi kuka tahansa kehittää. Ensin kannattaa kiinnittää huomiota sisäiseen ääneensä. Kuinka puhun itselleni vastoinkäymisten ja epäonnistumisten tullen, olenko ankara ja moittiva? Tiedostamisen ja kyseenalaistamisen kautta voi pikku hiljaa lähteä valitsemaan itsemyötätunnon itsekritiikin sijaan.

Vaikeuksissa voi harjoittaa tietoista läsnäoloa ja tehdä hengitysharjoituksia. Itseään voi koskettaa esimerkiksi halaamalla, silittämällä käsivarresta, ottamalla kädestä tai asettamalla käden olkapäälle. Tämä vapauttaa oksitosiinihormonia, joka tekee olon hyväksi ja tyynnyttää. Lisäksi voi harjoitella ajatusta, että on osa suurta kokonaisuutta maapallolla monen miljardin ihmisen kanssa.

Työterveyspsykologi ja johtajuuscoach Ronnie Grandellin sanoin itsemyötätunto on kuin lihas ja yksi mielentila muiden joukossa. Sitä ruokkimalla se kasvaa.

Joyllan Netta Lehtosen mukaan itsemyötätunto ei ole helppo tie, mutta sitäkin palkitsevampi. Tutkimusten mukaan se on paljon parempi kuin jatkuva itsensä piiskaaminen. Armollisuus ja itsensä tsemppaaminen auttavat paremmin saavuttamaan tavoitteet ja menemään eteenpäin. Itsekritiikki voi saada lamaantumaan ja olemaan tekemättä mitään.

”Se on hyvä ja merkityksellinen työkalu itsen kehittämiseen ja hyvään elämään. Itsemyötätunto on ollut ja on edelleen minulle aivan supertärkeää. En olisi tässä ilman sitä. Se on ollut yksi tärkeimmistä ellei jopa tärkein tällä yrittäjyyden polulla”, Netta sanoo.

Tammikuisessa Ylen haastattelussa Netta kertoi, kuinka itsemyötätunto on hänelle merkittävin positiivisen psykologian väline. Tästä linkistä pääset lukemaan haastattelusta sekä kuuntelemaan sen.

Teksti: Anne Haikola / Joyllan tiimi
Psykologi ja Positive Psychology Practitioner
anne (at) joylla.com

Lähteet:

Feldman, R., Gordon, I., & Zagoory-Sharon, O. (2011). Maternal and paternal plasma, salivary, and urinary oxytocin and parent-infant synchrony: Considering stress and affiliation components of human bonding. Developmental Science, 14(4),752–761. doi: 10.1111/j.1467-7687.2010.01021.x. Epub 2010 Dec 16.

Grandell, R. (2015). Itsemyötätunto. Helsinki: Tammi.

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Neff, K. (2016). Itsemyötätunto. Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi. (suom. T. Kielinen). Tallinna: Viisas Elämä.

Comment