Netta & Karita: Voidaan hyvin!

Comment

Netta & Karita: Voidaan hyvin!

Nyt seuraa erittäin vahva katselu- ja kuuntelusuositus! Otathan hyvän ja rennon asennon. Oheiselta videolta voit kuunnella, mitä mielenkiintoista kerrottavaa ja jaettavaa Karitalla ja Netalla saattaisi olla juuri sinulle. Ennen tuolta alempaa löytyvän videon nautiskelua voit lukea tästä hieman taustatietoja:

Joyllan soveltavan positiivisen psykologian maisterin Netta Lehtosen vieraana on Karita Tykkä. Hyvinvoinnin lähettiläs, bloggaaja, luennoitsija, takavuosien Miss Suomi… no, Karita kertoo itse tarkemmin videon alussa.

Joka tapauksessa kokonaisvaltainen hyvinvointi, ravitsemus, terveys ja luontainen kauneus ovat asioita, joista Karita on loputtoman innostunut. Myös positiivinen psykologia kiinnostaa häntä erityisen paljon. Sitä hän on uutterasti opiskellut syyskuusta lähtien Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksessa.

Videolla Karita ja Netta juttelevat kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, tasapainon tärkeydestä, merkityksellisyydestä ja itsemyötätunnosta sekä suorittamisesta, sisäisistä kriitikoista, loppuunpalamisesta ja täydellisyyden tavoittelusta.

Karita ja Netta kertovat myös, millaisia keinoja he käyttävät muun muassa rauhoittumiseen ja turhan kiivaaksi äityneen tahdin hiljentämiseen, positiivisten tunteiden listaamiseen ja pienten hetkien juhlistamiseen. Kehujakin he ovat kuulemma oppineet pikkuhiljaa vastaanottamaan, vaikka vaikeaahan semmoinen suomalaiselle on.

Videolla kuullaan monituisia mainioita kommentteja, tässä muutama:

Kannattaa ymmärtää, mitä tämä mun upea ja viisas kehoni yrittää mulle kertoa.”

Me ollaan itse kukin niin mieletön kokonaisuus.”

Tämä ei tarkoita, että ummistan silmäni todellisuudelta, vaan haluan antaa itselleni vapauden elää ja olla semmoisissa fiilareissa kuin itse haluan.”

Mä haen hyvän olon merestä, menen sinne vaikka pussipimeällä.”

Kannattaa hakea arkeen asioita, joista tulee hyvä fiilis, ne voivat olla vaikka musiikki tai hiljaisuus tai oranssi väri tai ihan mikä tahansa, sen ei tarvitse olla mitään isoa.”

Voit listata asioita, jotka tuovat sulle positiivista tunnetta ja hyvää fiilistä – mieti, mistä olet vaikkapa lapsena saanut onnellisia tuntemuksia.”

Se, että on trendikästä kun on kiireinen, on ihan hullua. Että se tekisi susta hyväksyttävämmän ja arvostettavamman, kun sulla on kiire koko ajan. Päinvastoin!”

Puhuvatpa Karita ja Netta myös ”hihhulihommista ja huuhaasta”. Toki myös armollisuudesta sekä antamisen ja jakamisen merkityksellisyydestä. Senkin Karita kertoo, millaisen upean ravintolan hänen 8-vuotias poikansa perusti!

Pidemmittä puheitta, nautinnollista videohetkeä!

P.S. Tuo porukan hiljaisin kaveri Netan ja Karitan välissä on Netan Taco.

Netta Lehtosen haastattelussa upea moniosaaja, hyvinvointialan yrittäjä Karita Tykkä.

Kerro ihmeessä, millaisia ajatuksia video sinussa synnytti! Mitkä asiat tuottavat sinulle positiivisia tuntemuksia? Miten sinä huolehdit kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistasi?

Karitan huippusuosittua blogia ”Rakkaudella, Karita” voit lukea täältä.

Comment

Resilienssistä voimaa

Comment

Resilienssistä voimaa

Voit myös kuunnella tämän artikkelin tästä!

Jokainen on varmasti ihmetellyt, kuinka joku on voinut palautua ja toipua vaikean koettelemuksen jälkeen. Olet saattanut miettiä, etten itse pystyisi tuohon. Ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse mistään yliluonnollisesta vaan meissä jokaisessa olevasta kyvystä. Se kyky on resilienssi.

MITÄ ON RESILIENSSI?

Resilienssi tarkoittaa muutosjoustavuutta. Resilienssi on enemmän kuin joustavuus, johon viittaamme arjessa. Resilienssi kytkeytyy kriiseihin ja vastoinkäymiseen. Se on kykyä ponnahtaa niistä takaisin. Toisin sanoen toipua koettelemuksista. Samalla se on potentiaalia kasvaa vaikeuksista. Resilienssiä voi miettiä kuvaannollisesti kuminauhana. Vaikka kuminauha venyy, se myös palaa takaisin.

Suurin osa meistä kohtaa jossain elämänsä vaiheessa kriisin. Se voi olla esimerkiksi muutto uudelle paikkakunnalle, siirtyminen opiskelusta työelämään, sairastuminen tai läheisen kuolema. Muutosjoustavuus (tai toiselta suomenkieliseltä nimitykseltään muutosketteryys) on sopeutumista vallitseviin olosuhteisiin ja kykyä toimia hankaluuksista huolimatta. Se auttaa palautumaan negatiivisista tunnekokemuksista ja stressin kuormitukselta. Muutos voi olla positiivinen (vaikkapa häät tai lapsen syntymä), mutta joskus positiivisetkin asiat voivat aiheuttaa kuormitusta.

Resilienssiä tarkasteltaessa oleellista ei ole sinänsä itse vastoinkäyminen vaan sen aiheuttamat negatiiviset tunteet, joista yksilö pyrkii selviytymään.

Enemmistöllä ihmisistä on vahva psykologinen immuunijärjestelmä vaikeuksia vastaan. Erään tutkimuksen mukaan 65 prosenttia ihmisistä pystyi trauman jälkeen palaamaan melko pian normaalitilaansa. 25 prosenttia palautui vuoden tai kahden kuluttua, ja vain pienellä osalla kesti kauemmin. Ei ole täysin turhaa sanoa, että meissä on yleensä enemmän potentiaalia kuin uskommekaan. On hämmästyttävää, kuinka ihmiset löytävät voimavaroja jos minkämoisista tilanteista huolimatta.

Vaikka resilienssi aktivoi negatiivisia tunteita, se antaa ihmiselle myös turvaa. Resilienssin avulla on mahdollista kokea uusia ja haastavia asioita, ja ylittää itsensä. Vastoinkäymisen jälkeen ihmiset usein kuvaavat tuntevansa itsensä vahvemmiksi ja pystyvänsä kokemuksen jälkeen vaikka mihin. Tämä on resilienssin ansiota.

MITEN RESILIENSSIÄ VOI TUKEA?

On havaittu, että resilientit ihmiset ovat optimistisia. Vaikeissa tilanteissa he pystyvät säätelemään tunteitaan ja näkemään ikävässä tapahtumassa jonkin positiivisen merkityksen. Joku voi esimerkiksi kokea, että koettelemus opetti itselle jotain tärkeää tai tuki henkistä kasvua. Ehkä menetys saattoikin avata elämään uusia ovia. Resilienssin ja optimismin yhteys on ilmeinen senkin vuoksi, että jos pessimistisesti ajattelee, ettei pysty tekemään tilanteelleen mitään, ei silloin edes yritä mitään. Optimismi saa yrittämään ja etsimään keinoja. Resilientit ovat siten hyviä ongelmanratkaisussa.

On kiintoisaa, että resilientit kokevat myönteisiä tunteita, vaikka kokisivat samaan aikaan stressiä. Kyseessä voi olla kyky kiinnittää enemmän huomiota positiivisiin tunteisiin. Liiallisuuteen asti vietynä tämä saattaa johtaa yltiöoptimistisuuteen ja piittaamattomuuteen vakavista ongelmista. Tutkimus tukee kuitenkin enemmän sitä, että myönteiset tunteet ovat auttava coping-keino. Myönteiset tunteet auttavat myös fysiologisella tasolla palautumaan negatiivisten tunteiden aiheuttamalta kuormitukselta.

Tutkimuksissa on löydetty myös, että resilienssi yhdistyy sinnikkyyteen. Sinnikkyys saa ponnistelemaan ja antaa poweria toimia. Resilientit käyttävät myös huumoria vahvistamaan myönteisiä tunteita (katso aiempi bloggaus huumorin terveysvaikutuksista ja huumorin lisäämisestä). He osaavat myös hyödyntää rentoutumistekniikoita kiperän paikan tullen. Toiveikkuus, joka kuuluu myönteisten tunteiden perheeseen, on yhteydessä palautumiskykyyn. Se ehkäisee masennuksen ja traumaperäisen stressihäiriön kehittymistä vakavien menetysten ja uhkatilanteiden jälkeen.

Itsetuntemus, omien vahvuuksien tunnistaminen ja niihin luottaminen vaikeuksissa ovat resilienssiä edistäviä tekijöitä. Omiin luonteenvahvuuksiin pääset tutustumaan VIA-testillä. On hyvä tunnistaa omia vinoutuneita ajattelutapoja (esimerkiksi katastrofiajattelu), joita voi kyseenalaistaa ja kääntää rakentavammiksi. Läheiset ihmissuhteet ja niissä muodostuva empatia ovat myös resilienssiä tukevia tekijöitä.

Seuraavan kerran, kun ajattelet, ettet pysty johonkin, voit miettiä resilienssiä, ja saada siitä voimaa.


Teksti: Anne Haikola
Psykologi ja Positive Psychology Practitioner

Lähteet:

Bonanno, G. A. (2010). The Other Side of Sadness: What the New Science of Bereavement Tells Us About Life After Loss. New York: Basic Books.

Goodman, F. R., Disabato, D. J., Kashdan, T. B., & Machell, K. A. (2017). Personality strengths as resilience: A one-year multiwave study. Journal of Personality, 85(3), 423-434. doi: 10.1111/jopy.12250

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Korkeila, J. (2017). Terve mieli terveissä aivoissa. Duodecim, 133, 209-214. Noudettu 12.12.2018 osoitteesta http://suomenaivot.fi/files/terveet_aivot100v_Duodecim2017_art4.pdf

Reivich, K., & Shatté, A. (2011). The Resilience Factor: 7 Keys to Finding Your Inner Strength and Overcoming Life's Hurdles. New York: Harmony.

Tugade M. M., & Fredrickson, B. L. (2004). Resilient individuals use positive emotions to bounce back from negative emotional experiences. Journal of Personality and Social Psychology, 86(2), 320-333. doi:  [10.1037/0022-3514.86.2.320]

Comment

On kiitosten ja uusien seikkailujen aika

2 Comments

On kiitosten ja uusien seikkailujen aika

Suuren suuri ja lämmin kiitos vuodesta 2018!
 
Jos vuotta 2018 kuvaisi Joyllan kannalta yhdellä sanalla, tuo sana olisi kasvu.
 
Olemme saaneet kokea ja kehittyä paljon. Olemme onnistuneet ja tehneet virheitä. Olemme saaneet kasvaa myös ihmisinä. Kiitos teille kaikille! Te, hyvät asiakkaamme ja yhteistyökumppanimme, olette mahdollistaneet meille tämän suuren seikkailun.
 
Tässä muutamia nostoja Joyllan kuluneesta vuodesta:
 
Tammikuu
Ensimmäiset  Positive Psychology Practitioner (PPP) -opiskelijat aloittavat opintonsa. Lähiopetusta sisältävä koulutus toteutetaan Tampereella.
 
Helmikuu
Kehitämme ahkerasti tuotteitamme ja siinä sivussa hoidamme markkinointia.
 
Maaliskuu
Ensimmäinen kokonaan verkossa toteutettava PPP-koulutus alkaa ja ensimmäinen vapaapaikka jaetaan.
 
Huhtikuu
Teemme hommia niin Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Ylläksellä kuin New Jerseyssäkin. Haaveemme joustavasta työstä ovat nyt totta.
 
Toukokuu
Ensimmäinen palkka kilahtaa tilille! Takana on kaksi ja puoli vuotta yrittäjinä.
 
Kesäkuu
Opiskelijoilta kerätyt ja saadut palautteet saavat meidät ymmärtämään entistä paremmin, että olemme todellakin oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
 
Heinäkuu
Ensimmäinen kunnon loma yrittäjäuralla! Meidän suustamme ei jatkossakaan kuulu lausetta "päivääkään en ole lomaa pitänyt".
 
Elokuu
Tiimi alkaa kasvaa. Upea ja lahjakas Josetta liittyy onneksemme innoissaan porukkaan.
 
Syyskuu
Järjestämme Joyllan historian ensimmäiset Kukoistuskekkerit PPP-opiskelijoille. Lämmin ja rento kokoontuminen kerää väkeä Helsingin Lauttasaareen aina Rovaniemeltä asti.
 
Lokakuu
Media noteeraa Joyllan. Luovuus kukkii tiimissä, ja siitä seuraa useita toimintaa kehittäviä ja tehostavia oivalluksia.
 
Marraskuu
Toteamme suureksi iloksemme kolmen vuoden yrittäjätaipaleen johtaneen kannattavaan  liiketoimintaan. Liikevaihto on kasvanut kymmenkertaiseksi edellisvuodesta!
 
Joulukuu
Tunnemme suurta kiitollisuutta. Kiitämme upeita asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme tästä vuodesta! Saamme tehdä huippuhienoa ja merkityksellistä työtä.

kukoistuskekkerit.jpg

Onnea uuteen vuoteen!

Unelmoidaan kaikki ensi vuonna isosti! Se tarkoittaa jokaiselle eri asioita, mutta unelmoimalla, uskomalla unelmiimme ja toimimalla niiden eteen hyvässä hengessä saatamme, kuten tiedät, saavuttaa upeita juttuja. Ja varsinkin hienoja kokemuksia ja yllättäviäkin seikkailuja matkalla kohti unelmiamme.
 
Ei lannistuta matkalle hyvin todennäköisesti osuvista vastoinkäymisistä vaan nähdään ne osana reissua.  Ammennetaan voimaa juhlimalla tiellemme osuvia kiitollisuuden aiheita, pieniä ja suuria.
 
Odotamme ilolla ja uteliaina uuden vuoden mukanaan tuomia uusia seikkailuja ja kauniita kohtaamisia. Toivomme sinulle mahtavaa vuotta 2019!
 
Ilolla,
Netta ja Paulina

Netta Lehtonen Paulina Piippo.jpg

2 Comments

Itsemyötätunnon ja rauhoittumisen aika

Comment

Itsemyötätunnon ja rauhoittumisen aika

HYVÄÄ JOULUAATTOA!

