Positiivinen psykologia – hyvän elämän tiede

Comment

Positiivinen psykologia – hyvän elämän tiede

Koska minulta usein kysytään, että mitä se positiivinen psykologia on, koostin tämän esittelyn aiheesta.

Mistä hyvä elämä on tehty? Tähän kysymykseen monet – aina antiikin filosofeista lähtien – ovat etsineet vastausta. Perinteisesti psykologia on keskittynyt pahoinvoinnin poistamiseen. Positiivinen psykologia tutkii puolestaan sitä, mikä tekee elämästä elämisen arvoista.

Niin sanotun perinteisen psykologian ja positiivisen psykologian eroa voisikin kuvailla janan avulla, joka kulkee välillä -10 ja +10. Perinteinen psykologia tutkii sitä, miten pääsemme miinuspuolelta nollaan. Tästä janan miinuspuolesta tiedämme jo hyvin paljon. Pahoinvoinnin poissaolo ei ole yhtä kuin hyvinvointi, ja viime vuosikymmeninä tämä uusi tieteenala onkin ryhtynyt tutkimaan sitä, miten pääsemme nollasta plussan puolelle ja kukoistukseen.

On myös tärkeää pitää mielessä tasapaino pimeän ja valoisan puolen välillä. Positiivista psykologiaa syytetään välillä positiivisuuden tyranniasta ja yltiöpositiivisuudesta. Ihmiselämä sisältää kuitenkin sekä hyviä että huonoja hetkiä ja nämä kaikki ovat meille merkittäviä. Tällä hetkellä puhutaankin positiivisen psykologian toisesta aallosta, positiivinen psykologia 2.0, joka pyrkii huomioimaan sekä pimeyden että valoisuuden. Positiivinen psykologia ei myöskään korvaa sitä perinteistä puolta, vaan molempia tarvitaan.

Martin Seligman kehittämän PERMA-mallin mukaan viisi tekijää auttavat meitä kukoistamaan ja elämään hyvää elämää. Kukoistuksen kehys on kyseisen mallin pohjalta kehitetty hyvän elämän kehys, jonka osa-alueita ovat:

Kukoistuksen kehys.png

Myönteisyys

Positiivisten tunteiden tunnettu tutkija Barbara Fredrickson on selvittänyt, että aivomme toimivat parhaiten, kun tunnemme positiivisia tunteita. Positiivisten tunteiden on tutkittu laajentavan ajatuksiamme ja toimivan rakentavana tekijänä tulevaisuutta varten.

Uppoutuminen

Uppoutuminen on se tunne, jolloin ajantaju häviää ja olet täysin yhtä tekemisesi kanssa. Et ole enää tietoinen itsestäsi, etkä välttämättä edes ajattele tai tunne mitään. Samalla kuitenkin opit, kasvat ja kehität itseäsi niin, että tunnet olevasi kykenevämpi ja tyytyväisempi jälkeenpäin.

Ihmissuhteet

Sosiaaliset suhteet ovat pitkäaikaisen onnellisuuden merkittävin ennusmerkki. Sosiaalisten verkostojen ja suhteiden on todettu vaikuttavan sekä fyysiseen että psyykkiseen terveyteemme. Harvard Grant -tutkimuksen mukaan sosiaaliset suhteet eivät ainoastaan ennusta onnellisuuttamme, vaan ne myös mahdollistavat työmenestystämme.

Merkitys

Me ihmiset kaipaamme elämäämme muutakin kuin nautintoa ja uppoutumista. Useimmat meistä haluavat elää merkityksellisesti ja tuntea yhteyttä johonkin itseään suurempaan. Haluamme tietää, miksi nousemme aamulla sängystä ja mikä tekee elämästämme merkittävää.

Aikaansaaminen

Me kaikki haluamme kokea onnistumisia. Monet meistä pyrkivät kehittymään jollakin lailla, esimerkiksi oppimalla uuden taidon, saavuttamalla tärkeän tavoitteen tai voittamalla jonkin kilpailun. Meillä kaikilla on synnynnäinen halu edistyä ja kaipaamme mahdollisuuksia oppimiseen, kasvamiseen ja kehittymiseen.

Elinvoimaisuus

Mieli ja keho eivät suinkaan ole kaksi täysin toisistaan erillään olevaa asiaa. Se, miten pidämme huolta kehostamme, miten kohtelemme sitä, miten liikumme, miten syömme ja miten nukumme, vaikuttaa myös mielemme hyvinvointiin. Suosittelemme pitämään huolta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistasi, johon kuuluu sekä mieli että keho.

Jos haluat oppia aiheesta lisää, voit ilmoittautua mukaan meidän suosittulle 7.5. starttaavalle Kohti kukoistavaa elämää -verkkokurssille! Pääset mukaan alennettuun hintaan sunnuntaihin 22.4. mennessä. Tutustu kurssiin ja ilmoittaudu mukaan täältä!

Ilolla,
Paulina

Comment

Vieraskynä: Miten positiivinen psykologia muutti elämäni

Comment

Vieraskynä: Miten positiivinen psykologia muutti elämäni

Viime viikot ovat olleet innostavia. Olen päässyt keskustelemaan ja kertomaan minua kiinnostavista aiheista joukolle lehtien toimittajia, radio- ja tv-toimittajia, bloggaajia, podcastin tuottajia, kirjan toimittajia sekä muita ihmisiä, joita itsensä johtamisen ja aikaansaamisen teemat eri syistä kiinnostavat.

Tässä kuussa julkaistu kirjani ”Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi” on syynä siihen, miksi tämä tapahtuu juuri nyt. Itsensä johtaminen aiheena on kuitenkin ollut tärkeä jo pidemmän aikaa ja nyt huomaan miten median edustajat oikein janoavat erilaisia vinkkejä ja menetelmiä, joita voisivat välittää seuraajilleen. Siksipä haluan nyt kertoa sinulle, mistä ajatukseni ovat peräisin, sekä miten positiivinen psykologian opiskelu Joyllan kurssilla sekä valmennuksen opinnot Valmentamossa ovat vaikuttaneet minun elämääni.

Ratkaisukeskeisyys

Saatamme arkisissa keskusteluissamme omistaa todella suuren osan ajasta sen pohtimiseen, mikä on pielessä. Sellainen negatiivisten tunteiden tuulettaminen on omalla tavallaan hyödyllistä ja vapauttavaa, joskus tarpeellistakin. Siitä en kuitenkaan kokenut reilun kymmenen vuoden työurani jälkeen löytäväni enää uutta. Sen sijaan se ratkaisukeskeisyys, joka tuli heti vastaan valmennuksen maailmassa, toi minulle lukuisia uusia oivalluksia.

Miten vahingollista voikaan olla ajattelu, jossa jotakin uutta aloitetaan vasta sitten, kun jokin kiusallinen ongelma on selätetty. Ongelmaan keskittyminen kapeuttaa ajattelua, eikä uusia näkökulmia ole helppoa löytää silloin. Kuitenkin meistä jokainen voi itseään kuuntelemalla tavoittaa, mikä tuntuisi innostavalta. Jopa masentuneet asiakkaani ovat löytäneet kiinnostuksen kohteita. Omaan intohimoon keskittyminen avaa mielessä uusia ovia, joiden takana ratkaisut asuvat.

Nykyisin en enää kovin pitkään viivy ajatuksissani ongelmissa, vaan mietin, mikä veisi eteenpäin. En enää käytä kovinkaan paljoa aikaa riskien pohtimiseen, tai tulevien epäonnistumisten maalailuun mielessäni. Sen sijaan keskityn siihen, mitä olen saanut aikaan ja mitä aion tehdä seuraavaksi.

Positiivinen mieliala

Monia ärsyttää amerikkalaistyylinen onnellisuushömppä. Positiivinen psykologia on kuitenkin vakavasti otettava uudehko tieteenala ja monet menestyvät yritykset ovatkin tämän jo oivaltaneet. Positiivisella mielellä luovuus kukoistaa, työt sujuvat helposti ja ihmiset voivat hyvin. Pakottamalla positiivisuutta ei synny, mutta se on taito, jota kannattaa harjoitella.

Tee nyt pieni ajatuskoe: Ajattele hetki niitä tehtäviä, joita sinulla on vielä tekemättä. Voit ehkä tunnistaa kehossasi raskaan tunteen, ja mieli kuormittuu välittömästi. Saatat jopa samalla soimata itseäsi siitä, mitä on jäänyt rästiin. Vaihda sitten ajatuksesi siihen, mitä olet jo saanut aikaan. Muistele tekemiäsi tehtäviä, ja kiittele itseäsi niistä. Yhtäkkiä olo kehossasi onkin kevyempi, mieli rauhoittuu ja muuttuu valoisammaksi.

Positiivinen psykologia tutkii ihmisen toimintaa sellaisesta näkökulmasta, jossa vaikutusmahdollisuudet oman mielen toimintaan korostuvat. Pelkkä ajattelun kohteen vaihtaminen sai äskeisessä ajatuskokeessa aikaan kokonaisvaltaisen muutoksen olotilassasi. Oman mielen johtaminen on juuri sitä, että sinä voit yhä enemmän päättää, mihin keskityt – ja toisaalta mihin et keskity.

Usko itseesi

Omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin uskominen on positiivisen psykologian keskeisiä tutkimuskohteita. Onhan selvää, ettemme tartu sellaisiin haasteisiin, jotka tuntuvat meille ylimitoitetuilta. Ihmiset ovat kuitenkin huonoja arvioimaan kyvykkyyttään etukäteen. Usein arvio on virheellinen juuri siihen suuntaan, ettemme usko pystyvämme johonkin, vaikka todellisuudessa pystymmekin. Sen vuoksi vasta kokeilemalla selviää, mihin kykymme ja mahdollisuutemme yltävät.

Olosuhteet eivät pelkästään määritä mahdollisuuksiamme. Mielikuvat niistä syntyvät pitkälti mielessämme. Samoista lähtökohdista voidaan ponnistaa aika erilaisiin lopputuloksiin. Joillakin usko itseen on vahva, ja toisilla se voi kehittyä elämän aikana kokemusten myötä – se vaatii kuitenkin ryhtymistä, kokeilemista ja harjoittelua. Mielikuva itsestä alkaa muodostua jo lapsuudessa, mutta kehittyy koko elämän ajan.