Kiitoskirjeestä, vahvuusbongailusta, kalatarinoista, positiivisesta palautteesta, arvojen pohtimisesta sekä Joyllan päätonttujen Netta Lehtosen ja Paulina Piipon vinkeistä on nyt vihdoin tultu jouluaattoon. On aika siirtyä kukoistuksen kehyksen kahteen viimeiseen teemaan: aikaansaamiseen ja elinvoimaisuuteen.

ITSEMYÖTÄTUNTOA JA ITSEMYÖTÄINTOA

Aikaansaamisen osa-alueeseen liittyen haluamme nostaa esille itsemyötätunnon tärkeyden. Se on todella ajankohtainen teema ja taito myös näin joulun aikaan. Joulusta saattaa nauttia kummasti enemmän, kun muistaa omien rajojensa tärkeyden ja kunnioittamisen. Viime blogipostauksessa pohdimme, kuinka arvot voivat auttaa sinua luomaan rajoja. Myös tuunaamamme Paras mahdollinen joulu -harjoituksen avulla voit mielikuvien kautta pohtia, millainen on sellainen joulu, josta sinä pystyt nauttimaan täysin rinnoin.

"Jos esimerkiksi terveys on yksi tärkeimmistä arvoistani, niin voin hyvällä omallatunnolla olla siivoamatta jokaista kaappia ja arvostaa kävelylenkkiä ja unta sen sijaan. Ja sitten muistuttaa itseäni siitä, että toimin arvojeni mukaan ja pidän huolta hyvinvoinnistani", Netta pohtii.

"On hyvä pitää mielessä armollisuus itseään kohtaan, eikä vaatia itseltään ihan liikaa. Helposti saattaa jäädä kiinni kaikkeen siihen, mitä ei ole tullut tehtyä: että voi kun en nyt sitä porkkanalaatikkoakaan ehtinyt tekemään enkä kerinnyt sitä, tätä ja tota. Huomion voi kiinnittää myös niihin hyviin puoliin ja olla armollinen itselleen", Paulina muistuttaa.

"Ei sitä luultavasti hyvälle ystävällekään alkaisi huomautella kaikista epäonnistumisista ja siitä, mitä hän ei saanut aikaiseksi. Hyvä jos edes huomaisi, että jokin mukamas niin tärkeä asia on unohtunut. Jos sinä et ole itsesi läheisin ystävä, niin kuka sitten?" Netta lisää.

Itsemyötätunnon lisäksi suosittelemme harjoittamaan myös itsemyötäintoa. Sillä tarkoitamme lupaa antautua nauttimaan sekä innostumaan hyvistä hetkistä ja onnistumisista. Vaikka kaikki ei olisi elämässä tällä hetkellä juuri niin kuin toivoisi, ei niistä hyvin olevista asioista kannata olla iloitsematta.

"Ja tietysti myös myötäinto muita kohtaan tekee joulunajasta entistä ihanampaa! Mikäs sen parempaa kuin innostua ja iloita yhdessä rakkaiden kanssa?" Netta kysyy.

RAUHOITU JA RENTOUDU

Moni meistä kokee joskus joulun hieman stressaavaksi ajaksi. Itse asiassa myös tutkimusten mukaan joulunaika saattaa esimerkiksi nostaa sydämensykettä liiallisen korkeaksi. Kuten tiedämme, stressi vaikuttaa sekä mieleen että kehoon. Jos haluamme ennaltaehkäistä ja lievittää stressiä silti myös joulusta nauttien, on tärkeää satsata elinvoimaisuuteen.

"Tietoisen läsnäolon ja mindfulnessin merkitys nousee tässäkin aiheessa esiin. Esimerkiksi lyhyillä hengitysharjoituksilla voimme rauhoittaa sekä kehoa että mieltä. Läsnäolo vahvistaa myös yhteenkuuluvuuden hetkiä rakkaiden parissa", Paulina painottaa.

"Joulu on ihanaa rauhoittumisen ja löhöilyn aikaa. Näin itse tuossa Paras mahdollinen joulu -harjoituksessa paljon ruokaa, joululeffoja ja rentoutumista villasukat jalassa. Mutta arvoja ja hyvinvointia pohtiessani mieleeni tulivat myös esimerkiksi jouluiset kävelyt jouluvaloja ja mahdollisesti lunta ihastellessa", Netta kertoo.

"Meillä on tapana käydä hiihtämässä porukalla Lapin kauniissa luonnossa. Ja tästä tulikin mieleeni palautumisen tärkeys: on hyvä antaa itselleen lupa ottaa jouluna vähän rennommin. Ja jos esimerkiksi haluaa urheilla, niin ehkä tehdä sitä vähän rauhallisemmin. Urheilukin on yksi keino, jonka avulla voimme palautua ja lievittää stressiä, jos se on palauttavaa ja rauhallista", Paulina lisää.

IRTI JOULUN SUORITTAMISESTA

Liikunnan lisäksi uni on yksi tärkeimmistä asioista kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja palautumisen kannalta. Kun tarkastelee itseään ja toimintaansa rehellisesti, saattaa huomata helposti ylisuorittavansa myös joulua. Voi olla, että leipominen tai siivous viekin osan yöunista. Tällöin on hyvä palauttaa itsensä sen äärelle, mitä joulu oikeastaan itselle merkitsee ja muistaa olla itselleen armollinen: riittävät unet ja rentoutuminen ovat hyvinvoinnin ja joulun kannalta tärkeämpää kuin se, onko jouluverhot silitetty. Anna siis itsellesi lupa rentoutua ja nauttia.

Lahjavinkki 1:

Vietät itsesi kanssa eniten aikaa tässä elämässä. Silti me unohdamme helposti itsemme kiittämisen ja hemmottelun myös joulunaikaan. Miten voisit siis hemmotella itseäsi tänä jouluna? Mieti, mikä saa sinut hyvälle tuulelle ja rentoutumaan. Ota edes pieni hetki itsellesi joulutohinan keskellä tai järjestä itsellesi aikaa joulun jälkeen. Jotta toteuttaisit itsesi hemmottelun, kirjoita itsellesi lahjakortti ja halutessasi merkitse tämä jo kalenteriinkin.

Lahjavinkki 2:

Tee koko porukalle terveellinen, mutta herkullinen aamiainen joko jouluna tai hieman joulun jälkeen. Löydät netistä paljon ohjeita jouluisiin smoothieihin, herkkuleipiin sekä banaanilettuihin. Lisäksi tai vaihtoehtoisesti voit koota porukan yhteen harrastamaan jotain helppoa arkiliikuntaa tai vaikka hiihtolenkille. Jos porukallanne ei ole tapana antaa jouluna erityisemmin lahjoja, aktiviteettien keksiminen on loistava idea osoittaa välittämistään ja nauttia yhteisestä ajasta.


JOULUNVIETTOON SIIRTYMINEN

Olemme nyt käyneet joulublogissamme läpi kaikki kukoistuksen teemat: myönteisyyden, uppoutumisen, ihmissuhteet, merkityksen sekä nyt viimeiseksi aikaansaamisen ja elinvoimaisuuden. Voit halutessasi palata vielä aikaisempiin teksteihin, muistuttaa itseäsi kunkin teeman tärkeydestä ja sitten voisikin alkaa keskittyä olennaiseen.

Nyt on aika hiljentyä joulunviettoon ja olla läsnä. Hyvänä ohjenuorana toimii pieni rimpsu: kiitä, kehu ja kuuntele.

Lämpöä, iloa ja valoa jouluusi!

Ilolla toivottaen,

Joyllan tiimi


Comment

Kukoistuskekkerit 12.1.2019

Comment

Kukoistuskekkerit 12.1.2019

Tammikuu ja Kukoistuskekkerit lähestyvät, jippii!

Kukoistuskekkerit ovat PPP-koulutusporukkamme ilonpito-, oppimis- ja verkostoitumistilaisuus, jossa tunnelma on lämmin ja rento. Päivän aikana on luvassa muun muassa sen suunnittelua, kuinka viemme positiivisen psykologian oppeja käytäntöön haluamamme tempauksen tai tapahtuman muodossa vuonna 2019, sekä virkistystä keholle ja mielelle. 

Saat lisätietoa ja pääset ilmoittautumaan 12.1.2019 vietettäville Kukoistuskekkereille täällä. 

Alempaa löydät myös Tiia Trogenin ja Mari Granholmin fiiliksiä ja lisää kuvia viime Kukoistuskekkereiltä.

Tapahtuma on tarkoitettu kaikille Positive Psychology Practitioner -koulutuksen käyneille, koulutuksessa oleville sekä 4.1.2019 mennessä PPP-koulutukseen ilmoittautuneille.

Rentoa ajatusten vaihtoa kahvin ja kakkujen äärellä Kukoistuskekkereillä syyskuussa 2018.

Rentoa ajatusten vaihtoa kahvin ja kakkujen äärellä Kukoistuskekkereillä syyskuussa 2018.

FIILIKSIÄ KUKOISTUSKEKKEREILTÄ 2018

Syksyn Kukoistuskekkereillä parasta oli päästä tutustumaan erilaisiin ihmisiin, joilla oli kuitenkin sama yhdistävä tekijä, kiinnostus positiiviseen psykologiaan. Vaikka tulin kekkereihin kiireellä, niin siellä oli mahdollisuus pysähtyä, rentoutua ja käydä mielenkiintoisia keskusteluita. Toiminta vei meitä kohti päivän teemaa ja samalla teimme myös yhdessä katsauksen positiivisen psykologian tulevaisuuteen Suomessa ja maailmalla. Jokaisella meistä on osaamista, tietoja ja taitoja, joilla tuoda hyvää toisille. Kekkereistä keho ja mieli saivat virtaa ja voimaa. Kotiin lähti keveämmät, kiireettömät askeleet sekä ravittu mieli ja keho.
— Tiia Trogen
Joyllan syyskuiset Kukoistuskekkerit olivat aivan mahtavat. Oli upeaa nähdä ihan livenä kaikkia niitä ihmisiä, joiden kanssa olin ollut verkossa paljon yhteyksissä. Kekkereillä välittyi hieno välittämisen meininki. Keskusteluissa oltiin vahvasti opiskeluaiheemme ympärillä, mikä oli tosi voimauttavaa ja ihanaa. Ihana oli myös tavata koulutuskaverini Jenny, jonka kanssa olimme puhuneet tuntikaupalla puhelimessa, mutta emme koskaan ennen kasvotusten.

Kaiken kaikkiaan seura oli mainiota, samoin ruoka. Monenlaiset harjoitukset ja meditaatiot olivat hienoja. Paljon opin taas lisää, muun muassa vahvuuksista.

Odotan innolla tammikuun Kukoistuskekkereitä. Tällä kertaa varaudun myös yöpymään pääkaupunkiseudulla, jottei tarvitse lähteä kiireessä, eikä energiaa mene matkustamiseen. En malta odottaa, mitä kaikkea on taas tarjolla. Naurujooga loistavan Nooran vetämänä kuulostaa huikealta. Ja se, että saan taas nähdä kanssani samoista asioista kiinnostuneita ihmisiä, on varmasti se isoin juttu.
— Mari Granholm
Joogaa Kukoistuskekkereillä 2018. Kukoistuskekkerit tarjoavat virkistystä sekä mielelle että keholle.

Joogaa Kukoistuskekkereillä 2018. Kukoistuskekkerit tarjoavat virkistystä sekä mielelle että keholle.

Yhdessä olemme enemmän: Joyllan Paulina Piippo sekä upeita PPP:läisiä Kukoistuskekkereillä 2018.

Yhdessä olemme enemmän: Joyllan Paulina Piippo sekä upeita PPP:läisiä Kukoistuskekkereillä 2018.

NÄHDÄÄN TAMMIKUUSSA KEKKEREILLÄ!

Comment

Saija ja Yacine saivat PPP-vapaapaikat

Comment

Saija ja Yacine saivat PPP-vapaapaikat

Onneksi olkoon, Saija Emlyn ja Yacine Kalke! Vapaapaikat tammikuun lopulla alkavaan, puoli vuotta kestävään Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen on jaettu. Tälläkin kerralla päätimme jakaa lupaamamme yhden paikan sijasta kaksi vapaapaikkaa.

Saimme jälleen hurjan paljon – peräti ennätysmäärän – loistavia hakemuksia. Suuret kiitokset kaikille hakijoille! Kuten edellisilläkin kerroilla, myös nyt jokaisen videon lähettäjä olisi ansainnut tulla valituksi. Vielä kerran: kiitos ihan jokaiselle!!!

YACINEN UNELMA YHÄ LÄHEMPÄNÄ

Yacine Kalke on kolmikymppinen kahden lapsen äiti Helsingistä. Tällä hetkellä valtiotieteiden maisteri ja joogaopettaja on äitiyslomalla.

”Olen työskennellyt koko työurani ihmisoikeuksien parissa. Suurin unelmani on tuoda henkisen hyvinvoinnin tietotaitoa järjestö- ja erityisesti ihmisoikeuspuolelle”, Yacine kertoo .

”Haluaisin joskus perustaa yhteiskunnallisen yrityksen, joka auttaisi ja tukisi pakolaisia nimenomaan henkisen hyvinvoinnin kapasiteetin kasvattamisessa.”

”Uskon, että positiivisen psykologian opit tuovat minulle tosi paljon lisää työkaluja henkilökohtaiseen elämääni ja lasteni kasvatukseen sekä ylipäätään omaan henkiseen kasvuun.”

”Lisäksi positiivisen psykologian työkalut auttavat minua viemään unelmaani eteenpäin – unelmaa siitä, että pystyisin auttamaan heikommassa asemassa olevia löytämään henkisen hyvän olon. Koska heidän ulkoiset tilanteensa ovat usein hyvin raskaita, haluan auttaa heitä voimaan sisäisesti paremmin”, Yacine perusteli videossaan. Ja niin upeasti perusteli, että toinen vapaapaikka on hänen!

Yacine haluaa tukea mm. pakolaisten henkistä hyvinvointia.

Yacine haluaa tukea mm. pakolaisten henkistä hyvinvointia.

LISÄBUUSTIA SAIJAN MISSIOON

Saija Emlyn opiskelee työn ja hyvinvoinnin maisteriohjelmaa Tampereen yliopiston Porin yksikössä. Saija on myös “sydämiä kaikkialla näkevä” viiden lapsen äiti.

”Olin syvästi liikuttunut tarjouksestanne vapaapaikkalaisuudesta. Huomasin liikutukseni johtuvan siitä, että tällä lapsimäärällä on hirvittävän vaikea antaa itselleen asioita”, Saija totesi hakuvideossaan.