Mielikuva kyvyistä ja mahdollisuuksista vaikuttaa ennen kaikkea tekemiseemme. Se joka uskoo itseensä, yrittää sinnikkäästi, ja on valmis tekemään paljon työtä, koska hän ajattelee, että voi onnistua. Siksi hän myös todennäköisemmin onnistuu. Se joka ponnistelee ja harjoittelee, pääsee todennäköisesti myös maaliin.

Pystyvyyden tunnetta on tutkittu esimerkiksi koululaisilla. Opettajille kerrottiin, miten heidän luokkansa oppilaat olivat pärjänneet kykytesteissä. Tiedot eivät kuitenkaan olleet oikeita, vaan ne arvottiin, eikä niillä ollut mitään tekemistä todellisten testitulosten kanssa. Jo puolen vuoden kohdalla huomattiin, että ne keille oli arvottu hyvät testitulokset, pärjäsivät muita paremmin. Opettajien käsitys siis välittyi noille lapsille, ja sai nämä yrittämään enemmän, vaikka opettajat kokivat kohtelevansa kaikkia lapsia tasapuolisesti.

Olen tietoisesti avannut mieltäni mahdollisuuksille. Vaikka jonkin uuden tehtävän aloittaminen joskus tuntuisi haastavalta, luon mielikuvan siitä, että onnistun siinä. Saatan jopa sanoa itselleni mielessäni, että minulla on kaikki kyvyt ja mahdollisuudet tämän tekemiseen. Tarvitaan vain selkeä tavoite ja suunnitelma, jonka sitten toteutan.

Valikoi mielekkäät tekemiset

Nautimme usein sellaisesta tekemisestä, jossa olemme luonnostamme hyviä. Siksi ihmiset, jotka seuraavat omaa innostustaan ja intohimoaan, tulevat todennäköisesti toteuttaneeksi itseään sellaisilla aloilla, joilla heidän kykynsä tulevat parhaiten käyttöön.

Elämän aikana tätä oman innostuksen seuraamista voivat häiritä monenlaiset ulkopuoliset odotukset. Ehkä vanhemmat haluavat lapsestaan vaikkapa lääkärin tai urheilusankarin, ja ohjaavat lapsen hyvässä tarkoituksessa oikeiden harrastusten pariin. Yhteiskunta välittää meille ajatuksia siitä, mikä on elämässä tavoittelemisen arvoista.

Moni kokee jossakin vaiheessa elämää tarvetta pysähtyä miettimään, mikä on itselle todella tärkeää. Nämä pohdinnat ohjaavat joskus kokonaan uusille urille. Se voi johtaa yllättäviinkin elämänmuutoksiin, joista seuraa paljon iloa ja uutta innostusta työntekoon ja vapaa-aikaan. Olemme parhaimmillamme, kun saamme toteuttaa itseämme meille aidosti tärkeissä asioissa.

Olen ryhtynyt valikoivaksi tekemisten suhteen. Kun ryhdyin kirjoittamaan kirjaa, en vielä tiennyt, mitä siitä syntyy. En tiennyt haluaako kukaan kustantaa sitä, saati sitten lukea sitä. Aihe tuntui minusta kuitenkin tärkeältä, ja päätin ryhtyä toimeen, vaikka aikaakaan en varsinaisesti ollut. Kirja syntyi, se kustannettiin ja nyt sen voivat lukea kaikki halukkaat. Kirjoittaminen oli ehkä innostavin projekti, mitä olen koskaan toteuttanut.

Kasvun asenne

Elämään mahtuu monenlaista, eikä kaikki läheskään aina suju suunnitelmiemme mukaan. Henkinen kypsyytemme punnitaan lopulta silloin, kun epäonnistumme. Osaammeko tarttua siihen kasvun ja oppimisen mahdollisuuteen, jonka harmillinen takaisku tarjoaa? Kasvun asenne tarkoittaa sitä, että miellämme koko elämän oppimisen prosessiksi, jossa kehitymme erilaisten elämänvaiheiden ja tapahtumien kautta koko ajan kyvykkäämmiksi.

Voimme valita uskommeko muutokseen vai pysyvyyteen. Jos jaksaa uskoa, että seuraavalla yrityksellä onnistuu, on helppo lähteä jatkamaan epäonnistumisen jälkeenkin. Harjoittelemalla oppii parhaiten. Voisimme ottaa mallia lapsista, jotka oppivat kyllä kaikki kävelemään – kukin omassa tahdissaan ja lukuisten kompasteluiden kautta.

Sattuma vai valmistautuminen

Lottovoittaja valitaan sattumanvaraisesti – toisaalta kaikki lottovoittajat ovat lotonneet. Elämässä harva asia on niin epätodennäköinen kuin lottovoitto, ja yleensä omalla toiminnalla on paljon tekemistä sen kanssa, miten onnistuu. Myös mielen valmiudella on paljon tekemistä monessa tilaisuudessa. Kun olet valmistautunut ja asettanut tavoitteesi, alat huomata tilaisuuksia.

Onnistumisen mahdollisuus kasvaa tilaisuuksiin tarttumalla. Liika epäröinti taas helposti luo tilanteen, jossa yrittäminen ja harjoittelu jää vähäiseksi. Kun olet päättänyt mihin pyrit, ota rohkeasti askeleita tavoitteesi suuntaan. Avoimella mielellä tilaisuudet avautuvat sinnekin, missä muut eivät niitä huomaa. Saatat vaikka tehdä itse oman tilaisuutesi, niin kuin minä tein keksimällä kirjaidean, ja lähtemällä toteuttamaan kirjaprojektia.

- Satu Pihlaja

Satu Pihlaja toimii psykoterapeuttina, kouluttajana ja valmentajana, sekä tekee väitöskirjaa Helsingin yliopistossa. Hän kirjoitti tietokirjan "Aikaansaamisen taika - näin johdat itseäsi", jossa käsitellään itsensä johtamista positiivisen psykologian näkökulmasta. Lisätietoja Satusta löydät osoitteesta www.satupihlaja.com.

Comment

Oletko jo kokeillut mindfulnessia?

2 Comments

Oletko jo kokeillut mindfulnessia?

Oletko sinä jo kokeillut mindfulnessin, eli hyväksyvän tietoisen läsnäolon harjoittamista? Tämä on aihe, josta puhutaan aika paljon nykypäivänä. Ja ihan syystäkin, sillä mindfulnessia on tutkittu todella paljon ja tutkimuksissa on havaittu lukuisia hyötyjä.

Mindfulnessin harjoittaminen voi esimerkiksi vähentää ahdistusta ja stressiä. Lisäksi tämä voi lisätä myönteisiä asioita, kuten itsetuntemusta, itseluottamusta, empatiaa ja huumoria. Minun mielestäni vaikuttavia tutkimuksia ovat sellaiset, joissa on kuvannettu buddhalaisten munkkien aivoja. Hehän harjoittavat mindfulnessia päivittäin tuntien ajan. Tutkimuksissa on todettu, että tämä aikaansaa muutoksia jopa heidän aivojen rakenteisiin!

En kuitenkaan halua sanoa, että meidän kannattaisi kaikkien ryhtyä buddhalaisiksi munkeiksi ja muuttaa luostariin meditoimaan. Pieni päivittäinen harjoittaminen voi jo aikaansaada näitä myönteisiä vaikutuksia.

Jaan videolla lyhyen mindfulnessharjoituksen, suosittelen sinulle tämän kokeilemista! Kerro myös mielellään, miltä tämä tuntui.

Haluaisinkin haastaa sinut tekemään pienen päivittäisen harjoituksen seuraavan viikon aikana. Ja jos tämä tuntuu sinulle sopivalta, voit luoda tästä itsellesi uuden päivittäisen tavan.

Oikein leppoisaa ja läsnäolevaa pääsiäistä sinulle!

Ilolla,
Paulina

2 Comments

Haluatko tuntea olosi rikkaaksi?

2 Comments

Haluatko tuntea olosi rikkaaksi?

Kiinnitä huomiosi kiitollisuuden aiheisiin, jos haluat tuntea olosi rikkaaksi. Kiitettävien asioiden ja näkökulmien määrä lisääntyy kiitollisuutta harjoittaessa. Jos uskot rahan ratkaisevan asian helpommin, niin näin ei näyttäisi olevan. Rahassa kylpeminenkään ei tarkoita sitä, että ihminen tuntisi iloa siitä, mitä hänellä on. Olet varmaan kuullut myös tutkimuksista, jotka osoittavat, että äkkirikastuneen lottovoittajankin onnellisuus on melko pian saamaa vanhaa tasoa. 

Minulle sanotaan silloin tällöin, että olen jo niin kiitollinen, että en voi sitä enempää olla. Jos sinulla on sama tunne, mutta halu tutkailla asiaa, saatat haluta jatkaa lukemista. Kirjoitan myös sinulle, joka epäilet kiitollisuuden tunteen vievän halun saavuttaa unelmiasi.

1. “Olen hyvin kiitollinen ihminen.”

Hieno homma! Jos haluat kuitenkin vielä pohtia asiaa, voit miettiä, onko elämässäsi jokin yksittäinen osa-alue, josta haluat tai voisit tuntea enemmän kiitollisuutta. Sellainen voi olla esimerkiksi työ, keho, ihmissuhteet, elintavat jne. Jotkut ovat saaneet hienoja tuloksia siitä, että ovat kirjoittaneet kiitollisuuspäiväkirjaa tietystä henkilöstä, jonka kanssa heillä on ollut vaikeuksia. 

Todella hyvä syy harjoittaa kiitollisuutta tietoisesti ja säännöllisesti on se, että asioista tulee nopeasti itsestäänselvyyksiä. Niinhän kävi myös aiemmin mainitulle lottovoittajalle. Eräs tutkimukseeni osallistunut oivalsi alkaneensa pitää itsestäänselvyyksinä ja jopa riesoina asioita, joita oli aina elämäänsä halunnut. Näitä olivat muun muassa vaimo, koti ja auto. Kun kannamme mukanamme kiitollisuuden näkökulmaa, voimme todennäköisemmin ylläpitää iloitsevan suhteen elämässä olevaan hyvään.

2. “En voi olla kiitollinen siitä, mitä minulla on, jotta en jämähdä paikoilleni.”