”Minun henkilökohtainen missioni on päästä luomaan aivan uudenlaista, positiivista työvoimapolitiikkaa. Ihan pikkuisen jumissa olevasta gradustani lanseeraan jotain sen tyyppistä. Uskon näiden positiivisen psykologian opintojen antavan erinomaisen lisäbuustin mission toteuttamiseen.”

”Rakkaus on elämäni kantava voima. Ratkaisukeskeisyys, yhteisöllisyys ja ihmisen omien voimien vahvistaminen ovat minulle tärkeitä elementtejä ihmisten kanssa toimiessa.”

”Opiskelevana monen lapsen äitinä minulla ei ole tällä hetkellä minkään valtakunnan mahdollisuutta itse ostaa tällaista koulutusta. Minusta olisi aivan superihanaa lähteä teidän kanssanne luomaan uutta maailmaa!” kuuluivat Saijan vastaansanomattoman hienot perustelut.

”Missioni on luoda aivan uudenlaista, positiivista työvoimapolitiikkaa”, Saija sanoo.

”Missioni on luoda aivan uudenlaista, positiivista työvoimapolitiikkaa”, Saija sanoo.

VERKKOKOULUTUS ALKAA TAMMIKUUN LOPULLA

Seuraava Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus alkaa 28. tammikuuta. Jos sinäkin haluat positiivisen psykologian asiantuntijaksi, olet sydämellisesti tervetullut mukaan Saijan, Yacinen ja monien muiden motivoituneiden opiskelijoiden huippuporukkaan!

Saamamme palaute aiemmista, 20 opintopisteen PPP-koulutuksista on ollut erinomaista. Lisätietoja koulutuksesta – ja palautteista – saat täältä.

Ja huomaathan nopean ilmoittautujan edun! Kun ilmoittaudut PPP-koulutukseen viimeistään 31.12.2018, saat meiltä kukoistavan lahjan. Lahjoitamme sinulle 148 euron hintaisen vapaapaikan Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennukseen, jonka voit puolestasi antaa joulu- tai uudenvuodenlahjaksi ihan kenelle haluat.

Ilolla,

Joyllan tiimi

Comment

Positiivista palautetta ja arvojen mukaista joulua!

1 Comment

Positiivista palautetta ja arvojen mukaista joulua!

Viimekertaisessa joulublogissamme puhuimme muun muassa vahvuusbongailusta, jota suosittelemme harrastamaan myös näin joulunaikaan. Monella meistä kun tuppaa näin joulun alla kiirettä olemaan ja stressi painaa päälle. Tällöin on tärkeää muistaa huomata hyvä ympärillä ja etenkin muissa ihmisissä.

Tällä kertaa Joyllan päätontut Netta Lehtonen ja Paulina Piippo keskittyvät ihmissuhteisiin sekä merkitykseen liittyviin teemoihin positiivisen palautteen ja omien arvojen pohdinnan kautta.

POSITIIVISTA PALAUTETTA JOULUPÖYTÄÄN

Harrastettuasi vahvuusbongailua kannattaa viedä se askeleen pidemmälle kehittämällä näistä huomioista vahvuuspalautteita. Näin myös muut pääsevät itse huomaamaan omia vahvuuksiaan. Voimme luvata, että vahvuuspalautteen antaminen luo takuulla lämmintä joulutunnelmaa! Kun joku kattaa joulupöydän oikein kauniisti, valmistaa herkullisia ruokia tai jaksaa leikkiä perheen pienten kanssa tuntitolkulla, siitä kannattaa kertoa hänelle. Sillä kukapa meistä ei haluaisi kuulla olevansa hyvä jossain? Tartu siis tuumasta toimeen ja kehu joulupöydässä ruuanlaittajia ja kuusenkoristelijoita rohkeasti!

Vahvuuspalautteessa voi halutessaan kuvailla tiettyä tilannetta, jossa ihminen hyödyntää vahvuuksiaan. Tämän lisäksi on hyvä kertoa, mikä vahvuus on käytössä ja miten se vaikuttaa, eli miksi se on merkityksellistä.

“Voisin esimerkiksi sanoa: Kiitos kun näit vaivaa ja osoitat rakkautta sekä kauneuden ja erinomaisuuden arvostamista kattamalla meille kaikille näin kauniin joulupöydän, tämä lisää jouluhenkeä ja lämmittää sydäntäni", Netta vinkkaa.

Positiivinen palaute lämmittää mieltä. Kiitollisuuden ja arvostuksen osoittaminen voivat olla toiselle todella merkityksellisiä ja tärkeitä asioita. Usein nämä tuntemukset saattavat kuitenkin jäädä näyttämättä, vaikka niiden osoittaminen voi olla hyvinkin yksinkertainen ja pieni ele. Vastaanottajalle sen sijaan merkitys on usein moninkertainen.

“Ihmissuhteet ja yhteenkuuluvuus ovat myös olennaisia tekijöitä merkityksellisyyden kokemisessa, joten näihin panostamalla teet myös tätä kautta palveluksen itsellesi”, Paulina muistuttaa.

ARVOJEN POHDINTA VOI SYNNYTTÄÄ UUTTA TAI AUTTAA ARVOSTAMAAN VANHAA

Joulunaikaan saattaa välillä iskeä epätoivo: mitä minä kenellekin hankkisin? Onko OK olla ostamatta lahjoja? Voisiko joulun viettää ulkomailla? Tällöin on joskus hyvä kääntyä tarkastelemaan omia arvojaan ja pohtia, mitä esimerkiksi lahjoilla oikeastaan haluaa niiden vastaanottajille kertoa. Millaisia arvoja lahjat edustavat? Kun antamasi lahjat ovat arvojesi mukaisia, niitä on myös paljon mukavampi antaa. Arvojen mukaisen toiminnan on todettu lisäävän myös merkityksen tunnetta.

Omien arvojen pohtiminen saattaa tuottaa uusia luovia ideoita viettää joulua, hankkia erilaisia lahjoja tai toisaalta myös jatkaa tuttuja rakkaita perinteitä. Jos joulupöydän perinteiset tarjoilut eivät ole sinun arvojesi mukaisia, voisitteko yhdessä lähteä uudistamaan joulupöydän kattausta niin, että kaikki voisivat syödä hyvin mielin? Tai mitäpä jos panostaisitte tänä vuonna yhteiseen aikaan ja tekisitte yhdessä jotakin hieman erityisempää, jos tämä tuntuisi lahjojen antamisen sijaan olennaisemmalta?

"Olen pohtinut sitä, minkä tyyppisiä lahjoja sitä haluaa antaa ja ovatko ne omien arvojen mukaisia. Tutkimusten mukaanhan kokemukset antavat enemmän kuin materia, mutta toki se vähän vaihtelee. Voihan olla, että vaikka äiti tai sisko on toivonut jotain tiettyä tavaraa, jolloin voi miettiä haluaako antaa juuri sen lahjan vai jotain muuta. Itse olen viime aikoina tykännyt antaa aineettomia lahjoja”, Paulina pohtii.

"Itse tykkään antaa kokemuksia ja mieluiten vielä sellaisia, joita voi tehdä yhdessä. Siitä tulee oikein moninkertainen efekti", Netta toteaa.

Aineettomaan lahjaan voi yhdistää yhdessä tekemisen, jolloin panostaa samalla ihmissuhteeseen antamalla myös omaa aikaansa. Kuten viime blogitekstissä mainitsimme, läsnäolo on merkityksellisin lahja, jonka toiselle voi antaa. Siispä antaessasi lahjaksi yhteistä aikaa muista myös todella olla läsnä!

Lahjavinkki 1

Vahvuuspalaute tai muu positiivinen palaute. Yksinkertainen tapa antaa vahvuuspalautetta on kertoa esimerkiksi, mikä henkilön vahvuus on ja mitä merkitystä sillä on. Jos positiivisen palautteen antaminen ääneen tuntuu hankalalta (lupaamme, että kun aloitat sen antamisen, se helpottuu!), voit myös kirjoittaa. Kirjoita positiivinen palautteesi esimerkiksi kirjeeseen tai joulukorttiin. Positiivinen palaute on myös siitä hyvä lahja, että se ei kulu sitä jakamalla – älä siis turhaan pihistele tämän lahjan kanssa.

Viime joulublogissa jaoimme myös idean kiitollisuuskirjeen kirjoittamisesta. Voit yhdistää nämä vinkit ja kirjoittaa kirjeen, jossa kerrot sekä kiitollisuudestasi että annat ilahduttavaa palautetta.

Lahjavinkki 2

Kerro minulle -kirjat. Näitä on saatavilla vanhemmille ja isovanhemmille.

"Hankin kirjan muutamille perheenjäsenilleni. Mummuni totesi, että kirjoittaminen on hieman haasteellista, joten lahjan teho sai vielä syvemmän merkityksen, kun siitä tuli meidän yhteinen projektimme. Minä kyselin mummulta hänen tarinastaan, kuten mikä oli hänen lempipäivänsä lapsena. Hän kertoi minulle sen olleen joulu ja jakoi lapsuudestaan tarinoita, joita minä kuuntelin innolla ja kirjoitin samalla kirjaan”, Netta kertoo.

Lisää joulunajan vinkkejä lähipäivinä, silloin aiheina aikaansaaminen ja elinvoimaisuus – kukoistuksen kehyksen teemoja nekin.



1 Comment

Mari Sarajärvi – porukan positiivari

Comment

Mari Sarajärvi – porukan positiivari

Joyllan tiimi kasvaa. Tässä tarinassa esittelemme yhden koulutustiimimme uuden jäsenen, Mari Sarajärven (yläkuvassa oikealla, vasemmalla Netta Lehtonen). Joyllassa Mari toimii esimerkiksi verkkotapaamisten vetäjänä.

Marin polku finanssialan hektisistä esimiestehtävistä positiivisen psykologian ”lähettilääksi” on pitänyt sisällään aiemmin stressiä ja työuupumusta, nyttemmin oppimisen iloa sekä paljon pieniä ja suuria oivalluksia. Seuraavilla riveillä käy ilmi, kuinka stressaantuneesta supersuorittajasta sukeutui porukan positiivari.

MITENKÄS MUN LAPSET?

Piipahdetaan ensin vuoteen 2001. Silloin Mari valmistui oikeustieteiden maisteriksi Turun yliopistosta. Takana oli myös kaupallisia opintoja muun muassa Turun kauppakorkeakoulun avoimessa yliopistossa.

Ennen maisterin tutkintoa Mari oli tehnyt työuran erilaisissa taloushallinnon tehtävissä. Tutkinnon jälkeen hän siirtyi finanssialalle ja työskenteli vuosikaudet esimies- ja johtotehtävissä muun muassa juristina ja myyntijohtajana.

”Työ ja opiskelu ovat aina olleet minulle intohimo, johon olen käyttänyt valtavasti energiaa – jopa niin paljon, että omasta hyvinvoinnista huolehtiminen jäi tosi vähälle. Oikeastaan se puuttui täysin. Elämä oli hyvin stressaavaa myös työn ulkopuolella. Perhe kasvoi, oli kaksi pientä lasta, rakennusprojekti ja perinteiset kuviot. Tuli avioero ja jäin pyörittämään arkea ja huushollia lasten ja koirien kanssa.”

”Tuolloin tunsin ehkä ensimmäisen kerran, että itsestäkin pitäisi pitää huolta. Iski syvä huoli siitä, että jos minä kahden pienen lapsen yksinhuoltajana en voi hyvin, niin mitenkäs mun lapset?”

”Ikävä kyllä minulla ei ollut työkaluja oman hyvinvointini parantamiseen, joten elämä jatkui entistä hektisempänä. Lopulta kaikki johti vakavaan uniongelmaan ja sitä kautta fyysisiin sairastumisiin ja työuupumukseen. Tästä kokonaiskierteestä lähdin paranemis- ja toipumismatkalle.”

IHMINEN ALKOI KIINNOSTAA

”Asiat ja numerot olivat olleet minulle aina merkityksellisiä. Nyt aloin kiinnostua ihmisestä; mitä me olemme ihmisinä, miten me toimimme ja käyttäydymme ja mikä saa meidät ajattelemaan? Pikkuhiljaa nousi ajatus siitäkin, että miten ihminen voi itse vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa.”

Niinpä Mari löysi itsensä kouluttautumasta life coachiksi. Ensisijainen ajatus oli löytää itselle työkaluja oman mielen hallintaan ja tasapainoon sekä oman hyvinvoinnin kehittämiseen.

”Niinhän siinä kävi, että tämä uusi osa-alue imaisi mukaansa. Kun jo opiskeluvaiheessa aloin nähdä omia muutoksiani, alkoi kypsyä ajatus, että ’hei, joku muukin voisi hyötyä näistä asioista!’”

Intohimoisena opiskelijana Mari jatkoi opintiellä. Hän opiskeli muun muassa työ- ja organisaatiopsykologian perusopintoja sekä rentoutusohjaajaksi.

”Näiden opintojen aikana törmäsin ensimmäisen kerran positiiviseen psykologiaan. Aloin oivaltaa, että ihminen voi todellakin vaikuttaa omaan mieleensä ihan itse omien ajatustensa ja tunteidensa kautta. Esimerkiksi kiitollisuuspäiväkirjasta oli tullut minulle arkirutiini jo opintojen aikana. Kiitollisuuden tunne oli varmaan ensimmäinen tunne, jota rupesin säännöllisesti harjoittamaan.”

”Silloin kun tein opintoja isommassa määrin, olin opintovapaalla. Palattuani takaisin esimiestehtäviin minulla oli hirveä halu ja tarve viedä oppimiani asioita ja tehtyjä harjoituksia työyhteisöön. Näin selvästi, että työyhteisössäkin tarvittiin hyvinvoinnin edistämistä.”

Tähän väliin kerrottakoon ”todistusaineistona”, että kyllä sen stressaantuneen numero-Marin muutoksen huomattavasti positiivisemmaksi tyypiksi ovat huomanneet muutkin kuin tarinamme päähenkilö itse:

”Meillä oli juuri töissä salainen ystäväni -tehtävä. Sain joltakin salaiselta ystävältä viestin, jossa todettiin, että ’sä oot semmoinen porukan positiivari, joka aina onnistut hakemaan asioista jotakin myönteistä, vaikka olisi kuinka vaikeita tai hankalia asioita ja tilanteita’. Kyllä tuntui ihanalta!”

KIEHTOVA POSITIIVINEN PSYKOLOGIA

Tämän vuoden alkupuolella Mari törmäsi Joyllan järjestämiin positiivisen psykologian opintoihin. Mielenkiinto syttyi heti. Suurinta kiinnostusta herätti verkkokoulutus, koska se oli helppo sovittaa työn oheen.