Tutkimusten mukaan sinulla ei ole syytä moiseen huoleen. Tutkimukset osoittavat, että kiitollisuus lisää ihmisten välistä yhteyttä. Hyvät ihmissuhteet ovat melkoinen voimavara myös silloin, kun haluamme saavuttaa asioita, vai mitä? Kiitollisuuden aiheita vuosia päivittäin listannut mediavaikuttaja Oprah Winfrey on muuten kertonut, että tietoisuus siitä, että hän kirjoittaa illalla kiitoksen aiheita ylös, saa hänet innoissaan jopa suunnittelemaan ja tekemään hyviä tekoja. Kiitollisuuden tuoma ilo ja runsauden tunne antavat voimaa mennä eteenpäin. Kun ajattelet jaksamistasi, niin mielesi ja kehosi palvelevat sinua varmasti uskollisemmin, luovemmin ja pidempään, kun sinulla on runsaasti myönteisiä tunteita.

 Kiitollisuus ja ilo liittyvät vahvasti yhteen. Ilo lisää leikkiä, luovuutta ja yhteistyön mahdollisuuksia.

Kiitollisuus ja ilo liittyvät vahvasti yhteen. Ilo lisää leikkiä, luovuutta ja yhteistyön mahdollisuuksia.

Miten kiitollisuutta voi harjoittaa? Yksi tapa on listata kiitoksen aiheita. Voit kirjoittaa vaikka viisi aihetta päivässä kahdesta neljään viikkoon ja tehdä sitten omat johtopäätöksesi tulosten sekä jatkon suhteen.

Ilolla,
Lenita

P.S. Mainitsen varmuuden vuoksi vielä, että en halua tällä artikkelilla vähätellä köyhyyden merkitystä. Vaikka raha ei tee onnelliseksi, köyhyyden tiedetään olevan yhteydessä pahoinvointiin monella tavalla.

Lyhyt esittelyni: Nimeni on Lenita Lehtonen ja olen mukana Joyllan tiimissä. Minulla on pitkä tausta viestintäalalla. Koulutukseltani olen terveystieteiden maisteri ja pro gradu -työssäni tutkin kiitollisuuden harjoittamista itsehoitomenetelmänä.

2 Comments

Satu auttaa meitä saamaan enemmän aikaan!

Comment

Satu auttaa meitä saamaan enemmän aikaan!

Psykologi, psykoterapeutti ja valmentaja Satu Pihlaja on yksi Joyllan erittäin tyytyväisistä asiakkaista. Eikä ihme, sillä Sadulla on vauhti päällä, hyvällä tavalla. Ihan näinä päivinä ilmestyy hänen esikoisteoksensa nimeltä Aikaansaamisen taika – näin johdat itseäsi (Atena).

 Psykoterapeutti ja valmentaja Satu Pihlaja lupaa, että voimme kaikki oppia aikaansaamisen taidon.

Psykoterapeutti ja valmentaja Satu Pihlaja lupaa, että voimme kaikki oppia aikaansaamisen taidon.

Satu kertoo keskittyneensä aiemmin enemmän ajatteluun kuin tekemiseen. Kirjan syntymästä saadaan kiittää muun muassa kirjoittajansa havaintoa siitä, että jotkut ihmiset vaikuttavat saavan kovasti aikaan ja hyvin olennainen päätelmä oli sekin, että Satu piti itseään varsin saamattomana.

Toisin on nykyisin. Satu on kirjaansa kirjoittaessaan muun muassa tehnyt samaan aikaan väitöskirjaa, suorittanut kahta tutkintoa, soittanut bändissä ja ottanut valmennusasiakkaita vastaan. Nämä ovat kaikki Sadulle hyvin merkityksellisiä, hänen arvoihinsa istuvia, asioita.

Tärkeintä on asettaa tavoitteita. Ilman niitä on omia toiveita vaikea saavuttaa. Satu muistuttaa myös siitä, että kyse ei ole vain tavoitteen saavuttamisesta lopputulosmielessä vaan myös merkityksellisestä elämästä, kun arki rakentuu itselle tärkeistä asioista. Tämä on ihmisen hyvinvoinnin kannalta todella tärkeää.

On huojentavaa kuulla se, että psykoterapeutti Satu Pihlajan mukaan voimme kaikki halutessamme oppia aikaansaaviksi. Jos tärkeintä on tavoitteiden asettaminen, niin usein tavoitteiden pilkkominen ja konkretisointi tekevät siitä, mikä voi tuntua mahdottomalta, mahdollisen.

Esimerkiksi 30 kilon painonpudotustavoite voi lamaannuttaa ellemme jaa tavoitetta pienempiin etappeihin. Tällaisia voivat olla vaikka 40 minuutin kävelylenkki kolme kertaa viikossa ja kahden päivittäisen lämpimän aterian syönti. Kun teemme pieniä tavoitteita, saamme onnistuessamme myös paljon juhlan aiheita. Ja menestystä todellakin kannatta juhlia. Luottamus omaan kykyymme onnistua kasvaa.

Satu on useaan otteeseen kertonut saaneensa Joyllan Kohti kukoistavaa elämää -verkkokurssista ja henkilökohtaisesta valmennuksesta paljon potkua sekä omaan kukoistukseensa että ammatilliseen työhönsä. Hän on kannustanut myös muita psykoterapeutteja ja psykologeja Joyllan positiivisen psykologian opintoihin. Satu tarjoilee innoissaan myös uudessa kirjassaan Joyllan opinnoista saatuja teorioita ja harjoituksia.

Helsingin Sanomat julkaisi Sadusta ja hänen näkemyksistään 8.3. mielenkiintoisen artikkelin.

 Tässä sinulle mielenkiintoinen kirja, jos haluat treenata tavoitteiden asettamista ja saavuttamista.

Tässä sinulle mielenkiintoinen kirja, jos haluat treenata tavoitteiden asettamista ja saavuttamista.

Kirjan voit tilata täältä.  Huom! Kirjan saa tarjoushintaan 14.3. asti täältä.

PS. Joyllan suosittu ja loistavaa palautetta saanut Kohti kukoistavaa elämää -verkkokurssi starttaa taas maanantaina 19.3. Voit säästää hinnasta 50 € sunnuntaihin 11.3. saakka. Lue lisää täältä!

Comment

Kolme vinkkiä sinulla olevan hyvän parempaan huomaamiseen

Comment

Kolme vinkkiä sinulla olevan hyvän parempaan huomaamiseen

Ihanaa naistenpäivää rakkaat ihmiset!

Tiedämme, että meissä kaikissa on valtavan paljon hyvää. Emme kuitenkaan taida tätä lukuisista syistä aina huomata tai tunnistaa. On kiirettä, vanhoja uskomuksia sun muita. Niinpä esimerkiksi ystävän hyvä on usein paljon helpompi huomata kuin oma. 

Hyvän tunnistaminen ja hyvässä viipyily eivät todellakaan ole ajanhukkaa, vaan ne tuottavat hyvinvointia monin tavoin. Hyvä poikii myönteisiä ajatuksia sekä tunteita, jotka nostavat hymyn huulille ja pilkettä silmiin. Niiden avulla luodaan parempia yhteyksiä muihin ihmisiin.

Siltä varalta, että haluat kiinnittää sinussa ja ympärilläsi olevaan hyvään juuri nyt enemmän huomiota, nostan tähän intuitiivisesti kolme tutkimuksissa toteutettua harjoitetta sinulle vinkiksi. Valitse niistä itsellesi se, joka hyvältä tuntuu tai tee näistä vaikka kolmen viikon putki, miksei pidempikin. Motivaatiolla tiedetään kuitenkin olevan iso merkitys hyvinvointivaikutusten ja harjoitusten loppuun suorittamisen kannalta. Kaikki ei siis sovi kaikille.

1. Hyvät tekosi kunniaan

Mitä jos kiinnittäisit enemmän huomiota hyviin tekoihin, joita arjessasi teet muille? Antaisit itsellesi enemmän krediittiä? Voit tehostaa harjoitusta kirjaamalla teot ylös ja laskemalla päivittäinen hyvien tekojen määrä. Tee harjoitusta vaikka viikko ja vedä sitten tunnelmat sekä ajatukset yhteen. No?

2. Yksi ovi sulkeutui, toinen avautui

Mitä jos kelaisit viikon ajan kerran päivässä sinulle sattuneita ikäviä tapahtumia, jotka yllättäen muuttuivatkin jossain vaiheessa vaikutuksiltaan myönteisiksi? Haluaisin kovasti tietää, mitä sait tästä harjoituksesta, jos annoit sille mahdollisuuden.

3. Päivän hauskat tapahtumat

Mitä hauskaa sinulle tänään tapahtui? Minä etsin aamulla pipoa, joka oli jo päässäni. Hetki sitten puhelin taas itsekseni ääneen naapurin kävellessä käytävällä vastaan. Kirjaa ylös kaikki sinulle sattuneet hassut tapahtumat joka ilta viikon ajan. Taidankin aloittaa tästä harjoituksesta. Ties vaikka se innostaisi ilottelemaan enemmän.

Olemme todellakin kaikki upeita sellaisina kuin olemme. Vielä kerran ihanaa naistenpäivää sinulle!

Ilolla,
Lenita

Comment

Joylla kaksi vuotta!

Comment

Joylla kaksi vuotta!

Ilon päivä! Joylla täyttää tänään kaksi vuotta. <3 Tämä herättää meidät katsomaan taaksepäin ja näkemään, kuinka pitkälle olemme päässeet sekä miettimään mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Kaikki alkoi ensimmäisestä yhteisestä unelmastamme, maailmanympärimatkasta. Parin vuoden ja positiivisen psykologian opintojen jälkeen Joyllan kipinä syttyi ystävänpäivänä 2015. Lopullisen päätöksen ja rohkeuden keräämisen jälkeen perustimme Joyllan 2.12.2015.

Nämä kaksi vuotta ovat opettaneet meille niin paljon ja rehellisesti sanottuna tämä yrittäjänmatka on ollut todellista vuoristorataa. Yhtenä päivänä olemme täynnä energiaa ja motivaatiota, seuraavana päivänä saattaa olla vaikea nousta ylös sängystä ja saada asioita aikaan. Yksi mahtava työkalu tämän kaiken keskellä on ollut itsemyötätunnon harjoittaminen. Me kaikki kohtaamme haasteita ja takaiskuja elämässämme. Niissä hetkissä todella auttaa, että kohtelee itseään kuin parasta ystävää ja osoittaa itselleen myötätuntoa.