”Heräsi vahva kiinnostus tutustua syvällisemmin positiiviseen psykologiaan. Minua kiehtoi se, ettei siinä keskitytä vain ihmisen ongelmiin, vaan paneudutaan siihen, millaisilla keinoilla ihminen voidaan saada kukoistamaan ja sitä kautta ehkä menestymään entistä paremmin – onpa se mittari mikä tahansa.”

”Halusin saada myös enemmän tutkimustietoa työkalujen taustalle. Vanha loogisjärkevä ajatusmallini nosti päätään: asioille pitää löytyä faktat ja vahvat taustat. Oppimisen halu ja innokkuus kaikkea uutta ja kehittävää kohtaan olivat tietenkin suurimmat motivaattorit näihinkin opintoihin.”

Syyskuussa päättyneen, puolivuotisen Positive Psychology Practitioner -koulutuksen jälkeen Marin opiskelumatka jatkuu. Nyt hän opiskelee NLP:n parissa, ja ensi vuonna on tarkoitus täydentää työ- ja organisaatiopsykologian opintoja.

SUURTEN ASKELTEN VUOSI

”Tämä vuosi on ollut valtava kasvun, kehittymisen ja suurten askelten vuosi. Vastikään otin tosi ison askeleen, kun päätin ryhtyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, työyhteisöjen valmentajaksi. Haluan auttaa työyhteisöjen jäseniä kasvamaan niin, että he löytäisivät oman kukoistuksensa ja menestyksensä ja voisivat yhä paremmin. Kun työyhteisön yksilöt voivat hyvin, koko työyhteisö voi ja menestyy entistä paremmin.”

”Haluan omalta osaltani kehittää työyhteisöjä kohti nykyaikaista oppivaa ja oivaltavaa yhteisöä, jossa vallitsee avoimuuden ilmapiiri ja jossa työntekijät kokevat tekevänsä merkityksellistä työtä. Tämä mahdollistuu, kun he saavat vaikuttaa aktiivisesti työhönsä ja heille annetaan mahdollisuuksia ja vastuuta.”

”Nykyaikaiset työyhteisöt eivät tarvitse perinteistä esimiestä valvomaan ja kontrolloimaan, vaan esimiehen tehtävä on poistaa kaikenlaisia esteitä omien joukkojensa menestymisen tieltä. Nykyaikaiset esimiehet ovat mahdollistajia ja tienavaajia sekä kannustavia kiittäjiä. Tähän tarvitaan aika isoa kulttuurin muutosta. Koen, että kaikki tämä koulutus ja kokemus esimiestyöstä antavat sellaisen pohjan, että minulla on annettavaa toisille työyhteisöille. Myös yhteistyössä Joyllan kanssa.”

NUKKUMISESTA EN TINGI

Siinäpä piisaa työsarkaa! Tässä kohdin mieleen pomppaa väistämättä olennainen kysymys: miten Mari huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, jotta hän kykenee auttamaan ja valmentamaan muita – ja jottei takavuosilta tuttu uupumus iske uudelleen?

”Minulle ykkösjuttu on nukkuminen. Siitä en tingi. Jos olen väsynyt, koen, että aivot eivät edes toimi. Päivittäinen ulkoilu koiran kanssa on sekin tärkeää. Samoin ihan puhdas oleminen ilman mitään tekemistä. Semmoinen antaa tilaa luovuudelle ja kaiken uuden syntymiselle.”

”Myös jooga, rentoutusharjoitukset ja mindfulness kuuluvat vakiojuttuihin. Ruoan kanssa olen hakenut juuri itselleni sopivia ratkaisuja ja ehkä nyt löytänyt tasapainon. Minulle on tärkeää, että ruoka on hyvin ravinnerikasta. En halua noudattaa mitään tiettyä dieettiä tai linjaa, koska en halua elämääni ylimääräistä tiukkapipoisuutta tai nipottamista.”

”Muutenkin tahdon elämääni rentoja juttuja. Varsinkin lasteni kanssa pyrin saamaan arkeemme mahdollisimman paljon rentoutta. Että arki ei olisi riippakiveä ja pakollista puurtamista. Jos ei huvita tehdä jotakin asiaa, niin sitten me ei tehdä – ja vastaavasti kun jokin asia huvittaa, niin sitä tehdään intoa piukassa!”

”Muita hyvinvointia tuovia asioita ovat itseni jatkuva kehittäminen, lukeminen ja musiikki. Yksi tärkeimmistä on tietenkin ihmissuhteet. Positiivisesta psykologiasta on ollut paljon hyötyä lasten kanssa ja ylipäätään kaikissa sosiaalisissa suhteissa.”

TEE MITÄ RAKASTAT!

Eikä siinä kaikki! Niinkin voi käydä, että jopa tv-mainos tuottaa iloa ja ison oivalluksen.

”Satuin näkemään telkkarista Pauligin uusimman kahvimainoksen. Siinä todettiin, että anna tänä vuonna itsellesi lahja, tee mitä rakastat! ”Tee mitä rakastat” -lause jäi päähäni soimaan. Toivon, että jokainen uskaltaisi unelmoida. Ja antaisi unelmien kasvaa omaksi intohimoksi ja rakkaudeksi kaikkea sitä kohtaan, mitä elämältään haluaa, ja lähtisi oikeasti toteuttamaan ja tekemään sitä, mitä rakastaa. Elämä on liian kallisarvoista käytettäväksi päivästä ja vuodesta toiseen kaikkeen sellaiseen, mitä ei oikeasti halua tai mihin ei tunne intohimoa.”

Tarinan lopuksi palatkaamme vielä positiiviseen psykologiaan ja kukoistuksen kehykseen.

”En enää erota positiivista psykologiaa jotenkin erilliseksi asiaksi. Koen, että positiivisen psykologian koko upea ajatusmaailma on integroitunut hyvin vahvasti osaksi minua.”

”Ensinnäkin myönteisyys on kaiken perusta omassa elämässä. Ihmissuhteet taas ovat kaikkein tärkein peruspilari. Uppoutuminen onnistuu aivan täydellisesti kaikessa siinä, mitä saan tehdä, kun teen sitä mitä rakastan. Se myös lisää merkityksellisyyttä omassa elämässä rakkaiden ihmisten kanssa. Samoin aikaansaaminen: on ollut yllättävää huomata, kuinka paljon olen saanut asioita aikaiseksi sen ansiosta, että olen päässyt tekemään itselleni mielekkäitä asioita. Kukoistuksen kehyksen kuudes pääpointti elinvoimaisuus antaa turvan omaan hyvinvointiin. Siitähän kaikki lähtee, ja sen avulla jaksaa nauttia niistä kaikista muistakin asioista”, Mari Sarajärvi muistuttaa lopuksi.

Teksti: Juha Syrjä, Joyllan viestintätiimi

Mari Sarajärvi, oikeustieteiden maisteri, Positive Psychology Practitioner, tuore yrittäjä ja Joyllan koulutustiimin uusi jäsen.

Mari Sarajärvi, oikeustieteiden maisteri, Positive Psychology Practitioner, tuore yrittäjä ja Joyllan koulutustiimin uusi jäsen.

Comment

Myönteisyyttä ja uppoutumista joulunaikaan!

Comment

Myönteisyyttä ja uppoutumista joulunaikaan!

Me Joyllalla päätimme tänä vuonna joulukalenterin sijaan jakaa ideoita ja ajatuksia siitä, kuinka kukoistuksen kehyksen mukaiset teemat (myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys, aikaansaaminen ja elinvoimaisuus) voi tuoda mukaan omaan ja läheisten joulunaikaan.

Viime viikolla aloitimme jouluun valmistautumisen Paras mahdollinen joulu -harjoituksella. Tänään jatkamme kukoistuksen kehyksen teemoissa. Miten myönteisyys ja uppoutuminen liittyvät joulunaikaan ja miten niitä voisi edistää omalla toiminnallaan?

Seuraavassa esittelemme muutamia Joyllan päätonttujen Netta Lehtosen ja Paulina Piipon vinkkejä.

SIIVOA KAAPPISI JOULUKSI, JOS AIOT VIETTÄÄ JOULUSI KAAPISSA

Joulu on ensinnäkin suurelle osalle meistä erinomaista aikaa kiitollisuudelle ja kaikenlaisen hyvän huomaamiselle. Tästä huolimatta iso osa hyvästä saattaa jäädä huomaamatta, jos keskitymme liikaa asioihin, jotka loppupeleissä eivät oikeastaan edes ole meille kovin merkityksellisiä. Helposti saamme kuitenkin luotua näistä asioista stressiä ja paineita. Milloin joulusiivous pitäisi aloittaa? Pitäisikö myös matot tampata? Onko lahjoja tarpeeksi?

Mitä jos keskittyisit huomioimaan hyviä hetkiä ja ihmisten ihania puolia sen sijaan, että miettisit kaikkea, mikä ärsyttää? Meillä ihmisillä on nimittäin sellainen maaginen taito, että voimme valita, mihin keskitymme ja mikä on olennaista.

MUUTA NÄKÖKULMAASI JA KESKITY TÄRKEIMPÄÄN

“Perheessäni on tapana käydä hakemassa aattona kaloja joulupöytään. Kun tämä hoidetaan vasta aattona, tilanteeseen liittyy helposti pientä viime hetken stressiä ja erilaista sählinkiä, etenkin kun tähän liittää vielä viimeisten lahjojen hankkimisen… Tässä tilanteessa toimii hyvänä muistutuksena näkökulman vaihtaminen. Kiireen sijaan olennaisempaa on keskittyä siihen, kuinka mukava yhteinen perinne kalojenhakureissu on. Ja kuinka kiitollinen saakaan olla siitä, että on isä, jonka kanssa viettää tällaista perinnettä”, Netta kertoo.

“Itsellä hyvänä esimerkkinä toimii joulukuusen laittaminen. Kun luminen kuusi tuodaan sisään ja vesi valuu parketille, saattaa siitä syntyä pientä stressaantuneisuutta. Keskity nauttimaan perinteestä, kuusen luomasta tunnelmasta, mahdollisesti yhteisestä ajasta ja ihailemaan kaunista kuusta. Valitse olla turhia stressaamatta siitä, onko kuusen laittaminen nyt hoidettu tismalleen oikein sinun tyylilläsi”, Paulina vinkkaa.

Kun jokin joulunajan perinne stressaa sinua tai tuottaa päänvaivaa, mieti, voisitko muuttaa näkökulmaasi. ”Keskity hyvään” on oiva muistisääntö. Yksi hyvä keino keskittyä hyvään on miettiä päivän aluksi tai päätteeksi asioita, joista on kiitollinen. Tämä edistää sitä, että pysähdytään hehkuttamaan sitä kaikkea, mikä on hyvin.

Jos perinne ei ole sinulle tai seurueellesi merkityksellinen, voitte myös miettiä, olisiko aika uudistaa perinteitä. Tässä apuna toimii esimerkiksi Paras mahdollinen joulu -harjoituksemme.

KALAREISSUJA JA KUUSEN KORISTELUA VAHVUUSNÄKÖKULMASTA

Hyvän huomaamista ja lisäämistä voi lähestyä myös vahvuusnäkökulmasta. Pääsetkö tekemään asioita ja uppoutumaan kokemuksiin, joissa saat hyödyntää omia vahvuuksiasi? Entä mitä tapahtuu “muista” aiheutuvalle tai tarttuvalle stressille, jos bongailet tietoisesti lähipiirisi vahvuuksia?

“Kuusen laittamiseen liittyy myös erittäin myönteinen yhteinen jouluperinne, jossa vahvuuteni saavat loistaa. Kuusen sulettua seuraa yhteinen koristelu perinteisesti jouluaattoaamuna. Tässä kohtaa pääsen käyttämään rakkauden vahvuutta, kun saan viettää laatuaikaa rakkaiden kanssa. Kauneuden ja erinomaisuuden arvostuksen vahvuus pääsee hyötykäyttöön koristeita asetellessa. On upea päästä uppoutumaan joulunaikaan vahvuuksien käyttämisen myötä”, Paulina iloitsee.

“Noilla kalanhakureissuilla keskityn isäni vahvuuksiin sen sijaan, että lähtisin mukaan stressiin. Keskityn huomioimaan sen, kuinka isäni ystävällisyys ja rakkaus tulevat esiin siinä tilanteessa, kun hän haluaa lähteä yhdessä meidän lasten kanssa hakemaan kaloja. Näin hän omalta osaltaan haluaa tehdä meille parhaan mahdollisen joulun. Tällaista vahvuusbongailua kannattaa harrastaa ylipäänsä perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin liittyen”, Netta ehdottaa.

Lahjavinkki 1.

Kiitollisuuskirje on lahja, josta ilahtuu varmasti niin sen saaja kuin antaja. Tutkimusten mukaan kiitollisuus lisää muun muassa auttamishalua, tukea ja empatiaa muita kohtaan, prososiaalista käyttäytymistä ja vahvistaa ihmissuhteita.

Lahjavinkki 2.

Aito läsnäolo on kallisarvoisin lahja, jonka voi toiselle antaa. Tämä lahja on myös arvokas antaa itselle. Jätä puhelin sivuun, sulje televisio ja keskity tietoisesti muihin ihmisiin tai vain käsillä olevaan hetkeen. Tietoisen läsnäolon on todettu parantavan vuorovaikutustaitoja, lisäävän itsetuntemusta ja positiivisia tunteita sekä vähentävän stressiä.

“Meillä toimii tosi hyvin se, että sisarusten kanssa pelataan jotain lautapeliä yhdessä jouluaattona. Ei olla pelkästään samassa paikassa vaan aidosti yhdessä ja läsnä”, Netta korostaa.

Lisää joulunajan kukoistusvinkkejä ensi viikolla!

Comment

Kuuntele sydämellä

Comment

Kuuntele sydämellä

Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala

Kuunteleminen on taitolaji, jolla saa tehtyä toisen näkyväksi. Se on harvinainen lahja nykypäivänä. Kaikki kuulevat, mutta harva osaa hiljentää oman mielensä hetkeksi, jotta voi todella tuntea ja vastaanottaa toisen viestin.

Käsi ylös, kuka osaa kuunnella! Oman kokemukseni mukaan aika harva. Paljon yleisempiä ovat ne kohtaamiset, joissa toinen osapuoli ei tule kuulluksi tai nähdyksi. Näissä kohtaamisissa ollaan paikalla, muttei läsnä.