Joskus on myös vaikea muistaa pienten ja isojen askelien juhlistaminen matkan varrella. Yksi VALTAVA onnistuminen on, että käynnistämme ensi vuoden alussa Positive Psychology Practitioner –koulutukset. Tämä on Suomen ensimmäinen laaja ammatillinen täydennyskoulutus positiivisesta psykologiasta ja olemme SUPER innoissamme tästä!

Yksi eniten kiitollisuutta herättävä asia on, että meidän tiimi on saanut kaksi upeaa vahvistusta viime viikkojen aikana! Ville-Martti ja Lenita ovat liittyneet Joyllan tiimiin ja nyt olemme tällä upealla matkalla yhdessä.

Olemme myös syvästi kiitollisia siitä, että Joyllan yhteisö kasvaa päivä päivältä ja että kukoistuksen ja merkityksen ilosanoma leviää eteenpäin. Kiitos sinulle, että olet mukana tällä matkalla! <3

Ilolla,
Paulina ja Netta

Comment

Vieraskynä: Posttraumaattinen kasvu – “Mikä ei tapa se vahvistaa”

Comment

Vieraskynä: Posttraumaattinen kasvu – “Mikä ei tapa se vahvistaa”

Posttraumaattinen kasvu – “Mikä ei tapa se vahvistaa”

Unohtamatta tietenkään, että “tyynet meret eivät tee taitavia purjehtijoita” ja että “sisulla siitä selviää”. Meistä jokainen on varmasti kuullut jonkin näistä kansanviisauksista. Useat meistä ovat myös jossain vaiheessa ajatelleet, että eiköhän tässä olla jo tarpeeksi vahvoja – ei kiitos tarvitse vahvistaa enempää. Ajatuksissa on saattanut myös käydä, että mikäli meri vaatii näinkin taitavaa purjehtijaa, voin kyllä jäädä rannallekin. Etsimään vaikka sitä sisujonoa, itselläni kun ei tuntunut riittävän tämä aloituspaketti. Toisin sanoen, elämässä on ajankohtia, jolloin voimat eivät yksinkertaisesti tunnu riittävän haasteiden edessä. Ihmiselle, joka on kokenut trauman tai useita peräkkäisiä traumaattisia kokemuksia, tällaiset sanonnat voivat kuulostaa liian vaativilta sekä samaan aikaan aivan liian kepeiltä toteamuksilta aidon hädän keskellä.

Sanontoihin kätkeytyy kuitenkin sitkeää ja ajan kestävää viisautta, mistä syystä psykologiakin tieteenalana kiinnostui ilmiöstä. Filosofit, uskonnot ja useat eri kulttuurit ovat kautta aikojen kuvanneet alussa mainitun oloisia kasvutarinoita trauman seurauksena. Tieteen avulla on haluttu ymmärtää, miten ja missä olosuhteissa kyseiset kuvaukset pitävät paikkansa. Ymmärtääksemme mistä nämä sanonnat sitten kumpuavat on ensin ymmärrettävä traumaa kokemuksena paremmin.

Trauma

Trauma määritellään usein kokemuksena, jossa yksilön aikaisempaa maailmankuvaa koetellaan niin vahvasti, että hän ei enää kykene käsittelemään tapahtunutta aikaisemmilla selviytymiskeinoilla. Ihminen kokee, että hänen tai hänen läheisensä elämä, terveys tai fyysinen koskemattomuus on uhattuna. Traumaan kuuluu vahvasti kokemus avuttomuudesta, pelosta, ahdistuksesta ja toivottomuudesta. Ihminen voi myös kärsiä unettomuudesta sekä toistuvista mieleen tunkeutuvista traumaattisista mielikuvista. Tapahtuma voi olla ihmiselle niin vaativa, että hän tietoisesti tai tiedostamattaan välttelee asioita tai tilanteita, jotka muistuttavat alkuperäisestä traumasta. Henkilö saattaa myös olla jatkuvassa korkeassa vireystilassa peläten tapahtuman uusiutumista. Tällainen vaste vaativaan kokemukseen on hyvin ymmärrettävä sekä luonnollinen. Mikäli tällaiset oireet kuitenkin jatkuvat kroonisina ja pitkään, puhutaan usein trauman jälkeisestä stressihäiriöstä, mihin olisi hyvä saada ammattilaisen apua ja tukea. Usein trauma ei myöskään ole yksittäinen tapahtuma, vaan useiden tapahtumien sarja, jossa alkuperäistä tapahtumaa seuraa useita jälkiseuraamuksia, jotka syventävät kokemuksen vaativuutta.

Tämän vuoksi haluan painottaa, että traumakokemus on aina myös hyvin yksilöllinen, mistä syystä tulisi välttää kiusausta kertoa läheiselleen, kuinka siitä tulisi selvitä. Haluankin korostaa, että myös seuraavaksi esittelemäni posttraumaattisen kasvun teoria tulisi käsitellä mahdollisuutena, eikä suinkaan ainoana oikeana trauman jälkeisenä lopputuloksena. Teoria on minulle hyvin rakas ja olen sitä tutkinut jo useita vuosia. Toivoisinkin, että siitä puhuttaisiin yhtä sinnikkäästi ja kriittisesti kuin posttraumaattisesta stressihäiriöstäkin.

Posttraumaattinen kasvu

Posttraumaattinen kasvu määritellään ”positiivisena muutoksena, jonka koetaan olevan seurausta kamppailusta henkilökohtaisen elämän kriisin tai traumaattisen kokemuksen kanssa” (Calhoun & Tedeschi, 1999, p.11). Merkittävää teoriassa onkin ymmärtää, että traumatapahtuma itsessään ei ole se mistä kasvu kumpuaa, vaan vahvuudet löytyvät henkilön yrittäessä käsitellä kokemustaan. 

Posttraumaattisen kasvun teoria syntyi käytännöstä. Useat traumapotilaiden kanssa työskentelevät psykologit alkoivat nähdä vastaanotoillaan kuvattavan yhteneväisiä positiivisia kasvukokemuksia, joista vuosien varrella kehittyi posttraumaattisen kasvun teoria. Tällä hetkellä teorian ympärillä on hyvä kriittinen ja kiivas keskustelu ja sen mekanismeista väitellään, kuten hyvään tieteelliseen tapaan kuuluukin. Kuitenkin me tutkijat tunnumme olevan tällä hetkellä samaa mieltä siitä, että tietyt elementit kuuluvat vahvasti ihmisten kuvaamaan kasvukokemukseen.

Traumasta selvinneiden ihmisten tarinoissa toistuu usein viisi elementtiä, joissa henkilöt kokevat, että positiivista muutosta on tapahtunut:

1.     Kohonnut arvostus elämää kohtaan

Traumaattisella kokemuksella on tapana paljastaa ihmiselle elämän hauraus ja siten sen ainutkertaisuus. Selviytyjät usein kuvaavat ymmärtävänsä oman elämänsä merkitystä paremmin ja kokevat vahvasti, että haluavat nauttia tästä mahdollisuudesta täysin rinnoin. Haastattelemieni ihmisten parissa tämä näkyy usein ajankäytön priorisointina ja itselleen tärkeiden asioiden arvostamisena arjessa. 

2.     Läheisemmät ilmisuhteet

Traumaattinen kokemus koskettaa usein vahvasti myös ihmisen lähipiiriä. Henkilö, joka kamppailee trauman aiheuttamien ajatusten sekä muutosten kanssa, kohtaa usein yllättäviä reaktioita lähimmäisissään. Pettymyksiltäkään ei aina vältytä, kun läheiseksi koetut ystävät etääntyvät tai eivät osaa täysin suhtautua muutokseen, jota ihminen käy läpi. Ihmiset voivat myös yllättää avullaan ja tuellaan. Esimerkiksi vieraiden ihmisten osoittama lämpö ja ymmärrys voi olla upea positiivinen löytö hädän keskellä. Ihmiset, jotka ovat kokeneet trauman, kuvaavatkin usein arvostavansa läheisiään enemmän, tunnistavansa aidot ystävät elämässään paremmin ja haluavansa viettää enemmän aikaa itselleen tärkeiden ihmisten seurassa. 

3.     Syventynyt itsetuntemus

Koska usein traumaattinen kokemus paljastaa ihmiselle sellaisia puolia elämästä, joita ei ennen ole joutunut kohtaamaan, se on myös usein jyrkkä oppimäärä itsetuntemukseen ja omien arvojen arvioimiseen. Ihmiset usein kuvaavat haluavansa olla aidosti omia itsejään, rehellisiä itselleen ja muille sekä tekevänsä valintoja vahvasti tämän uuden itsetuntemuksen valossa.

4.     Uudet mahdollisuudet elämässä

Trauma on valitettavan usein myös salakavala varas, joka vie joitain elementtejä elämästä mukanaan, kuten palasen entistä identiteettiä, työpaikan, tai osan ystäväpiiristä. Tässä menetyksessä usein piilee myös mahdollisuus. Haastattelemani ihmiset ovat kertoneet löytäneensä itselleen uusia uria, jotka he kokevat mielekkäämmäksi kuin entiset. He ovat saattaneet löytää intohimon vanhaan harrastukseen takaisin tai vaikkapa uusia läheisiä ystäviä yhteisten kokemusten vuoksi.

5.     Kokemus kuulumisesta johonkin itseään suurempaan kokonaisuuteen

Trauma usein muistuttaa ihmistä hänen pienuudestaan tässä valtavassa maailmassa. Kokemus voi myös herätellä ajattelemaan, että on osa jotain itseään suurempaa. Omat haastateltavani mainitsevat usein ymmärtävänsä kokemuksensa vuoksi, että he ovat osa ihmisyyttä, jossa heillä kaikilla on tärkeä rooli ja siten myös mahdollisuus auttaa muita.

On hyvä muistaa, että on täysin mahdollista kokea muutosta ainoastaan osassa näistä osa-alueista tai ei millään niistä. Posttraumaattinen kasvu ei ole universaali kokemus, mutta se on hyvin yleinen. Sen kokeminen ei myöskään sulje pois trauman kielteisiä vaikutuksia, vaan hyvin usein posttraumaattinen stressi ja kasvu ilmenevät myös rinnakkain.