Tiedätkö, miltä tuntuu avata sydäntään, kun toisen katse ajautuu tämän tästä puhelimensa näytölle? Tai kun näet toisen silmistä, että hän miettii samaan aikaan, mitä itse haluaa sanoa seuraavaksi? Tai kun olet juuri kertonut jotain tärkeää ja toinen vaihtaa heti puheenaiheen? Tai kun olet jakanut hyvät uutisesi ja toinen ei kommentoi niitä mitenkään? Tai kun kerrot jotain henkilökohtaista ja toinen keskeyttää tarinasi? Tai ei omilta kuulumisiltaan edes kysy, mitä sinulle kuuluu?

Toisille voi riittää se, että saa asiansa sanottua, vaikka se olisi kaikunut kuuroille korville.

Mutta rikastava vuorovaikutus, todellinen yhteys, ymmärrys ja kokemus kuulluksi tulemisesta, vaatii aktiivista kuuntelemista – sitä, että viesti pelkän välittämisen sijaan myös vastaanotetaan.

Miksi kuunteleminen on sitten niin tärkeää?

Kuunteleminen on rakkaudenosoitus toiselle. Se on pysähtymistä hetkeen, tilan antamista ja toisen arvostamista. Se on oman itsensä laittamista syrjään, jotta voi olla läsnä toiselle. Aitoa kiinnostusta, kysymyksiä, myötäelämistä, ilon ja surun jakamista. Se on nähdyksi ja kuulluksi tulemisen lahja, joka ei maksa antajalleen mitään.

Ehkä juuri siksi, että kuunteleminen on niin harvinaista, sen lahjan tunnistaa heti ja sitä osaa todellakin arvostaa. Hyvä kuuntelija on kultaakin kalliimpi ystävä.

Onneksi kuka tahansa voi kehittää kuuntelemisen taitoa ja tulla hyväksi kuuntelijaksi. Riittää, että jättää puhelimensa laukkuun, on läsnä ja yksinkertaisesti kuuntelee. Kuuntelee paitsi korvilla, myös sydämellä. Ei tarvitse antaa ohjeita, omia mielipiteitä eikä tuomita. Riittää, kun jakaa toisen tunteen, tarvittaessa kysyy lisää tai on vain hiljaa.

Ja jos kuunteleminen tuntuu vieläkin vaikealta, mieti, miten itse haluaisit tulla kohdatuksi vastaavassa tilanteessa. Kultainen sääntö pätee tässäkin lajissa. Kun kuuntelet, tulet myös itse kuulluksi.

Kirsi-Marja Kauppala, vahvuudet, kuunteleminen, positiivinen psykologia, Joylla.

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa. Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä:
www.coretunne.com

Comment

Paras mahdollinen joulu -harjoitus

Comment

Paras mahdollinen joulu -harjoitus

Millainen on joulunaika, joka on juuri sinulle ihanteellinen? Minkälainen olisi paras mahdollinen joulusi?

Monilla meistä on jouluna pitkä lista rutiineja, perinteitä ja tapoja, joista ei tingitä. Varmasti useat näistä perinteistä ovat sellaisia, jotka tuovat iloa ja niitä muistellaan jälkikäteen lämmöllä. Saatat kuitenkin myös tunnistaa joulustasi tapoja, jotka elävät oikeastaan vain tavan vuoksi, ja asioita, joita et toivoisi joulunaikaasi liittyvän. Jos joulusi muuttuisi, kuin taikasauvasta, juuri sinulle täydelliseksi, millainen se olisi?

Olemme tuunanneet tunnetusta, positiivisen psykologian saralla tutkimuksissa usein käytetystä Best Possible Self -harjoituksesta joulumallin: tämän avulla voit kulkea kohti joulua, joka on juuri sinun näköisesi ja sinulle ihanteellinen. BPS-harjoituksen on todettu mm. lisäävän positiivisia tunteita, optimismia ja toiveikkuutta. Lukuisat sitä käyttäneet henkilöt ovat kokeneet sen hyödylliseksi.

VINKKEJÄ HARJOITUKSEN TEKOON

- Ota itsellesi mukava, rentouttava asento ja ryhdy harjoitukseen ihanan Paulina Piipon kanssa klikkaamalla alla oleva video käyntiin
- Kuvittele, näe ja tunne itsesi viettämässä parasta mahdollista joulua
- Saat harjoituksesta vielä enemmän irti, kun yrität kokea ja tuntea asioita mahdollisimman yksityiskohtaisesti
- Halutessasi voit tehdä harjoituksen myös kirjoittamalla: käytä myös tällöin rohkeasti mielikuvitustasi äläkä keskity liiaksi oikeinkirjoitukseen tai järkevien virkkeiden muodostamiseen

Toivottavasti nautit harjoituksesta!

Paras mahdollinen joulu -harjoitus ihanan Paulina Piipon seurassa.

Comment

Hyvää joulukuuta: vapaapaikkahaku PPP-koulutukseen auki!

Comment

Hyvää joulukuuta: vapaapaikkahaku PPP-koulutukseen auki!

Haluatko kouluttautua positiivisen psykologian asiantuntijaksi?

Sinulle oma ja muiden hyvinvointi ja kukoistus ovat sydämesi asia. Olet päättänyt antaa itsellesi aikaa myönteisten, hyvää elämää tuottavien asioiden opiskeluun. Haluat käyttöösi tieteellisesti vaikuttaviksi todistetut positiivisen psykologian työkalut. Uskot lämminhenkisen ja kannustavan yhteisön voimaan.

Jos tunnistat itsesi tästä kuvauksesta, meillä on sinulle upea uutinen:

Lahjoitamme yhden VAPAAPAIKAN seuraavaan, 28. tammikuuta verkossa alkavaan Positive Psychology Practitioner -koulutukseen (ovh. 2 860 euroa). Koska kyseessä on verkkokoulutus, voit osallistua koulutukseen mistä päin maailmaa tahansa.

Tammikuussa aloittaa jo kahdeksas Joyllan PPP-porukka. Saamamme palaute koulutuksen sisällöstä ja kouluttajien osaamisesta on ollut huippuhyvää! Osallistujat kertovat koulutuksen vaikuttavuudesta ajatteluun, uuden työpaikan saamiseen, yrityksen perustamiseen, yritystoiminnan kehittymiseen, työmotivaatioon, ihmissuhteisiin, itsetuntemukseen jne.

ANNE OPPI PALJON UUTTA

Ensimmäisen vapaapaikan viime kevättalvella sai psykologi Anne Haikola. Tässä hänen kommenttinsa koulutuksesta:

”Kaikkiaan olen enemmän kuin tyytyväinen koulutuksen antiin ja sisältöön. Olen oppinut paljon uutta, syventänyt aikaisempaa tietämystäni ja saanut paljon eväitä henkilökohtaiseen elämääni. Myös läheiseni ovat kertoneet, että huomaavat minun opiskelleen positiivista psykologiaa, koska puhun enemmän esimerkiksi onnellisuudesta, elämäntyytyväisyydestä, vahvuuksista ja myönteisistä tunteista. Koulutus antaa myös asiakastyöhön paljon käytännön välineitä.”

”Suosittelen koulutusta sosiaalialan ihmisille, opettajille, kasvattajille ja kaikille, jotka vain ovat aiheesta kiinnostuneita. Erityisesti suosittelen tätä psykologeille”, Anne kertoo.

MARILLE VERKKOVERSIO OLI TÄYDELLINEN RATKAISU

“Koulutuksen verkkoversio sopi minulle täydellisesti. Tämä on laadukkain koulutus, missä minä olen ollut”, toteaa sosionomi ja Resis Oy.tä pyörittävä Mari Granholm.

“Ihan huippua tässä verkkokoulutuksessa on ollut se, että olen voinut kuunnella luentoja moneen kertaan. Meidän opiskelijaporukasta moni muukin sanoi syventyneensä ja jumiutuneensa tiettyihin aihealueisiin ja juuri verkko mahdollisti sen. Moni meistä on menneinä vuosina saanut kokemuksia heikosti toteutetuista verkkokursseista ja ne vaikuttavat mielessä edelleen. Itsekin sosiaalisena ihmisenä ajattelin ensin, että haluan koulutukseen, jossa on lähiopetusta, mutta elämäntilanne ratkaisi.

Joyllan porukka on luonut verkkoon avoimen ilmapiirin, jossa on helppo lähestyä. Aina voi kysellä ja pyytää apua. Tämähän on ollut tiiviimpää kuin moni läsnäoleva opetus. Moni ei varmaan hoksaa, miten vuorovaikutteinen Joyllan verkkokoulutus on. En nimittäin usko, että se häviää lainkaan läsnäolokoulutukselle. Koulutus on niin vuorovaikutteista, että sitä kokee heti olevansa osa porukkaa. Verkkotapaamiset ovat jotenkin niin paljaita. Ehkä se on jopa etu. Porukka on kotona omimmillaan”, nauraa Mari.

LÄHETÄ MEILLE VIDEO!

Jos koet, että tämä vapaaoppilaspaikka on sinulle, lähetä meille maksimissaan minuutin mittainen video ja vastaa siinä seuraaviin kysymyksiin:

- Mikä tekee tästä koulutuksesta merkityksellisen juuri sinulle?
- Miten aiot viedä itse hyvää eteenpäin?

Lisätiedot tästä Suomen laajimmasta positiivisen psykologian koulutuksesta saat täältä.

Lähetä mahdolliset kysymykset sekä video tai linkki videoon 16.12. mennessä osoitteeseen info@joylla.com. Ilmoitamme valitulle henkilökohtaisesti. Emme julkaise videoita emmekä hakijoiden nimiä muiden nähtäväksi.

Comment

Ei se niin vakavaa ole: huumorista ja naurusta virtaa elämään

Comment

Ei se niin vakavaa ole: huumorista ja naurusta virtaa elämään

Vieraskynä / Anne Haikola

”Päivä ilman naurua on hukkaan mennyt päivä.” –Charlie Chaplin

Jokainen varmasti tietää, miltä tuntuu, kun on nauranut mahansa pohjasta. On keveä, rento ja mukava olla. Vatsalihakset ovat saaneet jumppansa ja mieli on kepeä.

Huumori on yksi ihmisen arvostetuimmista piirteistä, ainakin jos katsotaan kumppanin valintaa koskevia tutkimuksia. Miksi kannattaa olla hauska? Ehkäpä eniten siksi, että huumorilla ja nauramisella on lukuisia terveysvaikutuksia. Tarkastellaan niitä seuraavaksi tarkemmin.

KEHON JA MIELEN TERAPIAA

Nauramisella on ihmiseen niin fysiologisia kuin psykologisia vaikutuksia. Ensinnäkin se vapauttaa lihasjännitystä, parantaa hengitystä ja verenkiertoa, puskuroi immuunipuolustusta, madaltaa kipukynnystä ja vähentää stressihormoneja elimistössä. Kunnon naurunpuuska voikin käydä liikuntaharjoituksesta. Nauraminen saattaa myös saada nukkumaan paremmin: sillä on raportoitu olevan myönteinen vaikutus unettomuuteen ja unen laatuun.

Psykologisia mekanismeja puolestaan ovat kohonnut mieliala, parantunut itsetunto, lisääntynyt energisyys ja toiveikkuus. Nauraminen vahvistaa muistia, luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisukykyä. Se lisää myönteisiä tunteita, optimismia, ystävällisyyttä ja auttavaisuutta. Kaiken lisäksi se vahvistaa resilienssiä ja minäpystyvyyden kokemusta. Kaikkiaan nauraminen tukee psykologista hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä. Nauru lisää iloa ja hilpeyttä, jotka tarttuvat ympärillä oleviin ihmisiin. Nauramista voi siten kuvailla hyvän kierrättämiseksi.

Vaikka tuntisit olosi ennestään hyvinvoivaksi, on nauruun silti hyviä syitä. Eräässä tutkimuksessa koehenkilöt arvioivat mielialaansa ennen ja jälkeen nauru-intervention. Koehenkilöiden, joiden arvio mielialastaan oli hyvä ennen interventiota, arvio koheni huomattavasti nauramisen jälkeen. Tämän voi ajatella yhdeksi vahvistukseksi siitä, ettei hyvinvointi ole staattinen ja saavutettu tila, vaan sitä voi aina kohentaa. Hyvää oloa on mahdollista hoitaa, ruokkia ja elävöittää.

Hienoja vaikutuksia kyllä, mutta mitä jos ei vaan naurata? Ei hätää, sillä myös pakotetulla naurulla on todettu positiivisia ja aitoja vaikutuksia terveyteen. Pakotetusta naurusta voi lisäksi seurata spontaania naurua, ja nauruhan myös leviää muihin ihmisiin. Edellinen ei tietenkään tarkoita, että aina pitäisi väkisin nauraa ja hymyillä läpi kyynelten. On kuitenkin hyvä pitää mielessä, että vaikka emme valitse tunteitamme, voimme sopivissa tilanteissa tietoisesti suunnata toimintaamme suuntaan, joka edistää terveyttä ja josta mahdollisesti viriää myönteisiä tunteita. Pelkällä hymyilemisellä on löydetty mielialaa kohottava vaikutus. Kokeile vaikka katsoa komediaa lyijykynä suussa.

APUNA VAIKEUKSISSA JA RYHMÄN RAKENTAJANA

On tutkittu, että huumori vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta. Se voi toimia hyödyllisenä coping-keinona vaikeissa elämäntilanteissa. Kiperän paikan tullen voi katsoa tilannetta toisesta näkökulmasta ja nauraa arjen kommelluksille. Tämä voi toimia samalla loistavana itsemyötätunnon työkaluna, kun ei ota itseään niin tosissaan. Viktor Frankl, holokaustista selvinnyt neurologi ja psykiatri, on kirjoittanut, kuinka jopa keskitysleirillä harjoitettu huumori auttoi nousemaan tilanteen yläpuolelle ja säilyttämään psyykeensä äärimmäisissä olosuhteissa.

Huumorilla ja nauramisella ei ole todettu olevan pelkästään nykyhetkeen kohdistuva vaikutus. Ne voivat johdatella kohti pysyvämpiä terveysvaikutuksia. On löydetty, että huumori ja nauraminen ennaltaehkäisevät masennuksen oireita. Jotkut tutkijat esittävät, että nauramisella voisi olla terapeuttista ja hoidollista arvoa lääketieteessä. Yhdessä aikaansaatu myönteinen vuorovaikutus naurulla höystettynä saattaa olla diagnoosiakin tärkeämpää.

Huumori tuo ihmisiä yhteen: se lähentää. Samanlainen huumori ja samoille asioille nauraminen luovat yhteyden tunteen toisiin. Nauraminen rakentaa ryhmäidentiteettiä ja sen koheesiota. Huumorin avulla voidaankin rakentaa siltoja ihmisten välillä, se on eräänlaista sosiaalista liimaa. On helppo viihtyä sellaisen ihmisen seurassa, joka jakaa saman hauskan maun kuin itse. Siten huumori vahvistaa sosiaalisia suhteita. Tämä voi olla hyödyllistä pitää mielessä esimerkiksi työpaikoilla. Me-henkeä voi ruokkia ilon ja hilpeyden keinoin hauskalla tavalla.

Huumorilla ja nauramisella on myös varjopuolensa. Sillä voi vahingossa tai tietoisesti loukata toista. Voimme nauramalla eristää henkilön ryhmästä. Kevyeksi tarkoitettu huulenheitto voidaan kuitata leikillä, vaikka tämä tuntuisi yksilöstä kiusaamiselta. Huumorilla voidaan siis yhdistää ihmisiä, mutta niin voidaan myös erottaa. On syytä olla tarkkana siinä, kuinka huumoria käyttää vuorovaikutuksessa, etenkin uusien ihmisten kanssa.

Huumorilla on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia. Huumori yhdistää ihmisiä, ja sen avulla voidaan rakentaa siltoja ihmisten välillä.

Huumorilla on tutkitusti paljon positiivisia vaikutuksia. Huumori yhdistää ihmisiä, ja sen avulla voidaan rakentaa siltoja ihmisten välillä.

MITEN LISÄTÄ HUUMORIA?

Kaikkien näiden huikeiden terveysvaikutusten jälkeen lukija saattaa pohtia, miten sitä huumoria voisi olla enemmän elämässä. Vaikka huumori ei olisikaan VIA-vahvuustestin tulosten kärjessä, on huumori-vahvuus muiden vahvuuksien joukossa treenattavissa. Luonteenvahvuudet tarkoittavat ihmisessä olevia taitoja tai ominaisuuksia, joissa hän on hyvä (esimerkiksi uteliaisuus, sinnikkyys ja rohkeus). VIA-verkkotestin avulla voi selvittää vahvuutensa. Tutkimuksissa huumorin lisäämisellä arkeen on todettu olevan kohottava vaikutus onnellisuustasoihin. Joidenkin tutkijoiden mukaan 40 prosenttia onnellisuudestamme on omissa käsissämme. Jokainen voi vaikuttaa omaan onnellisuustasoonsa. Paljon on siis tehtävissä.

Vinkkejä huumorin lisäämiseen voi etsiskellä ihan googlailemalla. Netistä löytyy tärppejä naurujoogasta stand up -komiikan katsomiseen. On olemassa myös positiivisen psykologian interventioita, joita voi kokeilla. Interventioilla on saatu lisättyä koehenkilöiden onnellisuutta ja vähennettyä depressiivisyyttä. Huumoripohjaiset interventiot voivat näin kehittää hyvinvointia suotuisaan suuntaan. Voit helposti kokeilla kotona kolmea hauskaa asiaa ja huumorin käyttämistä uudella tavalla.

“Kolme hauskaa asiaa” on kehitetty Martin Seligmanin ja kumppaneiden “kolme hyvää asiaa” -intervention pohjalta. Interventiossa kirjoitetaan joka ilta kolme hauskinta asiaa, jotka ovat päivän aikana sattuneet. Myös hauskojen asioiden syyt kirjataan ylös. Huumorin käyttäminen uudella tavalla on niin ikään Seligmanin ja tovereiden perua. Interventiossa käytetään viikon ajan vahvuutta uudella ja erilaisella tavalla. Tavat voivat olla hassujen sarjakuvien lukemista, nauravien kasvojen katselua tai mitä ikinä vain keksii. Pääasia on hyödyntää huumoria itselle poikkeuksellisella tavalla.

Millä tavalla sinä voisit lisätä huumoria arkeesi? Oli tapasi mikä tahansa, toivotan sinulle hauskoja hetkiä sen parissa!

Teksti:  Anne Haikola  Psykologi, positive psychology practitioner ja freelance-toimittaja anne.haikola@hotmail.com

Teksti: Anne Haikola
Psykologi, positive psychology practitioner
ja freelance-toimittaja
anne.haikola@hotmail.com

Lähteet:

Biswas-Diener, R., Kashdan, T. B., & Minhas, G. (2011). A dynamic approach to psychological strength development and intervention. The Journal of Positive Psychology, 6(2), 106-118. doi: 10.1080/17439760.2010.545429

Curry, O. S., & Dunbar, R. I. M. (2013). Sharing a joke: The effects of a similar sense of humor on affiliation and altruism. Evolution and Human Behavior, 34(2). 125-129. doi: https://doi.org/10.1016/j.evolhumbehav.2012.11.003

Frankl, V. E. (1981). Ihmisyyden rajalla. (suom. O. Jokinen & E. Sandborg). Keuruu: Otava.

Gander, F., Proyer, R. T., Ruch, W., & Wyss, T. (2013). Strength-based positive interventions: Further evidence for their potential in enhancing well-being and alleviating depression. Journal of Happiness Studies, 14(1), 1241-1259. doi: 10.1007/s10902-012-9380-0

Joylla (2018). Positive Psychology Practitioner -koulutus.

Lyubomirsky, S. (2009). Kuinka onnelliseksi? Uusi tieteellinen lähestymistapa. (suom. J. Porio). Helsinki: Basam Books.

Mora-Ripoll, R. (2010). The therapeutic value of laughter in medicine. Alternative Therapies in Health and Medicine, 16(6), 56-64. Noudettu 2.11.2018 osoitteesta https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21280463

Mora-Ripoll, R. (2011). Potential health benefits of simulated laughter: A narrative review of the literature and recommendations for future research. Complementary Therapies in Medicine, 19(3), 170-177. doi:10.1016/j.ctim.2011.05.003

Seligman, M. E. P., Steen, T. A., Park, N., & Peterson, C. (2005). Positive psychology progress: Empirical validation of interventions. American Psychologist, 60(5), 410-421. doi:10.1037/0003-066X.60.5.410

Wilbur, C. J., & Campbell, L. (2011). Humor in romantic contexts: Do men participate and women evaluate? Personality and Social Psychology Bulletin, 37(7), 918-929. doi: 10.1177/0146167211405343

Comment

5 vinkkiä flown kokemiseen!

1 Comment

5 vinkkiä flown kokemiseen!

Flown ei tarvitse tarkoittaa vain kerran vuodessa järjestettävää helsinkiläistä festivaalia. Se voi olla osa työtäsi ja vapaa-aikaasi muutenkin – ja täten edistää hyvinvointiasi.

Mihaly Csikszentmihalyin mukaan flow on tila, jossa henkilö keskittyy vain käsillä olevaan tekemiseen niin syvästi siihen uppoutuen, että kaiken muun (kuten ajan) merkitys näyttää katoavan. Tutkimusten mukaan flown kokemisella on monia hyvinvointia tukevia vaikutuksia: se kehittää itsetuntoa positiiviseen suuntaan, lisää hallinnan tunnetta ja auttaa nauttimaan tekemisestä tylsistymisen sijaan. Nämä puolestaan voivat edistää merkityksellisyyden ja  onnellisuuden kokemusta.

HAASTEEN JA KYKYJEN TASAPAINO

Olennaista on löytää juuri itselle sopiva tekeminen flown kokemiselle, oli se sitten jotain työhön liittyvää, tietokonepelit tai käsityöt. Edellytyksenä flowlle on kuitenkin sopiva tasapaino tehtävän haastellisuuden ja henkilön omien kykyjen välillä. Jos tehtävä on liian haastava, se saattaa alkaa helposti ahdistaa. Jos taas tehtävä on liian helppo, se ei riitä pitämään mielenkiintoa yllä.

Monesti ihmiset luulevat, että flow on jotain ihanaa, helppoa ja kivaa, vaikka todellisuudessa flow vaatii todellisen haasteen ja kokemuksen sen hallitsemisesta. Suomalainen flowta tutkinut Kirsti Lonka onkin todennut, että palkitsevaa flow-kokemusta edeltää usein ahdistus siitä, etteivät omat taidot riitä tehtävään. Taitojen kehittyessä ja haasteen pikkuhiljaa helpottuessa flown palkitsevuus alkaa.

Sitten niihin vinkkeihin! Alle valittuna 5 tapaa, jotka voivat auttaa flown lisäämisessä:

  1. KÄYTÄ VAHVUUKSIASI

    Vahvuudet voivat olla hyvä tapa päästä flow-tilaan, sillä todennäköisesti niihin sinulla liittyy myös paljon kykyjä. Muistathan kuitenkin, että tehtävä ei saa olla liian helppo, joten pyri myös kehittämään ja haastamaan itseäsi vaikka käyttäisit vahvuuksiasi. Omiin vahvuuksiin voi alkaa tutustua pyytämällä esimerkiksi palautetta omilta läheisiltä tai työkavereilta. Jos olet kiinnostunut luonteenvahvuuksistasi, käy selvittämässä ne VIA-testin avulla!

  2. ANNA TEKEMISELLE UUSI MERKITYS

    Mitäs sitten, jos esimerkiksi oma työ sisältää paljon tehtäviä, jotka oikeastaan ketuttavat enemmän kuin inspiroivat? Miten kokea flowta lasten kanssa leikkiessä, kun askartelu on vielä paperisilpun leikkaamista ja myös pehmolelujen asettelu riviin tylsistyttää sinua itseäsi?

    Kokeile antaa tekemisellesi uusia merkityksiä. Voit kokeilla esimerkiksi pelillistää työtäsi asettamalla itsellesi tiettyjä tavoitteita tai yrittää tehdä Excel-taulukoistasi myös visuaalisesti miellyttäviä. Jos haluaisit lisää flowta päiviin lasten kanssa, kokeile haastaa itseäsi uusilla tavoilla yhdessä lasten kanssa puuhailemalla: kun vaikka askartelette, keskity joskus myös omaan taiteiluusi lasten auttamisen lisäksi, jotta pääset haastamaan omiakin kykyjäsi.

  3. VARAA KALENTERIIN KIIREETÖNTÄ AIKAA

    Kiire ja stressi ovat usein mainioita tapoja karkottaa flow, sillä jos keskittyminen on kellon tuijottamisessa, miten tekemiselle voisi antautua täysin? Yritä siis varata flowlle kiireetöntä aikaa, jolloin voit tehdä sinua kiinnostavia, mutta haastavia asioita. Muista myös, että puhelimen äänettömälle säätäminen tai toiseen huoneeseen jättäminen voi olla tehokas tapa auttaa sinua uppoutumaan ilman keskeytyksiä!

    Kuten kaikki varmasti tiedämme, aina emme pysty täysin kiireettömästi uppoutumaan tekemiseen esimerkiksi töissä. Flowta ei kuitenkaan tarvitse kokea jokaisen työtehtävän yhteydessä, ja asiaa voi alkaa pohtia enemmän, jos ei koe työssään ikinä flowta.

  4. PÄÄSTÄ IRTI TURHASTA ITSEKRITIIKISTÄ JA KESKITY TEKEMISEEN

    Toisinaan omaa tekemistään kannattaa arvioida halutessaan vasta jälkikäteen, ei kesken tekemisen. Flown yksi elementeistä onkin itsekriittisyyden vähentyminen, mutta sitä voi myös toisinaan tietoisesti edistää.

    Tämäkään blogipostaus ei olisi saanut koskaan alkuaan, jos ei olisi aluksi vain antanut tekstin tulla virheineen. Flow-tilaan pääsemisen kannalta armollisuus omaa tekemistä kohtaan on siis usein hyvin olennaista!

  5. ÄLÄ YRITÄ PAKOTTAA FLOWTA

    Hyväksy, että flow-tilassa ei voi olla joka hetki. Tutkimusten mukaan flowta koetaan enemmän työssä kuin vapaa-ajalla, mutta työkään ei voi olla pelkkää uppoutumista.

    Flow-tilassa ei myöskään kannata olla jatkuvasti, sillä tarvitsemme myös rentouttavia hetkiä, joissa emme joudu koettelemaan kykyjämme ja haastamaan itseämme. Yksinkertaisten ja helppojen asioiden tekeminen tuntuu joskus hyvältä ja hyvä niin: tällöin palaudumme ja keräämme voimavaroja.

Toivottavasti saat näistä vinkeistä apua omanlaisesi flown löytämiseen ja osaat ehkä auttaa myös ystävää tai työkaveria löytämään omansa.

Aurinkoa marraskuiseen päivääsi!

Josetta Lehtonen, Joylla. Flow, uppoutuminen.

Teksti: Josetta Lehtonen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa
sekä Joyllan Community Happiness -vastaava

1 Comment

Laajakuva vahvuuksiin

Comment

Laajakuva vahvuuksiin

Vieraskynä / Kirsi-Marja Kauppala

Tiedätkö, missä olet hyvä? Mitkä ominaisuutesi ovat sitä aidointa sinua? Mistä saat eniten energiaa ja tunnet, että teet juuri sitä, mihin sinut on tarkoitettu?

Omat vahvuudet ovat usein kuin tuttu kotimetsä. Ne ovat niin lähellä itseä, ettei niitä edes huomaa. Usein keskittyy tuijottamaan yksittäisiä puita, niitä vähäoksaisia ja kuivimpia (lue: omia heikkouksia). Sitä näkee vain tietyn puupolon, ja koko muu metsikkö unohtuu.

On toki hyvä olla selvillä heikkouksistaan, mutta jos haluaa olla onnellinen, kannattaa keskittyä omiin vahvuuksiin. Niiden käyttäminen arjessa lisää tutkitusti paitsi onnellisuutta, myös itsevarmuutta. Lisäksi vahvuudet paljastavat arvosi, mitä elämässä eniten arvostat. Ilman vahvuuksia arvot jäisivät korkealentoiseksi sanahelinäksi (vapaus, veljeys, tasa-arvo…), mutta vahvuuksia hyödyntämällä ne muuttuvat konkreettisiksi teoiksi.

Täytyy vain selvittää omat vahvuudet ja ottaa ne käyttöön. Tosin tutkimusten mukaan vain kolmasosa ihmisistä tunnistaa omat valttikorttinsa. En itsekään olisi vielä pari viikkoa sitten osannut luetella viittä top-vahvuuttani, heikkoudet kylläkin. Uskon, että syy siihen oli yksinkertaisesti se, että vahvuuteni olivat liian itsestään selviä. Ihan liian isoja paloja syvimmästä olemuksestani, siitä kuka olen aina ollut. Onneksi ilmainen nettitesti auttoi näkemään metsän puilta.