Tutkijat ja terapeutit kokevat, että tämä posttraumaattisen kasvun prosessi on hyvin luonnollinen ja tapahtuu yksilöllisesti. Siksipä sen tukemiseen toimii neuvojen sijasta parhaiten ihmisen oman matkan ja pohdinnan kanssa myötäkulkeminen.

Ajatuksia kasvusta

Professori Stephen Joseph (2012) kuvaa tätä trauman jälkeistä posttraumaattista kasvukokemusta ”vaasi”-metaforan avulla. Elämässä on useita kokemuksia, joissa vaasi voi kaatua ja särkyä. On kuitenkin mahdollista korjata vaasi entisenlaiseksi. Säröt saattavat vielä erottua, mutta vaasi on kuitenkin entisensä, ehkä jopa vahvempi liitosten vuoksi. On kuitenkin tilanteita, joissa isku on niin vahva, että vaasi pirstaloituu pieniksi palasiksi. Tällöin ei ole enää mahdollista rakentaa vaasia entiselleen, mutta ajan kanssa on mahdollista tehdä jotakin uutta ja yhtä kaunista: mosaiikki.

Haluankin lopettaa tämän kirjoituksen lainaten Tommy Tabermannin upeaa runoa ja todeta, että joskus ehjimmät meistä on sirpaleista tehty”.

hanna_kampman

Japanissa on kaunis taideperinne korjata rikkinäiset kipot käyttäen kultaa, hopeaa tai platinaa. Tätä taidetta kutsutaan nimellä Kintsugi tai Kintsukuroi, “kultainen korjaus”. Perinteellä on vahvat filosofiset juuret. Se perustuu ajatukseen, että jos jokin on kärsinyt vahinkoa, peittelyn sijaan sen uusia piirteitä tulisi arvostaa, juhlia ja korostaa. 

Lähteet

  • Calhoun, L. G., & Tedeschi, R. G. (Eds.). (1999). Facilitating posttraumatic growth: A clinician's guide. Routledge.

  • Joseph, Stephen. (2012). What Doesn't Kill Us: A guide to overcoming adversity and moving forward. Hachette UK.

  • Kampman, H., Hefferon, K., Wilson, M., & Beale, J. (2015). “I can do things now that people thought were impossible, actually, things that I thought were impossible”: A meta-synthesis of the qualitative findings on posttraumatic growth and severe physical injury.

  • Modern Met Team. (2017). Kintsugi, Centuries Old Japanese Method of Repairing Pottery with Gold. Retrieved September 3, 2017, from http://mymodernmet.com/kintsugi-kintsukuroi/
hanna_kampman

Hanna Kampman työskentelee luennoitsijana ja tutkijana Itä-Lontoon yliopistossa (UEL). Tutkimuksessaan hän keskittyy ymmärtämään paremmin urheilun ja liikunnan merkitystä vakavan vammautumisen jälkeisessä posttraumaattisessa kasvussa.
 

Lecturer & Co-Module Leader in MSc Applied Positive Psychology & Coaching Psychology (MAPP-CP)
Posttraumatic Growth Unit (PTGU)
Email: h.m.k.kampman@uel.ac.uk

Hannan kollegat ja alan johtavat asiantuntijat, tohtorit Itai Ivtzan ja Tim Lomas saapuvat 3.11.2017 Suomeen jakamaan tuoreinta tietoa positiivisen psykologian toisen aallon tutkimuksesta. He kertovat elämän vaikeamman puolen ehkä jopa odottamattomistakin hyödyistä. Tutkimukset antavat vinkkejä siihen, miten voimme paremmin kohdata vastoinkäymisiä ja vaikeita tunteita ja miten ne ovat tärkeä osa hyvää elämää. Lisätietoja täältä

Comment

Positiivisen psykologian opiskelu - missä ja miten?

Comment

Positiivisen psykologian opiskelu - missä ja miten?

Meiltä kysytään usein positiivisen psykologian opiskelumahdollisuuksista. Yliopistotasolla yleinen tutkinto on soveltavan positiivisen psykologian maisteritutkinto (Master of Applied Positive Psychology, lyhennettynä MAPP). Ensimmäinen ohjelma pystytettiin Yhdysvaltoihin University of Pennsylvaniaan ja ensimmäinen eurooppalainen tutkinto-ohjelma perustettiin Britteihin University of East Londoniin. Nykyään MAPP-tutkintoja löytyy useammasta yliopistosta esimerkiksi Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Australiassa.

Minä ja Netta opiskelimme omat tutkintomme University of East Londonissa. Netta kävi Lontoossa paikan päällä suorittamassa tutkinnon vuodessa täyspäiväisesti, itse opiskelin tutkinnon etäversiona kolmen vuoden aikana töiden ohella. Plussaa paikan päällä opiskelussa on ehdottomasti yhteisön muodostuminen muiden opiskelijoiden kanssa, etäversiossa tämän eteen täytyy nähdä enemmän vaivaa. Toisaalta etäopinnot tuovat joustavuutta ja mahdollistavat opiskelun mistä tahansa muun tekemisen ohella. Nykyään UEL tarjoaa pelkästään tutkintoa, jossa yhdistyy positiivinen psykologia sekä coachingpsykologia, mutta esimerkiksi Briteissä oleva Buck’s New University tarjoaa MAPP-tutkintoa.

Toinen muoto opiskella ja kouluttautua positiivisen psykologian puolella ovat erilaiset ammatilliset koulutusohjelmat. Nämä sopivat erittäin hyvin ammattilaisille, jotka haluavat hyödyntää positiivisen psykologian oppeja omassa työssään. Haasteena omien yliopisto-opintojen kanssa oli opittujen asioiden soveltaminen käytäntöön, mitä tällaiset ohjelmat puolestaan painottavat. Lisäksi yliopisto-opinnot ulkomailla voivat olla hyvin hintavia, maksoimme molemmat lähemmäksi 15 000 € opinnoistamme.

Näistä syistä ja kysynnän takia olemme lähteneet luomaan Suomeen ensimmäistä positiivisen psykologian ammatillista Positive psychology practitioner –koulutusohjelmaa yhteistyössä kesäyliopistojen kanssa. Ensimmäinen koulutus starttaa tammikuussa 2018 Tampereen kesäyliopistolla ja toinen Kouvolassa toukokuussa 2018 Kymenlaakson kesäyliopistolla. Olemme erittäin innoissamme positiivisen psykologian osaamisen levittämisestä laajemmin tänne Suomeen!

Ilolla,
Paulina

P.S. Heräsikö sinulla jotakin ajatuksia tai kysyttävää positiivisen psykologian opintomahdollisuuksista? Kerro meille kommentoimalla postausta!

Comment

Vieraskynä: Sannan ajatuksia muutosprosesseista ja positiivisen psykologian koulutuksesta

Comment

Vieraskynä: Sannan ajatuksia muutosprosesseista ja positiivisen psykologian koulutuksesta

Positiivisen psykologian lisäopinnoista potkua valmentajan työhön ja lyhytterapia opintojen päättötyöhön

Työnkuvaani ravinto- ja fysiikkavalmentajana, fysioterapeuttina sekä lyhytterapeuttina liittyy asiakkaan muutosprosessin tukeminen. Kokemukseni mukaan ravinnon, harjoittelun ja palautumisen optimoinnin lisäksi keskeistä onnistuneessa muutosprosessissa ovat asiakkaan uskomukset sekä asiakkaan ja ammattilaisen välinen luottamus.

Aloitin vuoden 2016 alussa Helsingin psykoterapiainstituutin järjestämät ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti jatko-opinnot. Opinnot sopivat mielestäni hyvin jatkokoulutukseksi terveydenhuolto- ja sosiaalialalle sekä liikunta-alalle. Opintojen laajuus on 60 opintopistettä ja niihin kuuluu päättötyön tekeminen.

Päättötyöni aihe on Elämäntapamuutosprosessin onnistumisen avaimet – ratkaisukeskeinen lyhytterapia tukemassa asiakkaan muutosprosessia”. Päättötyössäni vastaan kysymykseen: Millainen teoriatieto voi olla avuksi elämäntapamuutosprosessin onnistumisessa?

Tarkastelen elämäntapamuutosprosessia tukevia teorioita, onnistumisen avaimia positiivisen psykologian näkökulmasta sekä tahdonvoimaa ja pohdin, miten ratkaisukeskeinen lyhytterapia yhdistyy niihin. Jotta päättötyöstäni on konkreettista apua asiakastyöhön, laadin ja tuon liitteissä esille ratkaisukeskeisiä tehtäviä. Niiden avulla terveydenhuoltoalan ja liikunta-alan ammattilainen voi tukea asiakasta elämäntapamuutosprosessissa.

Päättötyöni sisältöön vaikutti merkittävästi keväällä 2017 käymäni Netta Lehtosen ja Paulina Piipon pitämä koulutus aiheesta: ”Positiivinen psykologia – uusia ideoita hyvään työelämään”. Paulinan ja Netan koulutus antoi minulle tutkittua tietoa positiivisesta psykologiasta. Heidän tapansa kouluttaa oli selkeä ja materiaalit erinomaisia. Etenkin koulutuksessa käydyt käsitteet resilienssi, aito sinnikkyys, growth mindset sekä fixed mindset liittyvät mielestäni keskeisesti päättötyöni aihealueeseen. 

- Sanna Eloranta

Comment

Elämän varjopuolet voimavarana – positiivisen psykologian toinen aalto

Comment

Elämän varjopuolet voimavarana – positiivisen psykologian toinen aalto

Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka tutkii ja edistää hyvää elämää, vahvuuksia ja kukoistusta. Tieteenala sai alkunsa, kun Martin Seligman kumppaneineen melkein 20 vuotta sitten heräsi siihen epäkohtaan, että psykologia keskittyi pääasiassa vikojen ja ongelmien korjaamiseen. Tätä täydentämään perustettiin positiivisen psykologian tieteenala, joka tutkii muun muassa onnellisuutta, positiivisia tunteita, vahvuuksia, ihmissuhteita, merkitystä ja aikaansaamista.

Positiivinen psykologia on kuitenkin saanut osakseen kritiikkiä, ja alaa syytetään välillä yltiöpositiivisuudesta tai positiivisuuden tyranniasta. Yksi haaste on asioiden leimaaminen positiiviseksi tai negatiiviseksi, esimerkiksi optimismi koetaan myönteisenä hyvinvointimme kannalta, kun taas pessimismi on leimattu epäsuotuisaksi. Kuitenkin yltiöoptimismi saattaa johtaa liian suurien riskien ottamiseen ja pessimismi puolestaan voi auttaa selviytymiskeinojen kanssa. Positiivisen psykologian toinen aalto tai positiivinen psykologia 2.0 huomioi asioiden monipuolisuuden.