VALAISEVA VAHVUUSTESTI

Klikkailin netissä VIA (values in action) -testin, jonka positiivisen psykologian johtavat asiantuntijat ovat kehittäneet mittaamaan luonteenvahvuuksia. Tulokset yllättivät. Kun luin listaa vahvuuksistani, ensireaktioni oli: huh, miten suuria sanoja! Tunsin itseni pieneksi tuloksieni rinnalla, enkä kokenut täyttäväni niiden isoja lupauksia. Olin tottunut näkemään puita, en metsää.

Mutta luettuani tarkemmin vahvuuksien kuvauksia aloin nähdä valoa… Kyllä vain, tällainen minä pohjimmiltani olen. Tämä vaikuttaa kaiken taustalla, tämän takia teen työtäni ja tämä saa sieluni liekkeihin.

Ykkösenä omalla listallani oli rehellisyys. Se on rohkeutta olla oma itsensä ja seurata sydäntään, omia arvojaan. Nyt kun mietin elämääni, tämä vahvuus on kulkenut sen punaisena lankana lapsesta asti. Olen vain käyttänyt siitä eri sanaa: totuus. Olla totuudellinen itselleen ja sitä kautta muille. Olla se, kuka on – koska näin sydän sanoo.

Toisella sijalla komeili vahvuus, josta en ollut ennen kuullutkaan: kauneuden ja erinomaisuuden arvostus. Kuvauksessa luki: ”huomaat ja arvostat kauneutta kaikilla elämänaloilla.” Tämä sielun vahvuus tuntui heti omalta. Rakastan kaikkea kaunista, mikä koskettaa sielua. Aavaa merta, avaruutta, vuoria, kukkia, kauniita värejä ja vaatteita, musiikin, tanssin ja sanojen kauneutta…

Kolmantena oli oppimisen ilo. Tämäkin oli jäänyt täysin huomioimatta liian itsestäänselvyytenä. Mielessäni vilisi kuvia lapsuudesta kirjojen maailmassa, loputtomista kysymyksistä, innostuksista ja kaukokaipuusta. ”Opi joka tilanteesta, joka ihmiseltä” kuuluu tämän viisauden vahvuuden motto. Sitä todellakin olen tehnyt, tiedostamattani, läpi elämän.

Oivalsin, että juuri vahvuuteni tuovat merkityksen elämääni. Ne ovat paitsi arvojani, myös tärkeimpiä työvälineitäni. Olen onnellisin, kun saan etsiä kauneutta niin ihmisistä kuin elämästä ja jakaa löytöni muille sydämestäni, totuudestani, käsin. Jos vielä matkan varrella olen oppinut jotain uutta ja lopputuloksena luonut jotain kaunista, olen onnistunut.

Testaa omat vahvuutesi täältä!

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa.
Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

Kirsi-Marja Kauppala, positiivinen psykologia, vahvuuksiin keskittyminen. Joylla.

Comment

Somekoulutusta, hajonnut pelihuone ja yllätyksiä kotimatkaan

Comment

Somekoulutusta, hajonnut pelihuone ja yllätyksiä kotimatkaan

Viime viikolla pääsimme matkaamaan koko Joyllan tiimin voimin kohti Tallinnaa.
Mitä viikonlopusta sitten oikeastaan jäikään käteen?

INSPIRAATIOTA ADAMA SOFIALTA

Perjantai päästiin starttaamaan hyvin käyntiin, kun upea hyvinvointialan yrittäjä ja myös Positive Psychology Practitioner -opiskelija Adama Sofia piti tiimillemme sosiaaliseen mediaan liittyvää koulutusta rennoissa tunnelmissa:

Poimittiin tietenkin Adama Sofialta muutama vinkki myös teille jaettavaksi:

  1. Ole myös somessa aito oma itsesi! Iloa ja onnea on ihana levittää, mutta myös omaa haavoittuvuutta voi tuoda esiin.

  2. Instagramissa story-ominaisuus eli 15 sekunnin mittaiset videot ovat nyt kovassa huudossa: Joylla ainakin ottaa tästä koppia ja jakaa jatkossa enemmän ajatuksia tätä kautta! Seuraa meitä nimimerkin @joyllafi takaa.

  3. Palautuminen on tärkeää myös sosiaaliseen mediaan liittyvien hommien parissa: videoiden kuvaaminen ja interaktiivisuus omien seuraajien kanssa ei ole vain jotain ekstraa vaan myös työtä, joka kuluttaa. Muista siis arvostaa kaikkea työtäsi ja antaa itsellesi aikaa palautua ja levätä!


Suuri kiitos vielä Adama Sofialle, jonka huippuasenne motivoi ja inspiroi meitä vielä pitkään! Adama Sofian Instagramista (@adamasofia) sekä Youtube-kanavalta löydät paljon vinkkejä ja ajatuksia hyvinvointiin liittyen: laittakaa ihmeessä tämä kanava seurantaan ja käykää kurkkaamassa esimerkiksi video liittyen Adama Sofian PPP-opintoihin!

KUOHUVAA JA YLLÄTYKSIÄ

Mikäpä sen parempi tapa aloittaa päivä kuin skumppa-aamiaisen kautta taidemuseoon sivistymään ja haltioitumaan. Suosittelemme vierailemaan taidemuseo Kumussa, jos piipahdatte Tallinnassa! Varsinaista jännitystä ja toimintaa päivään kuitenkin toi osallistuminen pakohuonepeliin, joka haastoi kyllä kaikkien tiimiläisten hoksottimia ja heittäytymistä. Pelistä sen enempää paljastamatta voidaan kertoa, että jotkut tiimiläisistä olivat hieman rohkeampia kuin toiset… Pelimme sai kuitenkin yllättävän ja ennenaikaisen lopun, kun jännitysnäytelmä jouduttiin keskeyttämään pelihuoneen teknisen vian vuoksi!

Niinpä haastamme sinut suosittelemaan meille jotain pakohuonepeliä Helsingissä! Lupaamme raportoida, jos tämäkin huone hajoaa ja Joylla lopettaa pakohuonepelien tuhoamisen.

YLTIÖOPTIMISTISUUS EI AINA KANNATA

Mitä olisikaan lomamatka Tallinnaan ilman, että joskus myöhästyy laivasta? No niinhän siinä sitten kävi, että optimistisuus voi kääntyä joskus omaa etua vastaan. Tähänkin kommellukseen olisimme ennen suhtautuneet ehkä hieman kriittisemmin ja synkemmin mielin, mutta jotain niin perustavanlaatuista tuo oman ajattelun kehittäminen ja haastaminen on saanut aikaan, että iloksihan tämäkin sattumus kääntyi. Taas se huomattiin, että oma asenne ratkaisee aika paljon!

Eikä yksi kilistely ja illallinen lisää tietenkään voinut olla pahitteeksi , onhan meillä paljon syitä olla kiitollisia ja juhlia tätä kaikkea.

Aurinkoista loppuviikkoa!
Ilolla,
Joyllan tiimi

Joylla, positiivinen psykologia, sosiaalinen media, instagram, Lenita Lehtonen, Josetta Lehtonen, Adama Sofia, Paulina Piippo ja Netta Lehtonen.

Tunnelmia some-koulutuksesta: kiitos Adama Sofia!

Comment

PPP-verkkokoulutuksen vapaapaikat on jaettu

Comment

PPP-verkkokoulutuksen vapaapaikat on jaettu

Vapaapaikat marraskuussa alkavaan, puoli vuotta kestävään Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutukseen on jaettu. Onneksi olkoon, Riitta Merri ja Juha Lantz!

Saimme jälleen hurjan paljon loistavia hakemuksia. Videot saivat meidät liikuttumaan, inspiroitumaan ja ilahtumaan, ja jokainen niistä olisi voinut tulla valituksi. Suuret kiitokset kaikille hakijoille!

Tälläkin kerralla päätimme jakaa lupaamamme yhden paikan sijasta kaksi vapaapaikkaa, koska – kuten sanottu – hakemukset olivat niin mahtavia.

POSITIIVINEN OTE HEIJASTUU AUTETTAVIIN

Tätä kirjoitettaessa Riitta Merri on jo Bangladeshissa Punaisen Ristin kansainvälisenä avustustyöntekijänä, Hospital Administratorina.

– Verkkokoulutus on sattuneista syistä ainut tapa, jolla voin tätä nyt tehdä. Onneksi tiedän, että sairaalan verkko toimii tosi hyvin, Riitta kertoi ennen lähtöään.

Miksi päätit hakea vapaapaikkaa ja osallistua Joyllan järjestämään positiivisen psykologian asiantuntijakoulutukseen?

– Uskon positiivisen psykologian opeista olevan paljon hyötyä. Esimerkiksi resilienssiin liittyvät taidot ovat kullanarvoisia nimenomaan oman jaksamisen kannalta. Lisäksi pystyn varmasti jakamaan saamiani oppeja paikan päällä kollegoilleni. Ja kun kollegat ovat innostuneita ja tekevät töitään positiivisella otteella, niin aivan varmasti se heijastuu myös autettaviin, Riitta perustelee.

Riitta Merri osallistuu Joyllan Positive Psychology Practitioner -opintoihin kiireisen avustustyön ohessa. Kuvassa hän on nykyisellä kotikadullaan Bangladeshissa.

Riitta Merri osallistuu Joyllan Positive Psychology Practitioner -opintoihin kiireisen avustustyön ohessa. Kuvassa hän on nykyisellä kotikadullaan Bangladeshissa.

OPIT TUKEVAT IHMISEN MUUTOSTA

Tamperelainen Juha Lantz on Riitan tavoin vakuuttunut siitä, että positiivisen psykologian opit auttavat häntä monin tavoin – etenkin auttamaan muita.

– Minusta saatte hyvin intohimoisesti työhöni ja opiskeluihini suhtautuvan, innostuneen ja innokkaan opiskelijan, Juha vakuutti hakemuksessaan.

– Tulen viemään oppeja päihdehoitokentälle eli huume- ja alkoholiriippuvaisten kanssa työskentelyyn sekä lastensuojelun puolelle, missä myös osittain työskentelen. Eli vien oppeja lasten, nuorten ja aikuisten päihdehoitoon niin, että se kaikki oppi tukee isosti ihmisen muutosta.

– Olen hyvin ratkaisukeskeisesti orientoitunut ihminen ja uskon positiivisen psykologian vaikutuksiin tälläkin kentällä. Tarkoitus on vahvistaa ihmistä muutoksen tiellä, Juha korostaa.

Juha Lantz uskoo positiivisen psykologian opeista olevan paljon hyötyä hänen työssään päihderiippuvaisten parissa.

Juha Lantz uskoo positiivisen psykologian opeista olevan paljon hyötyä hänen työssään päihderiippuvaisten parissa.













VERKKOKOULUTUS ALKAA MARRASKUUSSA

Seuraava Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutus alkaa 5. marraskuuta. Jos sinäkin haluat positiivisen psykologian asiantuntijaksi, olet sydämellisesti tervetullut mukaan Riitan, Juhan ja lukuisten muiden motivoituneiden opiskelijoiden huippuporukkaan!

Saamamme palaute aiemmista, 20 opintopisteen PPP-koulutuksista on ollut erinomaista. Lisätietoja koulutuksesta – ja palautteista – saat täältä.

Ilolla,

Joyllan tiimi


Comment

Juttusarjan osa 2: Kiitollisuus auttamisen edistäjänä

Comment

Juttusarjan osa 2: Kiitollisuus auttamisen edistäjänä

Voisitko uskoa, että vielä 90-luvun alussa kiitollisuuden on esitetty olevan epämuodikasta? Ihmisten kyllä uskottiin tietävän, kuinka olla kiitollisia, mutta harvemmin kiitollisuutta kuitenkaan haluttiin esittää julkisesti.

Kiitollisuuden tunteen on määritelty heräävän, kun yksilö (hyötyjä) havaitsee toisen henkilön (hyväntekijän) tai muun lähteen tietoisesti toimineen hänen hyvinvointiaan hyödyntävällä tavalla. Useat kiitollisuutta käsittelevistä tutkimuksista ovat tarkastelleet kiitollisuuden tunteen heräämisen ”mekanismia”. Kiitollisuuden mekanismin on kuvailtu koostuvan kolmesta eri komponentista: järjestä, vapaaehtoisuudesta ja tunteista.

Toisin sanoen tämä tarkoittaa, että yksilö tunnistaa älyllisesti hyväntekijän teon ”lahjana”, haluaa vapaaehtoisesti osoittaa tunnustusta siitä sekä arvostaa hyväntekijän tekoa. Ekonomisesta näkökulmasta katsottuna kiitollisuus näyttäytyy sen sijaan etujen vaihtokauppana: kun yksilö antaa tarkoituksellisesti toiselle jotain hyötyä tai etua, kiitollisuus toimii vastalahjana.

Uudemmat tutkimukset ovat suunnanneet huomionsa kiitollisuuden laajempaan sosiaaliseen merkitykseen sosiaalisten suhteiden sekä yksilön hyvinvoinnin edistäjänä. Esimerkiksi kiitollisuuden osoittaminen ja sen merkitys yltävät laajemmalle kuin yksinkertaiset ilmaisut ”kiitos” tai ”olen kiitollinen sinulle”, sillä yksinkertaiset arkipäiväiset kiitollisuuden osoitukset edistävät positiivisia suhteita muihin ihmisiin.

KIITOLLISUUS LISÄÄ AUTTAMISHALUA

Vaikka kiitollisuus vaikuttaa kiitollisuutta kokevaan itseensä, sen on esitetty vaikuttavan erityisesti yksilön toimintaan suhteessa muihin ihmisiin. Tutkimusten mukaan kiitollisuus lisää muun muassa auttamishalua, tukea ja empatiaa muita kohtaan sekä prososiaalista käyttäytymistä. Vaikka kiitollisuus voikin johtaa myös vain hetkelliseen auttamiseen, sen vaikutusten on todettu olevan myös pitkäkestoisempia: kiitollisuuden tunteen kautta rakentuvat ja vahvistuvat resurssit — ystävyyssuhteiden ylläpidosta rakkauden ja huolenpidon osoittamisen taitoihin — eivät ole vain hetkellisiä muutoksia vaan toimivat ikään kuin resurssien varastona, joista yksilö hyötyy, kun tilanne vaatii.