Suuri haaste on myös ajatus siitä, että aina pitäisi olla hyväntuulinen ja positiivinen. Kuitenkin elämään kuuluu sekä ylä- että alamäkiä ja vaikeudet ja haasteet ovat luonnollinen osa elämää. Myös polku kohti kehittymistä ja esimerkiksi merkityksellisyyttä voi olla ajoittain epämukava, mutta voi kuitenkin johtaa kasvuun ja mullistavaan muutokseen. Elämän varjopuolet voivat siis myös tuoda mukanaan jotakin positiivista ja hyvää.

Alan johtavat asiantuntijat, tohtorit Itai Ivtzan ja Tim Lomas saapuvat 3.11.2017 Suomeen jakamaan tuoreinta tietoa positiivisen psykologian toisen aallon tutkimuksesta.

He kertovat elämän vaikeamman puolen ehkä jopa odottamattomistakin hyödyistä. Tutkimukset antavat vinkkejä siihen, miten voimme paremmin kohdata vastoinkäymisiä ja vaikeita tunteita ja miten ne ovat tärkeä osa hyvää elämää. Lomasin mukaan kokemasi negatiiviset tunteet eivät välttämättä ole pelkästään normaaleja ja luonnollisia, vaan voivat olla polku kohti etsimääsi onnea ja kukoistusta.

Päivän aikana käsitellään, miten esimerkiksi merkitys, resilienssi, kuolevaisuus, muutos ja kärsimys voivat kasvattaa, parantaa ja muuttaa meitä.

Lomas ja Ivtzan ovat psykologeja ja luennoitsijoita University of East Londonin Master’s in Applied Positive Psychology and Coaching Psychology -ohjelmassa. He ovat julkaisseet lukuisia kirjoja ja tutkimusartikkeleja. Uusimpiin kirjoihin kuuluvat Second Wave Positive Psychology, The Positive Power of Negative Emotions ja Awareness Is Freedom.

Tohtori Ivtzanin tutkimus keskittyy henkisyyteen, mindfulnessiin, merkitykseen ja itsensä toteuttamiseen. Tohtori Lomas puolestaan tutkii positiivisen psykologian toista aaltoa, mindfulnessia ja monikulttuurista sanakirjatyötä.

Suomen ensimmäinen positiivisen psykologian toisen aallon seminaari järjestetään yhteistyössä Helsingin seudun kesäyliopiston kanssa 3.11. klo 9.00-16.00. Tervetuloa kuuntelemaan alan johtavia kansainvälisiä asiantuntijoita!

Comment

Miten sinä voit auttaa?

Comment

Miten sinä voit auttaa?

Nukuin tänään pommiin ja se pisti päivän aikataulut sekaisin. Olin kuitenkin luvannut äidilleni, että käyn auttamassa häntä, joten pidin siitä kiinni vaikka oli paljon muutakin tekemistä. Onneksi tein niin, sillä siitä tuli hyvä mieli molemmille.

Kotimatkan kävelin/juoksin kiireellä, sillä tärkeä Skype-puhelu oli juuri alkamassa. Ohitin naisen, jonka kauppakassi oli tippunut ja tavarat lentäneet ympäriinsä. Kävelin hänen ohitseen muutaman askeleen, sillä olinhan jo melkein myöhässä sovitusta tapaamisesta. Onneksi ääni pääni sisällä sai minut pysähtymään ja kysymään josko kuitenkin voisin olla avuksi. Autoin poimimaan tavarat ja sain palkkioksi kauniin hymyn ja kiitoksen. Myöhästyin tapaamisesta pari minuuttia, mutta ei se niin haitannut, vaan sai minut mahdollisesti jopa paremmalle tuulelle puheluakin ajatellen.

Tiedekin tukee tätä ajatusta.

Altruismilla tarkoitetaan epäitsekästä tai pyyteetöntä toimintaa, jossa auttaminen ja toiselle hyvän tekeminen asetetaan etusijalle. Se on siis muiden hyvän laittamista oman edun edelle. Vaikka ihmisten oletetaan usein olevan itsekeskeisiä, osoittavat tutkimukset kuitenkin esimerkiksi pienten lasten auttavan muita pyyteettömästi.

Auttamisen on sanottu evoluutiotutkijoiden mukaan olleen yksi tärkeimmistä selviytymiskeinoistamme. Neurologiset tutkimukset tukevat tätä, sillä pyyteetön toiminta sytyttää aivoissa hyvään olon ja palkkioihin liittyvän alueen. Sama alue on toiminnassa esimerkiksi suklaata syödessä tai seksiä harrastaessa.

Moni kuitenkin toimii itsekkäästi ja tutkimukset osoittavatkin, että kummatkin tavat ovat meihin syvästi juurtuneita. Siksi joudumme pohtimaan tekemisiämme ja valintojamme ja löytämään keinoja, joiden avulla valitsemme auttamisen itsekkyyden sijaan.

On tietysti myös hyvää itsekkyyttä ja välillä on parhaaksi keskittyä omaan etuun tai hyvinvointiin. Itsemyötätunnon tärkeys korostuu tässäkin asiassa.

Mutta on hyvä pitää mielessä, että auttamisesta todella hyötyy sekä antaja että vastaanottaja.

Miten sinä voisit tänään olla avuksi? <3

Comment

Haluatko sinäkin kokea enemmän merkitystä?

Comment

Haluatko sinäkin kokea enemmän merkitystä?

Ihmiset ovat kautta aikojen kysyneet kahta suurta kysymystä:

Mikä on olemassaolon merkitys? Miten voin elää merkityksellisen elämän?

Ensimmäiseen kysymykseen minulla ei valitettavasti ole antaa vastausta, mutta toista kysymystä on tutkittu paljon esimerkiksi positiivisessa psykologiassa. Ajatuksena onkin, että jokainen voi antaa omalle elämälleen sen merkityksen. Oletko pysähtynyt miettimään, miksi sinä nouset aamulla sängystä? Mikä on sinun miksi?

Itse aloin pohtia tätä toden teolla muutamia vuosia sitten. Olin valmistunut diplomi-insinööriksi ja työskentelin kasvavassa IT-alan yrityksessä konsulttina. Kaikki näytti ulkopuolelta katsottuna hyvältä ja oikealta, mutta jokin tuntui puuttuvan. Maailmanympärimatkan ja positiivisen psykologian opintojen myötä aloin ymmärtää, mistä oli kyse. En yksinkertaisesti kokenut riittävästi merkitystä omassa elämässäni. Omalla kohdallani tämä johti minut lopulta yrittäjäpolulle ja tämänhetkisen vastauksen löytämiseen: haluan auttaa ihmisiä elämään merkityksellistä elämää ja kukoistamaan.

Olen kuitenkin oppinut, että merkitykseen on olemassa monta tietä ja tämä ei suinkaan välttämättä vaadi suuria ura- tai elämänmuutoksia. Me kaikki koemme merkitystä erilaisista asioista, esimerkiksi työstä, perheestä, ystävistä, harrastuksista, luonnosta tai uskonnosta. Merkityksen lähteitä on tutkittu laajasti ja vaikka tähän ei ole mitään määrättyä reittiä, on joitakin yhtäläisyyksiä havaittu.

Positiivisen psykologian maisteri Emily Esfahani Smith esittää uudessa kirjassaan The Power of Meaning neljä merkityksen pilaria. Merkitystä tutkiessa nämä samat teemat nousevat esiin uudelleen ja uudelleen ja tutkimukset viittaavat siihen, että nämä asiat voivat tuoda merkitystä meidän elämään. Nämä neljä pilaria ovat:

Yhteenkuuluvuus: Meillä ihmisillä on biologinen tarve sosiaaliseen kanssakäymiseen ja haluamme löytää oman heimomme. Yhteenkuuluvuuden tunne voi tehdä arkisimmastakin tehtävästä merkityksellisen tuntuisen.

Tarkoitus: Tarkoituksella viitataan johonkin tavoitteeseen, jolla pyrimme myötävaikuttamaan maailmaan. On tärkeää, että tavoite on linjassa omien arvojemme ja identiteettimme kanssa. Lisäksi voimme hyödyntää vahvuuksiamme ja kykyjämme tämän saavuttamiseksi.

Tarinat: Tarinoiden avulla voimme ymmärtää maailmaa ja paikkaamme siinä. Elämäntarinoissamme keskitymme useimmiten kaikista merkittävimpiin kokemuksiimme. Tutkimusten mukaan paljon merkitystä kokevat ihmiset kertovat useammin tarinoita, joissa tilanne muuttuu huonosta hyväksi ja vaikeuksistakin voi seurata jotakin hyvä.

Transsendenssi: Esimerkiksi tähtitaivas, taide, lapsen syntyminen tai uskonnollinen rituaali voi tarjota niin sanotun transsendenttisen kokemuksen. Tällaiset kokemukset luovat yhteyttä maailmankaikkeuteen ja muihin ihmisiin ja saa meidät nousemaan arjen yläpuolelle.

Miltä nämä neljä pilaria näyttävät omassa elämässäsi? Voisitko lisätä merkityksen kokemusta esimerkiksi keskittymällä johonkin näistä?

Man’s main concern is not to gain pleasure or to avoid pain but rather to see meaning in his life.
— Viktor Frankl

Ilolla,
Paulina

Comment

6 vinkkiä parempaan työelämään

Comment

6 vinkkiä parempaan työelämään

Huh! Olipa eilinen taas pitkä työpäivä. Kotiovelle päästyäni kello oli jo yhdeksän ja työpäivän olin aloittanut yli 12 tuntia aiemmin. Voin myöntää, että valehtelisin jos väittäisin tämän olevan harvinaista. Näin yrittäjänä sitä tulee helposti tehtyä paljon hommia (joskus liikaakin), varsinkin kun työ on kivaa ja merkityksellistä. Mutta tietysti myös siksi, että palkka on täysin itsestä kiinni.

Vaikkei tämä yrittäjyyskään aina mitään ruusuilla tanssimista ole, niin hyödynnämme onneksi Joyllassa positiivisen psykologian oppeja. Tiedämme, kuinka tärkeää on pitää itsestämme hyvää huolta yrittäjyyden tuomien haasteiden lomassa. 

Olet sitten yrittäjä tai et, vietät todennäköisesti suuren osan elämästäsi töitä tehdessä. Eikö siksi olisikin tärkeää, että usein heräisit ajatellen ”Jes, taas on mukava työpäivä edessä!”?

Positiivisen psykologian, eli hyvän elämän tieteestä löytyy keinoja tähän. Tietoa ja taitoa, jota itse hyödynnämme päivittäin. Eikä tämä tarkoita sitä, että yrittäjyys olisi ainoa keino merkitykselliseen työhön, vaan olisimme varmasti näitä oppeja hyödyntämällä nauttineet enemmän myös entisissä työpaikoissamme.

Yhtenä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin reseptinä toimii Kukoistuksen kehys, jonka osa-alueita ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus. Kehys toimii mainiosti sekä omassa työssä että elämässä.

Tässä sinulle 6 käytännön vinkkiä:

Myönteisyys: Anna kehuja kaverille ja huomaa onnistumiset.  
Uppoutuminen: Vahvuuksien tunnistaminen ja käyttäminen lisäävät energiaa ja työn imua. Me esimerkiksi pidämme kävelypaltsuja luonnossa, sillä kauneuden ja erinomaisuuden arvostaminen on yksi vahvuuksistamme.
Ihmissuhteet: Tutustu työkavereihin esimerkiksi hyödyntäen Pecha Kucha -esitystä, jossa jokainen näyttää 20 merkityksellistä kuvaa ja kertoo jokaisesta 20 sekunnin ajan.  
Merkitys: Mieti keihin työsi vaikuttaa ja MIKSI teet sitä? Esimerkiksi potilaan kuvan nähneet röntgenlääkärit tekevät parempia diagnooseja.
Aikaansaaminen: Tsekkaa ovatko tavoitteesi linjassa arvojesi kanssa.  
Elinvoimaisuus: Muista palautumisen tärkeys! Pidä taukoja ja tee lyhyitä läsnäoloharjoituksia.  

Näihin aihealueisiin kannattaa todella panostaa. Mikäli haluat oppia lisää aiheesta, voimme iloksemme kertoa, että järjestämme yhteistyössä Tampereen kesäyliopiston kanssa kahden päivän ”Positiivinen psykologia – Uusia ideoita hyvään työelämään” -koulutuksen. Early bird -hinta on voimassa maanantaihin 3.4. asti. Lue lisää täältä.

The better your brain is at using its energy to focus on the positives, the greater your chances at success.
— Shawn Achor

Ilolla, 
Netta

Comment

3 keinoa onnistua tavoitteissa

Comment

3 keinoa onnistua tavoitteissa

Saatat käyttää aikaa esimerkiksi juhlien tai seuraavan matkan suunnitteluun. Mutta asetatko tavoitteita elämällesi? Arvioiden mukaan vain noin 20 % meistä tekee niin. Ajattelet ehkä, että haluat menestyä tai olla onnellinen, mutta mitä tämä tarkalleen tarkoittaa juuri sinulle? Päämäärien saavuttamisen kannalta on olennaista, että määrittelemme tarpeeksi tarkasti mitä tavoittelemme.

Tavoitteiden muotoilulla on myös merkitystä. Ajatteletko esimerkiksi, että haluan vähentää sohvalla makoilemista vai käydä useammin lenkillä? Tutkimusten mukaan lähestymistavoitteet, kuten lenkkeilyn lisääminen, ovat yhteydessä hyvinvointiin. Välttämistavoitteet, kuten sohvalla makoilemisen vähentäminen, ovat puolestaan yhteydessä ahdistukseen. Määrittele siis tavoitteesi positiivisen kautta, niin sinulla on parempi mahdollisuus onnistua.

On myös erittäin tärkeää, että tavoitteemme ovat omien arvojemme mukaisia ja meille itselle merkityksellisiä. Nuorempana olen esimerkiksi tavoitellut terveellisiä elämäntapoja ja hyvää kuntoa, koska halusin näyttää hyvältä. Jostain syystä tämä ei kuitenkaan motivoinut minua tarpeeksi. Nykyään tavoittelen samoja asioita sen takia, että haluan voida hyvin. Tämä on paljon enemmän linjassa omien arvojeni kanssa ja itselleni huomattavasti merkityksellisempää ja näin ollen motivoivampaa.

Voit lukea lisää arvoista aiemmasta kirjoituksestamme.

Kun tiedät tarkalleen mitä haluat, muotoilet tavoitteen lähestymisen kautta ja varmistat että tavoite on sinulle merkityksellinen, moninkertaistat mahdollisuutesi saavuttaa tavoitteesi.

Me onnistuimme toteuttamaan suuren unelmamme maailmanympärimatkasta tekemällä juurikin näin. Määrittelimme tarkasti mitä matka meille tarkoitti. Tiesimme kuinka pitkään haluaisimme olla reissussa, kuinka paljon se voisi maksaa, mikä reittimme suunnilleen olisi ja koska olisi sopiva hetki lähteä. Tavoite oli positiivinen, motivoiva ja vastasi molempien arvoja. Kun nämä palaset olivat kohdillaan oli paljon helpompi toteuttaa unelma, joka tuntui pelottavalta ja jonka muut jopa kyseenalaistivat ja tyrmäsivät.

Uskalla unelmoida ja elää itsesi näköistä elämää!

Ilolla,
Paulina

Comment

Itsemyötätunto

Comment

Itsemyötätunto

Olipa kerran tyttö, joka päätti lähettää hakemuksen mielenkiintoiseen projektiin. Kun hän sai haastattelukutsun, joka oli lähetetty myös muutamalle kymmenelle muulle, tuli pelko kylään ja toi mukanaan itsesuojeluvaiston. Tytön mieleen juolahti ajatuksia kuten ”enhän minä sinne voi mennä itseäni nolaamaan kaikkien muiden eteen”, ”ei minulla ole mitään annettavaa” ja ”kaikki muut ovat varmasti minua parempia ja kokeneempia”.

Kun haastattelupäivä vihdoin koitti, sisäinen kriitikko tytön pään sisällä sanoi, että ”sinun on varmaan parempi jäädä kotiin, ei siitä kuitenkaan mitään tulisi”. Kaikista näistä ajatuksista huolimatta tyttö suuntasi kohti haastattelupaikkaa. Hän huomasi rauhoittelevansa kriitikkoa tarjoamalla tälle ajatuksia siitä, kuinka hän on ennenkin selvinnyt, jopa onnistunut ja kuinka olisi parempi mennä paikalle luottavaisin mielin ja elää hetkessä sen sijaan, että murehtisi jo tulevaisuutta. Tyttö mietti, että hänellä olisi aina ulkomaanmarkkinat avoinna, mikäli hän syystä tai toisesta tekisi itsestään naurunalaisen täällä.

Tämä tyttö olen minä ja tämä tarina on vain yksi pieni esimerkki siitä, miten sisäinen kriitikkoni on yrittänyt ”suojella” minua koko elämäni ajan. Suureksi onnekseni olen kuitenkin kehittänyt itseäni ja ottanut monta askelta eteenpäin kriitikon hyväksymisessä ja ylipäätään sen suhteen, että tunnistan eron kriitikon ja todellisuuden välillä. En todellakaan väitä, että näin tapahtuisi aina! On asioita, joita en saa aikaiseksi, koska en uskalla tai koska en usko olevani tarpeeksi hyvä. Lukuisia kertoja olen jättänyt mahdollisuuksia näkemättä tai hyödyntämättä olemalla ankara itselleni.

Kuulostaako tämä kenties tutulta? En ole riittävä, en ole valmis, en ole oikeanlainen, en pysty siihen, en minä osaa, muut ovat parempia... Oletko kuullut näitä lausahduksia pääsi sisällä? Meillä kaikilla on oma sisäinen kriitikkomme. Et ole yksin riittämättömyyden tunteen kanssa, mutta meissä kaikissa on kuitenkin eroja sen suhteen, miten reagoimme kriitikkoomme ja miten annamme sen vaikuttaa meihin. Menestyneet ja rohkeatkin pelkäävät ja jännittävät, mutta he toimivat siitä huolimatta.

Itse olen saanut tämän asian suhteen valtavasti hyötyä positiivisesta psykologiasta ja valmennuksesta. Koska tämä universaali haaste tulee kerta toisensa jälkeen esille omalla kohdallani sekä asiakkaidemme ja ystäviemme kanssa keskustellessa, olemme päättäneet järjestää valmennuksen aiheesta.    

Lämpimästi tervetuloa Rohkeasti riittävä -valmennukseen, jossa käsittelemme rohkeutta ja itsemyötätuntoa. <3 Valmennus järjestetään Helsingin Lauttasaaressa 14.12. klo 18–20.

Onneksi en jäänyt kotiin katsomaan telkkaria haastattelupäivänä, vaikka siltä tuntuikin. Lähdin rohkeasti tutustumaan mielenkiintoiseen projektiin ja itseeni. Ja sehän kannatti, sillä tulin valituksi! Arvatkaapa muuten mikä ensimmäinen ajatukseni oli kun sain tietää siitä? Miten onnistuin huijaamaan niitä valitsemaan mut mukaan?

Itsemyötätunto ei ole mikään helpoin asia. Eikä se todellakaan mielestäni tarkoita sitä, että sisäinen kriitikko tulisi kokonaan kutistaa ja keskittyä pelkkään positiiviseen ajatteluun. Vaan sitä, että on hellä ja hyväksyy senkin puolen itsestään, mutta ei anna sille liikaa valtaa ja kyseenalaistaa sen

Maailma on täynnä mahdollisuuksia, kun vain uskallamme olla avoimia ja aitoja. Ihanaa viikkoa ja itsemyötätuntoa teille kaikille! <3  

Ilolla, 
Netta

Comment

Merkitystä ja myötätuntoa marraskuuhun

Comment

Merkitystä ja myötätuntoa marraskuuhun

Vaikka Suomi onkin upea maa, vaikuttaa syksyn pimeys ainakin meidän mielialoihimme. Pimeys väsyttää ja tuntuu siltä, ettei ole energiaa kaikkeen mihin haluaisi. Onneksi kuitenkin tiedämme, kuinka paljon voimme ajatuksillamme ja valinnoillamme vaikuttaa mielialoihimme. Siksi haluamme vihdoin toteuttaa pitkäaikaisen unelmamme hieman isommassa mittakaavassa. Toivomme, että mahdollisimman moni liittyy mukaan tavalla tai toisella. 