Barbara Fredrickson on esittänyt kiitollisuuden rakentavan yksilön sosiaalisia resursseja esimerkiksi tukemalla ja vahvistamalla ystävyyssuhteita ja muita ihmissuhteita. Kiitollisuuden kokeminen kehittää yksilön kykyjä osoittaa arvostusta ja välittämistä, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmissuhteisiin. Tämän on kuvailtu tapahtuvan yksilön ajatus- ja toimintamallien laajentumisen kautta: kiitollisuuden tunne saa yksilön venyttämään omaa ajatteluaan sekä miettimään luovemmin ja laajemmin tapoja, joilla hän voisi korvata kokemansa hyvyyden. Tämä pyrkimys taas poikii yhä uusia ideoita siihen, miten yksilö voisi osoittaa kiitosta ilman konkreettista lahjaa esimerkiksi eleiden, kosketuksen, sanojen tai huolenpidon avulla.

Kun näitä uusia tapoja kiitollisuuden osoittamiseksi harjoittelee tarpeeksi, niistä voi ajan myötä muodostua taitoja tunteiden ilmaisuun. Esimerkiksi kiitollisuuden vaikutuksia rakastamisen taitojen kehittymiseen ei ole kuitenkaan vielä täysin selvitetty. On vielä epäselvää, olisiko mahdollista, että kiitollisuutta vastikään kokeneet henkilöt tietäisivät kiitollisuuden avulla paremmin, kuinka osoittaa rakkautta ja myötätuntoa.

KIITOLLISUUS VAIKUTTAA YKSILÖÖN USEILLA ERI ELÄMÄNALUEILLA

Kiitollisuuden on todettu saavan aikaan positiivisia vaikutuksia myös suhteessa kiitollisuuden kokijaan itseensä eri elämänalueisiin liittyen. Robert Emmonsin ja Michael McGulloughin tutkimuksessa osallistujat jaettiin kolmeen joukkoon, joista yksi kirjasi ylös viikon aikana tapahtuneita merkittäviä asioita, toinen stressaavia asioita ja kolmas ryhmä kiitollisuutta aikaansaavia tapahtumia.

Kiitollisuuden aiheita ylös kirjanneet raportoivat viikon aikana vähemmän fyysisiä vaivoja, säännöllisempää kuntoilua, enemmän edistystä tavoitteiden suhteen, lisääntynyttä sosiaalista tukea muille ihmisille, enemmän optimismiin viittaavia ajatuksia sekä yleisesti korkeampaa yleistä hyvinvointia kuin muissa ryhmissä olleet henkilöt.

Fredricksonin mukaan kiitollisuus on mahdollisesti myös yksi merkityksellisistä osista, kun puhutaan ihmisten täyden potentiaalin esiintuomisesta — kukoistamisesta. Kiitollisuuden kokemisen on myös todettu lieventävän negatiivisia kokemuksia kuten paheksuntaa, kateutta ja katumusta. Näin kiitollisuuden voidaan nähdä toimivan eräänlaisena suojamuurina negatiivisia tuntemuksia vastaan.

SEURAAVAN OSAN AIHEENA IHAILU

Juttusarjan seuraavan osan aiheena on ihailu ja sen vaikutukset yksilön toimintaan: keskitytään esimerkiksi motivaatioon, tavoitteisiin ja myös kateuteen. Sitä ennen voit miettiä, miltä ihailu sinusta tuntuu tai miten se vaikuttaa sinuun. Ketä tai mitä sinä ihailet?

josettalehtonen.jpg

Teksti: Josetta Lehtonen
Sosiaalipsykologian maisteriopiskelija Helsingin yliopistossa
sekä Joyllan Community Happiness -vastaava


Lähteet:

Algoe, S. B., & Haidt, J. (2009). Witnessing excellence in action: the ‘other- praising’ emotions of elevation, gratitude, and admiration. The Journal of Positive Psychology, 4(2), 105–127. https://doi.org/10.1080/17439760802650519

Emmons, R. A., & McCullough, M. E. (2003). Counting blessings versus burdens: An experimental investigation of gratitude and subjective well-being in daily life. Journal of Personality & Social Psychology, 84(2), 377–389. https://doi.org/10.1037//0022-3514.84.2.377

Fredrickson, B. L. (2004). Gratitude, Like Other Positive Emotions, Broadens and Builds. In R. A. Emmons & M. E. McCullough (Eds.), The Psychology of Gratitude (pp. 144–166). Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780195150100.003.0008

McAdams, D. P., & Bauer, J. J. (2004). Gratitude in Modern Life: Its Manifestations and Developments. In R. A. Emmons & McCullough (Eds.), The psychology of gratitude. Oxford University Press. https://doi.org/10.1093/acprof:oso/9780195150100.003.0008

McCullough, M. E., Kilpatrick, S. D., Emmons, R. A., & Larson, D. B. (2001). Is gratitude a moral affect? Psychological Bulletin, 127(2), 249–266. https://doi.org/10.1037//0033-2909.127.2.249

Peterson, B. E., & Stewart, A. J. (1996). Antecedents and contexts of generativity motivation at midlife. Psychology and Aging, 11(1), 21–33. https://doi.org/10.1037/0882-7974.11.1.21

Steindl-Rast, D. (2004). Gratitude as Thankfulness and as Gratefulness. In R. A. Emmons & M. E. McCullough (Eds.), The psychology of gratitude (pp. 282– 290). Oxford; New York: Oxford University Press.

Comment

Vieraskynä: Uskallatko kukoistaa?

Comment

Vieraskynä: Uskallatko kukoistaa?

Uskotko, että hyvinvointi on pelkkää hyvää oloa, iloa ja zenimäistä mielenrauhaa? Toivottavasti et, sillä tuo uskomus on hyvinvoinnin ja onnellisuuden suurin este. Täyteen kukoistukseen tarvitaan tunteiden koko kirjo – ja niiden tuntemiseen roppakaupalla rohkeutta.

Seuraava tieto voi tulla järkytyksenä, mutta on hyvä tehdä selväksi jo kättelyssä: Positiivisia ja negatiivisia tunteita ei ole olemassa. On vain tunteita. Ja kaikki niistä ovat yhtä tärkeitä.

Ymmärrän hämmennyksesi, sillä olin itsekin vuosikausia saman kollektiivisen väärinkäsityksen vallassa. Kun jo pienestä asti rohkaistaan tuntemaan tietynlaisia tunteita ja tukahduttamaan toisia, ei ole ihme, jos sama tunteiden kahtiajako jatkuu aikuisuuteen. Positiivisuutta hehkuttavassa maailmassa tahdotaan vain hyviä viboja, ei itkua ja hammasten kiristelyä, häpeästä tai pelosta puhumattakaan.

OMIA TUNTEITA PAOSSA

Haluaisimme vain toisen puolen kakusta, ne välittömät hyvän mielen herkut iloineen ja innostuksineen. Sen raskaamman puolikkaan suruineen, pelkoineen, ärsytyksineen ja tylsyyksineen heittäisimme mieluusti kompostiin. Ja kuitenkin – elämä on koko kakku. Jos kieltäydymme tuntemasta toista puolta, emme nauti kunnolla toisestakaan. Sillä jos yhtä tunnetta tukahduttaa, tukahduttaa samalla kaikkia.

Kun elämän pitäisi tuntua vain mukavalta, ikäviä tunteita paetaan kaikin keinoin. Shoppailulla, seksillä, suklaalla, viinillä, kissavideoilla, salitreenillä, Tinderillä... Mitä tahansa muuta, kunhan ei sitä ahdistavaa, pelottavaa tai raskasta tunnetta. Valitettavasti mikään pakotie ei poista epämukavaa tunnetta. Päinvastoin, tukahduttamalla tunne vain kasvaa. Se ei katoa muuten kuin tuntemalla.

Miksi silti toimimme näin? Miksi emme luota kykyymme kestää epämukavuutta? Miksi tyydymme puolikkaaseen kakkuun ja uskomme olevamme paljon vähemmän kuin mitä oikeasti olemme?

ELÄKÖÖN EPÄMUKAVUUS!

Positiivisen psykologian tohtori Robert Biswas-Diener muistuttaa mainiossa The upside of your dark side -YouTube-puheessaan, että nykyihmisellä on paremmat oltavat kuin entisaikojen kuninkaallisilla. Elämme täydellisen mukavuuden keskellä. Valoa, lämpöä, lämmintä vettä, kauralatteja ja someviihdettä on käden ulottuvilla 24/7. Mutta pumpulisella mukavuusalueella oleskelulla on myös hintansa. Pieninkin epämukavuus ahdistaa. Emme usko kestävämme ikäviä tunteita ja olosuhteita – ja samalla ne mukavatkin tunteet laimenevat. Ja pian mikään ei oikein tunnu miltään...

Biswas-Diener kehottaakin kehittämään epämukavuuden sietokykyä, oli se sitten olosuhteiden tai omien tunteiden. Sillä juuri se taito on todellisen hyvinvoinnin ja menestyksen taustalla. Henkinen vahvuus, viisaus, joustava asenne ja pysyvä onnellisuus eivät synny tyytyväisessä pumpulissa. Sen sijaan, että pyrkisi pelkkään yltiöpositiivisuuteen, hyvinvoinnin kannalta suositeltavampaa olisi ottaa koko paletti haltuun, valoineen ja varjoineen.

Todelliseen kukoistukseen on vain yksi reitti ja se vie suoraan epämukavuusalueelle. Uskallatko kohdata ja hyväksyä itsesi kaikkine tunteinesi? Sallitko haastavien tunteiden näyttää, mikä sinulle on tärkeää ja kuka todella olet?

Kirsi-Marja Kauppala Kuva: Johanna Lätti

Kirsi-Marja Kauppala
Kuva: Johanna Lätti

Kirjoittaja Kirsi-Marja Kauppala on freelance-toimittaja ja mukana Joyllan Positive Psychology Practitioner -verkkokoulutuksessa.
Lisää Kirsi-Marjan hyvinvointijuttuja voit lukea täältä: www.coretunne.com

Comment

Kukoistavaa syksyä!

Comment

Kukoistavaa syksyä!

Päättynyt syyskuu oli Joyllalle todellista ilon ja onnistumisten aikaa. Tässä muutamia syyskuisia kohokohtia:

PPP-KOULUTUKSET INNOSTAVAT

Ennätykselliset 50 upeaa ihmistä aloitti Positive Psychology Practitioner -opinnot syyskuun alussa – suurin osa verkossa ja loput Tampereella. Onnittelemme opiskelijoitamme mainiosta valinnasta ja kiitämme Tampereen ja Helsingin seudun kesäyliopistoja hyvästä yhteistyöstä. Tähän puoli vuotta kestävään PPP-koulutukseen voit tutustua täällä.

Ilahduttavan kysynnän vuoksi päätimme aloittaa uuden PPP-koulutuksen marraskuussa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset.

Lahjoitamme yhden vapaapaikan marraskuussa verkossa alkavaan PPP-koulutukseen. Hakuaika päättyy sunnuntaina 7. lokakuuta. Lisätiedot tästä.

Syyskuun viimeisellä viikolla saimme katsella ja kuunnella maaliskuussa PPP-opintonsa aloittaneiden verkko-opiskelijoiden hienoja lopputöiden esittelyitä.

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen aloittivat syyskuussa muun muassa hyvinvointialan yrittäjät Karita Tykkä, Piritta Hagman, Ritva Enäkoski ja Kaisa Jaakkola. Ritva on myös Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja.   (Karitan kuva: Emma Ronkainen, Kaisan kuva: Elise Kulmala)

Joyllan Positive Psychology Practitioner -koulutuksen aloittivat syyskuussa muun muassa hyvinvointialan yrittäjät Karita Tykkä, Piritta Hagman, Ritva Enäkoski ja Kaisa Jaakkola. Ritva on myös Suomen positiivisen psykologian yhdistyksen puheenjohtaja.
(Karitan kuva: Emma Ronkainen, Kaisan kuva: Elise Kulmala)

KUKOISTUSKEKKEREITÄ JA -VALMENNUSTA

Syyskuussa vietettiin myös ensimmäisiä Joyllan järjestämiä Kukoistuskekkereitä. Paikalla oli suuri joukko samanhenkisiä Positive Psychology Practitioner -yhteisöön kuuluvia ihastuttavia ihmisiä. Helsingin Lauttasaaressa pidettyyn tilaisuuteen saapui väkeä ympäri Suomen.

Syyskuun lopussa saimme iloita myös siitä tiedosta, että ennätyssuuri joukko aloittaisi Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennuksen 1.10. Tähän kahdeksan viikon mittaiseen valmennukseen ehtii vielä mukaan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset. Valmennus sisältää 30 päivän rahat takaisin -takuun. Eli jos et ole 30 päivän kuluessa täysin tyytyväinen kurssiin, palautamme sinulle koko ostosumman.

Myös somessa piisasi vipinää. Joyllan nettisivuilla vieraili syyskuussa enemmän porukkaa kuin koko viime vuonna yhteensä!

Aivan syyskuun lopussa saimme myönteistä huomiota myös perinteisessä printtimediassa. Muun muassa Kalevassa ilmestyi koko aukeaman juttu positiivisesta psykologiasta – ja heti perään Ilkassa, Satakunnan Kansassa...

MAHTAVAA PORUKKAA!

Joulukuun alussa kolme vuotta täyttävän Joyllan reipas ja positiivinen työ on siis huomattu ja mainioksi havaittu yhä laajemmalla rintamalla.

Eipä ihme, että Joyllan perustajat, soveltavan positiivisen psykologian maisterit Netta Lehtonen ja Paulina Piippo puhkuvat intoa:

”PPP-verkkokoulutuksessa ja Tampereen ryhmässä sekä Kohti kukoistavaa elämää -verkkovalmennuksessa on aivan mahtavaa porukkaa. Mukana on valmentajia, työnohjaajia, psykologeja, hyvin monen alan ammattilaisia ja opiskelijoita. Sitoutuneet ja innostuneet huippuasiakkaamme pitävät osaltaan huolen siitä, että me kouluttajat varmasti annamme kaikkemme”, Netta sanoo – ja jatkaa:

”Kukoistuskekkereillä oli niin hieno tunnelma, että olemme siitä vieläkin aivan innoissamme. On upeaa tehdä työtä, jonka koemme todella merkitykselliseksi. Huippua saada palvella ihania ihmisiä.”

”Syyskuu oli sellaista runsauden aikaa, että emme varmaan edes osaa huomioida kaikkea hyvää. Haluamme kiittää ihan kaikkia teitä. Siis asiakkaitamme ja kaikkia teitä, jotka elätte hengessä mukana. Haluamme jatkaa hyvää työtä ja olla luottamuksenne arvoisia myös jatkossa. Oikein hyvää loppusyksyä jokaiselle!” Paulina toivottaa.

Mikäli sinulla on mitä tahansa toiveita tai kysyttävää, ota meihin yhteys. Yhteystietomme löydät täältä. Tai voit laittaa viestiä vaikka saman tien osoitteeseen info@joylla.com

Ilolla,

Joyllan tiimi

Comment