Ihmissuhteet ovat sekä hyvinvoinnin, onnellisuuden että merkityksen kannalta yksi tärkeimmistä tekijöistä. Hyvät energiat tarttuvat ihan yhtä lailla kuin huonotuulisuus, eli omaan hyvinvointiin satsaaminen on hyväksi myös muille. Unelmamme on pyhittää marraskuu myötätunnon ja merkityksen tunteen levittämiseen. 

Koska olet viimeksi tehnyt satunnaisen ystävällisen teon (random act of kindness)? Oletko kenties avannut oven tuntemattomalle? Auttanut kantamaan kauppakasseja? Tai hymyillyt kauniisti ohikulkijalle? 

Entä miltä sinusta on tuntunut, kun joku on joskus tehnyt jotain vastaavaa sinulle tai läheisellesi? Millaisia tuntemuksia herää, kun luet uutisia ja tarinoita ihmisten hyvistä teoista? Kun tuntematon asiakas maksaa rahansa unohtaneen vanhuksen ostokset tai kun palomiehet pukeutuvat jouluna supersankareiksi ja käyvät ilahduttamassa lapsia lastensairaalassa. Mitä jos yhdistäisimme voimamme ja tekisimme pienistä hyvistä arkisista ystävällisyydenteoista osan arkeamme?

Tiesitkö että ystävällisyys tekee meistä onnellisempia, parantaa ihmissuhteita ja on tarttuvaa? Ystävälliset teot inspiroivat muita ja tutkimusten mukaan tästä syntyy ketju, joka yltää aina kaverin kaverin kaveriin asti. Jos siis päästät kiireisen ihmisen eteesi jonossa, saattaa hän osoittaa ystävällisyyttä muutamalle muulle ja ketju jatkuu. 

Ystävällisyys ja hyvät teot ovat keinoja, joilla todella voit vaikuttaa maailmaan. Ne voivat olla sinulle täysin ilmaisia, mutta muille todella arvokkaita. 

Haaste: Yksi ystävällinen teko tuntemattomalle, tutulle, eläimille tai luonnolle kerran viikossa. Tai jos hyvältä tuntuu, voit tehdä meidän kanssamme yhden teon joka päivä. ♥

Haasta kaverit mukaan ja jaa kanssamme kokemuksiasi täällä, niin tekojen vaikuttavuus sen kun laajenee! #joylla

Lämpöä levittämässä, 
Netta ja Paulina

Comment

Olet hyvä sellaisena kuin olet

Comment

Olet hyvä sellaisena kuin olet

Mikä on sinulle tärkeää? Milloin olet viimeksi pysähtynyt miettimään arvojasi? Suosittelemme lämpimästi ottamaan aikaa tähän. Arvosi saattavat muuttua vuosien varrella ja välillä on hyvä pohtia mikä on tärkeää juuri sinulle.

Arvosi auttavat sinua kehittymään, kasvamaan, tekemään päätöksiä ja luomaan haluamasi tulevaisuuden. Kun teet valintoja arvomaailmasi huomioon ottaen, keskityt todennäköisemmin siihen mikä on lähellä sydäntäsi.

On myös helpompaa elää itselleen merkityksellistä elämää ja toteuttaa tavoitteita, kun tuntee arvonsa. Muun muassa näistä syistä istuimme alas ja vietimme muutaman tunnin pohtien Joyllan arvoja. Yllätys, yllätys! Meille kaikista tärkeimmiksi arvoiksi nousivat rakkaus ja merkitys. Tajusimme myös, etteivät nämä ole saaneet ansaitsemaansa näkyvyyttä viestinnässämme.

Rakkaudella emme tarkoita pelkästään romanttista rakkautta, vaan rakkautta, auttamista, hyväsydämisyyttä, kunnioitusta, myötätuntoa, ystävällisyyttä ja paljon muuta. Eikä ainoastaan ihmisiä, vaan myös luontoa ja eläimiä kohtaan.

Merkitystä puolestaan saamme esimerkiksi rakkaudesta ja siihen liittyvistä asioista. Merkitys vastaa kysymykseen miksi. Miksi teemme mitä teemme? Merkityksen tärkeys on myös suuren suuri syy Joyllan perustamiselle.

Omat arvomme tuntuvat kovin pehmeiltä. Olemmekin pohtineet, miten näiden esille tuominen toimii käytännössä ja miten ne otetaan vastaan. Olemme kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että on tärkeää tuoda oma äänemme esille ja antaa aitoutemme loistaa. Lisäksi arvoista keskusteleminen on tärkeää, jotta ymmärrämme toisiamme ja valintojamme. Yhteiset arvot voivat saada ihmiset puhaltamaan yhteen hiileen.

Mitkä ovat sinun 3 - 5 tärkeintä arvoasi ja ovatko nämä näkyvillä arjessasi? Saatat nimittäin uuvuttaa itsesi, jos teet liikaa kompromisseja arvojesi suhteen. Jos esimerkiksi luovuus on sinulle tärkeää, niin varaa kalenteriisi aikaa luovuudelle. Anna itsellesi lupa nauttia siitä kuka olet. <3  

Ilolla, 
Netta

Comment

Puhu itsellesi kuin hyvälle ystävälle

Comment

Puhu itsellesi kuin hyvälle ystävälle

Toivottavasti olet päässyt nauttimaan upeasta kesästä. Me päätimme ottaa pienen hengähdystauon kesällä ja ladata akkuja syksyä varten loman merkeissä.

Ajattelin, että lomalta palaaminen ei tällä kertaa tuottaisi ongelmia, olenhan luonut itselleni unelmatyön, jota on ilo tehdä. Toisin kuitenkin kävi, tuntui haastavalta palata arkeen ja löytää sama into ja energia tekemiseen kuin mitä koin ennen lomia. Tästä heräsi erilaisia ajatuksia: ”Kyllähän minun pitäisi pomppia ilosta palata unelmatyöhön” ja ”olen laiska ja huono ihminen, koska töihin palaaminen tuntuu vaikealta”.

Onneksi hälytyskellot alkoivat kuitenkin soida ja muistutin itseäni itsemyötätunnon tärkeydestä. Miten puhuisin, jos kyseessä olisi hyvä ystäväni? Tuskin syyttäisin häntä laiskaksi tai huonoksi ihmiseksi. Kun huomaat kärsiväsi tai syyttäväsi itseäsi jostakin, yksi hyvä tapa on juurikin miettiä, miten käyttäytyisit hyvää ystävää kohtaan ja pyrkiä samaan itsesi kanssa.

Tunnetun itsemyötätunnon tutkijan, professori Kristin Neffin mukaan, itsemyötätunnon kokeminen ei juurikaan eroa myötätunnon kokemisesta muita kohtaan. Ensin tulee huomata kärsimys, jonka jälkeen tämä herättää lämpimiä tunteita ja auttamisen halua. Myötätunnon kokeminen sisältää myös ymmärryksen siitä, että kärsimys, epäonnistumiset ja epätäydellisyys kuuluvat elämään.

Itsemyötätuntoisena käyttäydymme samalla lailla itseämme kohtaan kohdatessamme vaikeuksia, epäonnistumisia tai sellaisia puolia, joista emme itsessämme pidä. Sisäisen kriitikon sijaan kannattaa silloin kaivaa esiin itsemyötätunnon ääni. Kukaan meistä ei ole täydellinen ja oman kriitikon kuunteleminen vain vaikeuttaa tilanteesta ulospääsyä.

Aloin siis puhua itselleni myötätunnon äänellä, kuin hyvälle ystävälle. Ymmärsin, että on ihan ok tuntea lomaltapaluun tuskaa myös unelmien työssä. Nyt olenkin jo päässyt ihan hyvään vauhtiin, luultavasti nopeammin, kuin jos olisi jatkanut itseni syyttämistä.

Työn tuloksena olemmekin toteuttamassa uutta ilmaiswebinaaria, mistä kerromme teille pian lisää!

Ilolla,
Paulina

Comment

Haltioitumisen haltioiva voima

Comment

Haltioitumisen haltioiva voima

Olen onnekkaana saanut työskennellä mökillä saariston upeissa maisemissa viimeisen parin päivän aikana. Suomen luonto tarjoaa upeita kokemuksia ja olen muun muassa todistanut oikein kauniin ja pysäyttävän auringonlaskun rantakalliolta.

Esimerkiksi tällaiset luonnonilmiöt herättävät meissä haltioitumisen ja kunnioituksen tunnetta (englanniksi awe). Tämä on siis se ihmetyksen tunne joka herää, kun kohtaamme jotakin valtavaa ja avaraa joka haastaa meidän nykyisen maailmankuvan. Haltioituminen ja kunnioitus siirtää meidän huomiomme pois itsestämme ja muistuttaa meitä siitä, että olemme osa jotain suurempaa.

Tähän liittyen on saatu mielenkiintoisia tutkimustuloksia. Tutkimuksissa on esimerkiksi havaittu, että haltioituminen voi lisätä onnellisuutta. Haltioitumisen kokeminen voi myös vähentää kiireen tunnetta, mikä voi johtaa siihen, että olemme alttiimpia auttamaan muita. Lisäksi tutkimukset viittaavat siihen, että haltioitumisen tunne voisi jopa kohentaa meidän vastustuskykyä.

Haltioitumisen kokeminen ei välttämättä vaadi sitä, että matkustaisimme muualle tai poistuisimme edes omasta kodistamme. Haltioitumista voi kokea melkein missä vaan, mutta usein tätä tapahtuu paikoissa, jotka ovat avaria ja joissa on jotakin uutta. Tällaisia paikkoja voi löytyä sekä luonnosta että kaupungista, esimerkiksi ulkona tähtitaivaan alta tai korkean rakennuksen päältä.

Saman tyyppisen tunteen voi myös saada aikaiseksi katsomalla kuvia tai videoita haltioitumista herättävistä asioista. Hieno esimerkki tällaisesta videosta ja Suomen kauniista luonnosta löytyy täältä.

Anna kokemukselle täysi huomiosi, niin saat siitä eniten irti. Haltioivaa viikon jatkoa!

Ilolla,
Paulina

Comment